Ajassa
Työelämätietoa ja uusia opiskelijajäseniä – ”Tulee iloinen fiilis, kun näkee kiinnostuneita kasvoja”
Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijat kiertävät ammattioppilaitoksia ja kertovat työelämän perusteista sekä liiton jäsenyydestä. Vantaalla ammattiopisto Varialla vierailua pidettiin tervetulleena ja liittoon liittyi monta uutta opiskelijajäsentä.
Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipisteessä Vantaalla kone- ja tuotantotekniikan tiloissa harjoitellaan metallilevyn mankelointia, eli taivutusta pyöreään muotoon.
Tuntiopettaja Sami Kontiainen ohjeistaa opiskelijoita leikkaamaan yhden millimetrin paksuisesta metallilevystä 50 milliä leveän soiron, joka taivutetaan pyöreään muotoon, jonka halkaisija on 100 milliä. Esitaivutus on tarpeen, eikä levyä kannata taivuttaa levymankelissa liian montaa kertaa.
– Liika mankelointi venyttää kappaletta, Kontiainen opastaa.
Mankelointitehtävän valmiiksi saanut Jasper Ruottinen kertoo, että opinnot alkoivat edellisviikolla.
– Armeijassa tein samankaltaisia hommia panssarivaunuasentajana. Armeijan jälkeen päätin, että tällaiset työt kiinnostavat, Ruottinen kertoo.
Ensimmäisten päivien kokemukset ovat olleet positiivisia: koneet tulevat tutuksi ja opiskelu maistuu. Hitsaustöitä ja koneistamista Ruottinen odottaa innolla. Edessä oleva työelämä vaikuttaa lupaavalta.
– Hyvältä näyttää, tältä alalta löytyy töitä, Ruottinen sanoo.
Ammattiyhdistysliikkeestä ja ammattiliitoista Ruottinen kertoo tietävänsä vähän. Seuraavaksi onkin ohjelmassa Teollisuusliiton järjestämä tiedotustilaisuus koulun auditoriossa.
Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijoiden vetämässä tilaisuudessa käydään läpi työehtoja, työsopimuksia, opiskelijajäsenyyttä ja jäsenetuja. Parikymmentä opiskelijaa palauttaa täytetyn lomakkeen ja liittyy Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi.
HYVÄ MIELI, TÄRKEÄ TYÖ
Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijat Heta Uhtio, Jenni Matikainen ja Aki Harju kertovat, että Varian tiedotustilaisuus ja tiedotustyö kaikkinensa ovat olleet positiivisia kokemuksia.
– Tuntuu, että olen saanut hyvän perehdytyksen ja tuen tähän työhön. On turvallista lähteä tiedottamaan, Uhtio kertoo.
– En muista, että minun opiskeluaikanani olisi ollut tällaista tiedotusta. Sekin ajoi minut tähän tehtävään. Haluan, että itseäni nuoremmilla on paremmat tiedot, Harju sanoo.
Kokemusten mukaan noin puolet tiedotuksiin osallistuneista liittyy opiskelijajäseniksi.
– Hyvin mielin voi tehdä, kun kokee tämän työn tärkeäksi, Matikainen sanoo.
Teollisuusliiton opiskelijajäsenyys on maksuton, ja se sisältää lähes kaikki liiton jäsenedut. Opiskelijat saavat jäsenetuna myös SAKKI-opiskelijakortin ja sen tuomat opiskelijaedut.
Elokuussa alkaneeseen neljän kuukauden harjoitteluun kuului alussa perehdytysviikko Helsingissä.
– Vastaanotto on ollut lämmin. Tuntuu, että on osa työyhteisöä, Uhtio kertoo.
LIITTOKOKOUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN
Oppilaitostiedotusharjoittelijoita ohjaavat Teollisuusliiton järjestötoimitsijat Tuomas Suihkonen ja Mikael Kölhi. Aktiivinen oppilaitostiedottaminen ja opiskelijajäsenten hankinta perustuu keväällä 2023 kokoontuneen Teollisuusliiton liittokokouksen linjauksiin.
– Noudatamme sitä, mitä liiton jäsenet ovat päättäneet liittokokouksessa, Suihkonen kertoo.
Liittokokouksen vahvistamassa liiton strategiassa linjataan tavoitteeksi, että vuonna 2028 suurin osa opiskelijoista liiton aloilla liittyy jäseneksi jo opiskeluaikana.
Noudatamme sitä, mitä liiton jäsenet ovat päättäneet liittokokouksessa.
Harjoittelijat tekevät oppilaitostiedotuksia vapaaehtoisten oppilaitostiedottajien kanssa. Helsinkiläisen Uhtion alue on Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue, lappeenrantalaisen Matikaisen alue on Etelä-Suomi ja raahelaisen Harjun alue on Pohjois-Suomi.
