työnsuunnittelu
Jokainen työtehtävä on tunnettava, jotta työprosessit voidaan suunnitella terveellisiksi ja tehokkaiksi.

Kuormitus kohdil­leen tutki­tulla tiedolla

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA ISTOCK

Työnsuun­nit­telu perustuu tutkit­tuun tietoon ja osako­ko­nai­suuk­sien jäsen­tä­mi­seen. Työkalut ovat olemassa, mutta Suomessa on paljon varaa parantaa.

– Työ täytyy aina analy­soida ja tutkia kokonai­suu­tena, proses­si­kon­sultti Elina Parviainen sanoo.

Pitkän uran työntut­ki­muksen ja menetel­mä­ke­hi­tyksen parissa tehnyt Parviainen kertoo, että tekijälle terveel­listä ja yrityk­selle tuottavaa työtä voidaan suunni­tella tutkitun tiedon perusteella.

– Meillä on olemassa ja käytet­tä­vissä syste­maat­tinen tutki­mus­me­todi. Pystymme määrit­te­le­mään, minkä­laista ja ‑tasoista kuormi­tusta yritysten työteh­tä­vissä ja proses­seissa esiintyy.

Kuormi­tuksen syiden vähen­tä­minen ennakoi­vasti on järke­vämpää kuin seurausten paikkaa­minen jälki­kä­teen. Parviaisen arvio on, että nykyisin huomio on pääasiassa seurauksissa.

– Suomessa keski­ty­tään pääasiassa yksilöön kohdis­tu­viin toimenpiteisiin.

TAVOITTEET KOHDILLEEN

Yksilönkin tukeminen on tärkeää, mutta se ei vähennä kuormi­tuksen juuri­syitä. Yksilön omat keinot ovat vähissä, jos työpro­sessit ovat suunni­teltu huonosti.

Kuormitus voi olla fyysistä, kogni­tii­vista, työn organi­soin­tiin liittyvää tai psykososiaalista.

Hyvin suunni­teltu työ huomioi niin ihmisen ominai­suudet kuin työn kuormi­tus­te­kijät. Kun tavoit­teet ja työhön varattu aika on suunni­teltu hyvin, työsuo­ritus on mahdol­lista tehdä ilman ylikuormitusta.

– Jos ylikuor­mit­tavia tekijöitä ei voida poistaa, pitää lisätä esimer­kiksi taukoja ja työn kiertoa, jotta kuormitus ei kohdistu koko työvuoron ajan samalla inten­si­tee­tillä eli voimak­kuu­della samoille osa-alueille.

Suomessa keski­ty­tään pääasiassa yksilöön kohdis­tu­viin toimenpiteisiin.

Työstä saatava palkka motivoi, mutta korkea­kaan palkka ei poista kuormitusta.

– Fysiikkaa ja psyykettä ei lahjota rahalla. Ihminen reagoi ylikuor­mi­tuk­seen joka tapauksessa.

PANOSTUSTA ERGONOMIAAN

Työer­go­no­mian tutkimus on tietee­nala, jonka tarkoitus on ymmärtää ihmisen ja järjes­telmän muiden osien vuoro­vai­ku­tusta sekä soveltaa teoriaa, periaat­teita, tietoa ja menetelmiä. Tavoit­teena on optimoida ihmisten hyvin­vointi ja järjes­telmän suorituskyky.

Oikea ergono­mian ymmärrys on osa hyvää johta­mista ja yhteinen asia työpai­kalla. Työntut­kimus on työkalu, jolla ergonomia saadaan yhdis­tettyä työpaikan päivit­täi­siin toimintoihin.

– Puolu­eeton ja ammat­ti­tai­toinen työntut­kija luo näkyvyyden työhön johdon ja työnte­ki­jöiden välille.

Yhteis­kunnan kannat­taisi panostaa koulu­tuk­seen, joka huomioi ergono­mian ja työtur­val­li­suuden kehitys­tar­peet. Se tukisi sekä kansan­ter­veyttä että kansantaloutta.

– Saate­taan koulutus sille tasolle, että voidaan puhua ammat­ti­tai­toi­sista työme­ne­tel­mien kehit­tä­jistä. Siihen on matkaa, mutta se on mahdol­lista, Parviainen päättää.

 

Työnsuun­nit­telun kehit­tä­mi­sestä ja kuormi­tuksen ennakoin­nista on mahdol­lista oppia lisää työym­pä­ris­töyk­sikön Turval­li­suutta yhteis­työllä ‑tilai­suuk­sissa. Seuraavat tapah­tumat ovat Kuopiossa 8.11.2023 ja Oulussa 22.11.2023 Lisätietoa liiton verkko­si­vulta ja sähkö­pos­titse vesa.kotaviita@teollisuusliitto.fi