Ajassa
Astiankuivauskaappi syntyi tarpeeseen
Tämä on hyvä esimerkiksi siitä, kuinka työtä voidaan vähentää. Ennen aikaan pestiin vain astiat ja kuivattiin sitten käsin. Nyt astiat pestään ja pannaan kaappiin valumaan. Ja kun ne ovat valuneet, niin voidaan sulkea ovet ja sillä siisti.
Näin esittelee astiankuivauskaappia YLEn tv-lähetyksessä Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard vuonna 1964 ja jatkaa edelleen:
Tällä tavalla säästyi 50:tä prosenttia ihmistyöstä – eikä se kalliskaan juttu ole. Tämä astiakaappi. Tästä sitten lähti liikkeelle koko keittiön uudistus.
Astiankuivauskaappi on tänä vuonna sata vuotta täyttävän Työtehoseuran tunnetuin keksintö.
– Suomessa on ajateltu, että Maiju Gebhardt on keksinnön äiti, mutta samantyyppisiä, patentoituja keksintöjä on tehty niihin aikoihin myös muualla maailmassa. Suomalaisesta keksinnöstä ei juuri ole virallisia dokumentteja, kertoo Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa.
Astiankuivauskaappeja on Suomen lisäksi jonkun verran Ruotsissa ja Italiassa, mutta muualla se ei ole mikään joka kodin ratkaisu.
Ensimmäisen kerran Gebhard esitteli seinään kiinnitettävää astiankuivaustelinettä Pienviljelijäemännän kotitalousoppaassa vuonna 1930. Siinä oli tarkat piirustukset pöytä- ja seinämallisista kuivaustelineistä. Vuonna 1943 Gebhard pestattiin Työtehoseuran uuden kotitalousosaston päälliköksi. Siitä lähti liikkeelle astiankuivauskaapin voittokulku.
– Astiankuivauskaappi tuotteistettiin 1940-luvulla, jolloin Työtehoseuran työpaja alkoi myydä piirustuksia sekä valmiita tuotteita, Marjomaa toteaa.
– Ajatuksena oli työn keventäminen ja ajan säästäminen. Kun miehet olivat rintamalla, oli naisilla ihan huimasti työtä. Astiankuivauskaappi merkitsi valtavaa ajansäästöä, sillä Gebhard oli laskenut, että suomalainen nainen käytti elämänsä aikana kymmeniä tuhansia tunteja astioiden pesemiseen ja kuivaamiseen.
Seuraavaan vaiheeseen päästiin 1948, kun Enso-Gutzeit alkoi valmistaa kaappeja teollisesti Tornatorin tehtailla. Vuonna 1954 puisten kuivausritilöiden tilalle tulivat muovipeitteiset teräslankahyllyt.
– Vaikka useimmissa suomalaisissa kodeissa on tänä päivänä astianpesukoneet, halutaan keittiöön yleensä vielä nykyäänkin astiankuivauskaappi, vaikka sitten kapeampana. Astiankuivauskaappeja on Suomen lisäksi jonkun verran Ruotsissa ja Italiassa, mutta muualla se ei ole mikään joka kodin ratkaisu.
Keksintösäätiön listaamia keksintöjä
Keksintösäätiö on koonnut listaa Suomen merkittävimmistä keksinnöistä. Niistä osa on edelleen käytössä. Ensimmäiset keksinnöt liittyivät paljolti maatalouteen, seuraavat teollisuuteen ja viimeisimmät tietotekniikkaan. Ne kertovat samalla suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä.
Astiankuivauskaapin ohella listalle ovat päässeet muun muassa Abloy-lukko, kuparin valmistukseen liittyvä liekinsulatus, Suomi-konepistooli, AIV-rehu, ksylitoli, kolesterolia vähentävä margariini ja sykemittari.
Naiset keksijöitä keittiön puolella
Suomen Maiju Gebhard ei ole ainoa nainen, joka on ollut kehittämässä astiankuivauskaappia. Hän ei vain patentoinut koskaan keksintöään.
Skotlantilainen Robina Wood sai patentin aterinkorilla ja vettä keräävällä rännillä varustetulle astiankuivaustelineelle Iso-Britanniassa vuonna 1894 ja Yhdysvalloissa vuonna 1895.
Nykyaikaisen keittiön esiäiti, itävaltalainen arkkitehti Margarete Schütte-Lihotzkyn esitteli Frankfurtin keittiönsä vuonna 1926. Siihen kuului astiankuivausteline pesualtaan yläpuolella. Yhdysvalloissa astiankuivauskaappia kehittivät Angiolina Scheuermann ja Louise R. Krause, jotka saivat patentin keksinnöilleen vuonna 1929 ja 1932.
Työtehoseura täyttää sata vuotta
Vuonna 1924 perustettu Työtehoseura on yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa valtakunnallisesti koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluita. Lisäksi se on kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Työtehoseurassa on kehitetty astiankuivauskaapin lisäksi muun muassa metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma ja kierrätyskaappi jätteidenlajitteluun.
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura järjestää Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suuremmille yrityksille ja työyhteisöille. Kilpailuohjeet julkaistiin huhtikuussa.