– Harjoittelijoiden vastuulla ovat omien alueidensa oppilaitokset, Kölhi kertoo.
TIEDOLLE ON KYSYNTÄÄ
Harjoittelijat pohtivat omien kokemustensa kautta, että peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa pitäisi olla enemmän opetusta työelämän perusasioista, kuten ammattiyhdistysliikkeestä.
– Työpaikalla pääluottamusmies tuli kysymään jäseneksi. Olisi ollut hyvä, että opiskelujen kautta olisi tiennyt, mikä se pääluottamusmies on, Matikainen muistelee ensikosketustaan ammattiliittoon.
Monelle nuorelle ei ole selvää, että palkat ja muut työehdot on saavutettu yhdessä joukkovoimalla.
– Mielestäni näistä asioista pitäisi puhua enemmän, Harju toteaa.
– Tiedotustyö tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opiskelijoista ei tiedä, mikä liitto on, Uhtio sanoo.
Tiedotustyö tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opiskelijoista ei tiedä, mikä liitto on.
Oppilaitokset ovat mielellään ottaneet vastaan liiton tiedotustilaisuudet.
– Huomaa, että opettajat tykkäävät, kun otamme yhteyttä, Matikainen kertoo.
Myös opiskelijat ovat suhtautuneet kunnioittavasti ja ilmapiiri on ollut hyvä.
– Tulee tosi iloinen fiilis, kun on salin edessä ja näkee kiinnostuneita kasvoja, Matikainen sanoo.
RAKENNUKSELTA HITSAAJAKSI
Tiedotustilaisuuden ja ruokailun jälkeen palaamme opetustiloihin. Valokaari palaa hitsaustyöpisteessä suojaverhon takana, kun toisen vuoden opiskelija Leevi Rainetsalo harjoittelee sauman tekoa.
– Täällä on laadukkaat hitsauskoneet vanhoista malleista aivan uusiin. Näillä pääsee kokeilemaan kaikkea, Rainetsalo sanoo.
Hän on aiemmin suorittanut rakennusalan ammattitutkinnon ja työskennellyt betoniraudoittajana.
– Rakennusalalla tilanne on niin huono, että piti keksiä jokin toinen ammatti.
Metalliteollisuudessa työtilanne näyttää paremmalta.
– Meyerillekin tulee uusia laivatilauksia, niin sieltä löytyy työtä, Rainetsalo antaa esimerkin.
Tällä hetkellä Rainetsalo on Rakennusliiton jäsen, mutta jatko menee työtehtävien mukaan.
– Jos alan tehdä hitsaajantyötä täysipäiväisesti, siinä vaiheessa kannattaa vaihtaa jäsenyys Teollisuusliittoon.
Ammattiliiton jäsenyys tuo turvaa muun muassa työttömyyden varalta.
– Ammattikoulusta saa perusidean, mutta töissä ymmärrät, mitä varten liitot ovat olemassa, Rainetsalo sanoo.
AMMATTILIITTO-OPPIA KOTOA
Juuri opinnot Varialla aloittanut Sami Malmila kertoo, että perheenjäsenen vinkki ohjasi hänet kone- ja tuotantotekniikan pariin.
– Hitsauspuoli kiinnostaa enimmäkseen tällä hetkellä. Sitä voisi mahdollisesti tehdä ammatiksi, Malmila sanoo.
Koulussa ei hirveästi kerrottu ammattiliitoista. Tai jos kerrottiin, niin pintapuolisesti.
Teollisuusliiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa Malmila täytti lomakkeen ja liittyi opiskelijajäseneksi.
– Liiton vierailu oli erittäin hyvä. Sieltä saa sellaistakin tietoa, jota ei välttämättä lue netissä.
Ammattiyhdistysliikkeen perusteet Malmila on oppinut perimätietona.
– Koulussa ei hirveästi kerrottu ammattiliitoista. Tai jos kerrottiin, niin pintapuolisesti. Syvempää tietoa olen saanut perheenjäseniltäni.
OSAAJILLE RIITTÄÄ TÖITÄ
Toisen vuoden opiskelija Marcus Forsel on palannut opintoihin armeijassa vietetyn välivuoden jälkeen.
– Fiilikset ovat hyvät. Täällä on laadukasta opetusta ja pääsee tekemään itsenäisesti, Forsel sanoo.
Apu on lähellä, kun kysymyksiin tarvitsee vastauksia tai omaa työjälkeä pitää arvioida.
– Homma toimii. Meillä on hyvin huolletut laitteet, ja täällä myös opetetaan, miten hitsari voi itse huoltaa laitteita.
Forsel on pohtinut myös jatko-opintoja ja erikoistumista sukellushitsaajaksi.
