Eero Löytömäki: Tuleeko tekoälystä teollisuusduunarin uusi työkaveri?

Tekoäly on ollut viime aikoina ahkera: sen avulla on saatu julkaistua upouusi Beatles-kappale, se on voittanut arvostetun kansainvälisen valokuvauskilpailun ja se on pärjännyt kokeissa niin hyvin, että pääsisi asianajajaksi. Onpa tekoäly kirjoittanut yhden Tekijä-bloginkin.

Tähän asti kuitenkin ainakin allekirjoittaneelle on ollut epäselvää, miten laajoihin kielimalleihin perustuva tekoäly vaikuttaa teollisuustyöhön. Muuttuuko esimerkiksi tehtaan, konepajan tai verstaan arki, kun tekoälyä aletaan tosissaan ottaa käyttöön?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreen selvityksen mukaan noin joka viides suomalaisista työllisistä työskentelee ammateissa, jotka altistuvat merkittävästi tekoälylle. Näissä töissä puolet työtehtävistä voitaisiin suorittaa 50 prosenttia nopeammin, mikäli tekoälyä hyödynnetään oikein. Erityisesti kysymys koskee ICT-alaa, jossa jopa neljä viidestä työtehtävästä nopeutuisi huomattavasti tekoälyn avulla, mutta myös teollisuuden työntekijöistä 16 prosenttia altistuu tekoälylle merkittävästi. Näyttää siis vahvasti siltä, että tekoäly voi muuttaa suomalaista työelämää ja myös perinteistä teollisuustyötä.

Siitä, miten tekoäly kohtelee eri teollisuudenaloja, saadaan osviittaa, kun tarkastellaan yhdysvaltalaista aineistoa. Amerikkalaisiin työmarkkinoihin pohjautuvan tutkimuksen perusteella tekoälyn vaikutukset teollisuustyön vaihtelevat huomattavasti. USA:n puusepänteollisuudessa keskimäärin hieman alle 15 prosenttia työtehtävistä altistuu tekoälylle, kun taas konepajateollisuudessa kemianteollisuudessa vastaava luku on noin 25 prosenttia. Tietokoneiden sekä elektronisen ja optisten laitteiden valmistuksessa jopa kolmasosa työtehtävistä voitaisiin tehdä tekoälyn avulla sujuvammin.

Kuten edellä mainituista prosenteista voi päätellä, tekoäly ei etenkään teollisuudessa korvaa ihmistyötä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle. Siitä tulee siis uusi työkaveri.

Tekoäly ei etenkään teollisuudessa korvaa ihmistyötä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle.

Työmarkkinoilla on edessä muutoksia, sillä Etlan tekoälyselvityksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista työllisistä työskentelee ammateissa, joissa altistuminen tekoälylle on vähintään 20 prosenttia. Viidesosa näiden ihmisten työtehtävistä voidaan siis tehdä jatkossa tekoälyn avulla selvästi nopeammin ja vaivattomammin. Lisäksi tekoäly tuottanee kokonaan uusia työtehtäviä ja ammatteja, joita ei ole vielä edes olemassa.

Työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskunnan on lähiaikoina pohdittava, miten tekoälyyn sopeudutaan. Kysymykset ovat vaikeita, mutta muutamia helppojakin vastauksia on:

1) Aikuiskoulutustukea ei kannattaisi missään nimessä lakkauttaa, kuten hallitus nyt uhkaa tehdä. Tekoälybuumi vaatii sen, että työikäisillä on aito mahdollisuus uudelleenkouluttautua ja kehittää osaamistaan omaehtoisesti.

2) Työpaikoilla kannattaisi täysmääräisesti hyödyntää uuden yt-lain mukaista jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä. On pohdittava yhdessä, miten tekoäly muuttaa työpaikan osaamis- ja koulutustarpeita. Työnantajien on oltava valmiita kouluttamaan työntekijöitään.

3) Ammatillinen koulutus tarvitsee lisää yleissivistäviä opintoja. Tekoälyn muovaamilla työmarkkinoilla tarvitaan terävän ammattiosaamisen rinnalle enemmän laajoja yleisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, kieli- ja viestintäosaamista sekä matemaattista lukutaitoa.

Tekoäly siis tulee, mutta siihen valmistautuminen ei onneksi vaadi älyttömästi tekoja.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspoliittinen asiantuntija.