Luottamus on menestyksen perusta

Luottamus pitää inhimillisen toiminnan koossa riippumatta siitä onko toiminnan parissa muutama ihminen, puhutaanko työpaikoista, yhteiskunnasta tai kansainvälisestä kanssakäymisestä. Jos luottamus pettää, kohdataan epävarmuutta, ristiriitoja ja kasautuvia ongelmia. Esimerkki voidaan poimia taloudesta. Pörssiromahdusta edeltää luottamuksen romahdus pörssiin.

Luottamuksen merkitys korostuu muutoksissa. Luottamus kytkeytyy turvallisuuden tunteeseen. Jos luottamus on kunnossa, on ihmisiä helpompi saada muutokseen mukaan. Rohkeutta kokeilla ja katsoa, mitä muutoksesta seuraa, löytyy silloin, jos voi luottaa siihen, että mahdolliset virheet tai epäsuotuisa kehitys tullaan korjaamaan.

Työpaikoilla luottamus on yhteydessä työyhteisön turvallisuuden ja toimivuuden rinnalla myös yritysten menestymiseen. Luottamuksen vallitessa koko henkilöstö voi kokea olevansa samassa veneessä. Kun tähän lisätään johdon kannustava asenne työnteon kehittämiseen, synnytetään motivaatio ja tahtotila kehittää omaa työtä, työyhteisön toimintaa ja tuotantoprosesseja. Tätä voidaan vahvistaa edelleen henkilöstökoulutuksella, jossa työntekijät voivat päivittää, laajentaa ja syventää ammattitaitoaan ja antaa osaamisensa ja ideansa työpaikan kehittämistyön käyttöön. Luottamus luo perustan sille, että koko joukkue voi sitoutua yhteisiksi omaksuttuihin tavoitteisiin ja soutaa samaan suuntaan.

Pörssiromahdusta edeltää luottamuksen romahdus pörssiin.

Työpaikan luottamuksen rakentamisessa keskeinen toimija on luottamusmies. Hän on henkilö, joka neuvottelee edustamiensa työntekijöiden puolesta työnantajan kanssa ja toimii luotettavana keskustelukanavana molempiin suuntiin. Luottamusmiehet ja luottamusmiesjärjestelmä ovat suomalaisen työelämän voimavara, jota pystyttäisiin hyödyntämään yrityksissä nykyistä enemmän. Vallitseva asetelma on nimittäin se, että luottamusmiehet ovat paikallisen neuvottelun ja sopimisen koulutettuja osaajia, mutta työnantajat ovat keskimäärin käyttäneet vain vähän niitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, joita työehtosopimukset pitävät sisällään.

Luottamusta horjuttavat, epävarmuutta ja turvattomuutta lisäävät toimenpiteet ja toimintamallit asettavat tulevaisuuden kaltevalle pinnalle. Uusien jakolinjojen vetämisestä ja vanhojen vahvistamisesta seuraa hajautuminen ja vastakkainasettelu. Ylhäältä alaspäin tapahtuva sanelu, yksisuuntainen viestintä ja kiire ovat kehnoja konsultteja. Ne vievät ajan ja tilan vastuulliselta vuorovaikutukselta ja keskustelulta. Sille tielle ei pidä hairahtua. Suomen menestys kansankuntana, ihmisten hyvinvoinnin rakentajana ja yritysten pärjäämisen edistäjänä nojaavat luottamukseen.