– Täällä saa hyvät perustaidot hitsaamiseen. Kun opettelee tekemään laadukasta saumaa, pääsee sitten erikoistumaan.
Hän on luottavainen, että työura aukeaa opintojen jälkeen.
– Metallialalla on aika paljon työpaikkoja ja työmaille tarvitaan hitsaajia. Jos osaa tehtävät ja on pätevyyspaperit, pääsee töihin.
Teollisuusliiton tiedotustilaisuudessa Forsel kävi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Hän pohtii, että liittojen kannattaa viestiä nuorille monia kanavia pitkin.
– Sosiaalinen media on varmaan paras tapa tavoittaa nuoria. Esimerkiksi Instagramia käytetään tosi paljon, Forsel sanoo.
LIITTOJEN VIERAILUT TÄRKEITÄ
Opinto-ohjaaja Sirpa Latvakoski Varialta kertoo, että ammattiliittojen vierailut ovat säännöllistä toimintaa ammattiopistolla.
– Tällaiset vierailut ovat tärkeitä. Opiskelijakunnassa on suoraan peruskoulusta tulleita. Heillä ei varmasti ole paljoa tietoa liitoista, Latvakoski sanoo.
Yhteiskuntaoppia ei ole paljoa peruskoulussa, eikä oppimäärä ole suuri ammattiopinnoissakaan.
– Yksi pakollinen kurssi on yhteiskuntataitoja. Se on hyvin vähän.
Opiskelijoissa näkyy selvästi, että osalla on kotona ammattiliittojen jäseniä ja osalla ei.
– Jotkut vanhemmat ovat valveutuneita ja osaavat ohjata lastansa.
Yksi pakollinen kurssi on yhteiskuntataitoja. Se on hyvin vähän.
Tekniikan alojen töitä tehdään yleensä tehtaissa ja työmailla, joihin ei ole pääsyä esimerkiksi peruskoulun TET-harjoitteluissa. Kaikilla nuorilla ei ole tietoa, millaisia tekniikan alojen työt käytännössä ovat.
Latvakoski kertoo, että peruskoululaisille järjestetyt tutustumiskäynnit ammattioppilaitoksissa ovat tärkeitä.
– He, jotka käyvät tutustumassa, tietävät, mihin ovat hakemassa.
Varia jakaa tietoa myös kouluvierailuilla.
– Viime vuonna aloitettiin Varia tourit. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan koneistajat vierailivat tietokoneiden ja 3D-tulostimien kanssa peruskouluissa.
NUORET JA AIKUISET YHDESSÄ
Kone- ja tuotantotekniikan tuntiopettaja Jarkko Saarikoski kertoo, että lukuvuoden aloitus on perinteisesti vilkasta aikaa. Opiskelijoiden osaamiset kartoitetaan, jotta harjoitukset eivät ole liian vaikeita tai helppoja.
– Henkilökohtaistaminen tuo normaalia kiirettä. Se vaatii pysähtymistä opiskelijan kanssa, Saarikoski kertoo.
Ammattiopetuksessa on koettu hiljattain iso muutos, kun nuoriso- ja aikuisopinnot yhdistettiin.
– Nuorisopuolelle se teki hyvää. Nuoret saavat hyvän näkemyksen heiltä, joilla on jo kokemusta työelämästä.
On tarpeen, että heti opintojen alussa liitot ja työnantajat käyvät kertomassa työelämästä.
Tietoa lisäävät myös työmarkkinoiden edustajien vierailut.
– Ilman muuta on tarpeen, että heti opintojen alussa liitot ja työnantajat käyvät kertomassa työelämästä.
Saarikoski vertaa ammattiopettajan työtä urheiluvalmentajan tehtävään. Kone- ja tuotantotekniikan työsuorituksetkin vaativat toistoa ja nopeutta, kuten monissa urheilulajeissa.
– Sparrataan ja toimitaan enemmän valmentajina kuin opettajina. Urheiluvalmennuksen asiat pätevät aika hyvin täälläkin, Saarikoski sanoo.
TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN
Opinnot alkavat kymmenen viikon oppilaitosjaksolla ja jatkuvat työpaikoissa koulutussopimuksella kymmenen viikkoa. Saarikoski arvioi, että yhteistyö työpaikkojen kanssa on toiminut hyvin, vaikka yhteistyöyrityksistä voi syntyä kilpailua.
– Siinä on se haaste, että meillä on muitakin oppilaitoksia tällä alueella, Saarikoski sanoo.
Suunnitelmissa on, että alun oppilaitosjaksoa voitaisiin pidentää, jotta opiskelijoilla on entistä paremmat valmiudet lähteä yrityksiin.
– Aika hyvin opiskelijat ovat pärjänneet, mutta haluamme kehittää opetuksen laatua.
Peruslaitteisto pitää olla sellaista, että se vastaa työelämää. Kalustoa kyllä päivitetään.
Myös ajantasaiset laitteet luovat laatua opetukseen.
– Peruslaitteisto pitää olla sellaista, että se vastaa työelämää. Kalustoa kyllä päivitetään. Tuolla on muovissa kymmenen uutta hitsauskonetta, Saarikoski sanoo osoittaen viereiseen halliin.
Työelämälähtöisyys on opetuksen perusta: opettajien osaaminen pyritään siirtämään opiskelijoille käytännön kautta.
– Pakko on olla teoriaa, mutta mahdollisimman nopeasti tuomme teorian luokkahuoneesta tähän saliin, Saarikoski kertoo.
Työrauha tilauksessa
Ammatillinen koulutus on elänyt viime vuodet muutoksessa. Vuonna 2018 voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen reformissa on yhdistetty nuoriso- ja aikuiskoulutus sekä lisätty työpaikoilla oppimista. Muutos ei vieläkään ole täysin valmis.
Samaan aikaan rahoitusta on rustattu suuntaan ja toiseen. Sipilän hallitus teki isot koulutusleikkaukset, Marinin hallitus palautti osan rahoituksesta ja nyt Orpon-Purran hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen vuosittaisesta rahoituksesta 120 miljoonaa euroa.
– Ammatillisessa koulutuksessa ei ole ollut työrauhaa pitkään aikaan, sanoo Teollisuusliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki.
Leikkaukset kohdistetaan aikuispuolelle, eli heihin, joilla on jo tutkinto pohjalla. Samaan aikaan tekniikan aloilla on työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvittaisiin myös alanvaihtajia.
– Nuorisoikäluokka on niin pieni, ettei se kata eläköitymisiä, Löytömäki kertoo.
AIKUISKOULUTUKSEN NÄLKÄVUODET
Koulutuksen järjestäjien edunvalvoja AMKE ry on arvioinut, että leikkaukset tarkoittavat 11 000 opiskelijan vähennystä aikuispuolelle, jossa ihmiset ovat voineet päivittää osaamistaan muuttuvaa työelämää varten.
– Rakennemuutoksessa pitäisi kouluttaa ihmisiä uusiin töihin, mutta nyt se vaikeutuu, Löytömäki sanoo.
Samaan aikaan maan hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen.
– Hallituksen koulutuspoliittinen linja on muotoutunut aikuiskoulutuksen nälkävuosiksi.
Leikkaukset kohdistuvat aikuisiin, mutta koskevat koko järjestelmää.
Ensimmäisen tutkinnon opiskelijat on haluttu rajata leikkausten ulkopuolelle, mutta rajanveto ei ole helppoa, koska nuoret ja aikuiset opiskelevat yhdessä.
– Leikkaukset kohdistuvat aikuisiin, mutta koskevat koko järjestelmää.
Työpaikoilla oppiminen on tärkeässä roolissa nuorten koulutuksessa. Koulujen ja työpaikkojen yhteistyö puolestaan määrittelee koulutuksen laatua.
– Ehtivätkö koulut kouluttaa työpaikkaohjaajia ja miten hyvin yhteistyö pelaa, kun on säästöjen takia kauhea kiire, Löytömäki kysyy.
TYÖMARKKINAOPPIA LIITOILTA
Ammatillisen koulutuksen haasteet ovat suuria, mutta koulutuksen järjestäjät ovat Löytömäen mukaan suoriutuneet urakastaan kunnialla.
– Ammatillinen koulutus on mainettaan parempi. Suurimmaksi osaksi sieltä tulee laatua.
Liitot paikkaavat vajetta, jota virallisiin opetussuunnitelmiin ei ole mahtunut tai ei ole haluttu mahduttaa.
Työelämätaitojen opettamisessa olisi laajentamisen varaa. Peruskoulun ja toisen asteen läpi käyneellä ei välttämättä ole kattavaa kuvaa työmarkkinoista, ammattiliitoista ja työehtosopimuksista.
– Liitot paikkaavat vajetta, jota virallisiin opetussuunnitelmiin ei ole mahtunut tai ei ole haluttu mahduttaa.
Teollisuusliiton oppilaitostiedottajat paikkaavat vajetta kiertämällä oppilaitoksissa kertomassa työelämän perusasioista.
– Olemme yhteiskuntavastuullinen toimija, joka haluaa, että opiskelijat pärjäävät työelämässä, Löytömäki sanoo.
Lue myös: ”Opiskelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on oma-aloitteinen ja uskaltaa kysyä” (Tekijä 5.6.2023)
Veli-Matti Kauppinen: Osaamisen kehittämisessä takapakkia (Tekijä 2.4.2024)
