Uutinen
Ekonomistit: ”Kilpailukyky sallii ostovoiman kirimisen myös heikommassa tilanteessa”
Heikko kansainvälinen suhdannetilanne hiljentää vientiä ja lisää lomautuksia, mutta suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on korkealla tasolla, kertovat ekonomistit Timo Eklund ja Paavo Hurri.
Suomen teollisuuden kilpailukyky on kunnossa huolimatta korona-ajasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, kertovat Teollisuusliiton ekonomisti Timo Eklund ja Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri uusimpien ennusteiden ja kansantalouden tunnuslukujen perusteella.
– Häiriöistä on päästy yli ilman, että yritysten kannattavuus on heikentynyt, Eklund kertoo.
– Kilpailukyky on viime vuosina vahvistunut merkittävästi kaikilla mittareilla mitattuna, Hurri sanoo.
Häiriöistä on päästy yli ilman, että yritysten kannattavuus olisi heikentynyt.
Viime aikojen uutiset ovat kertoneet teollisuusyritysten tekemistä lomautuksista. Taustalla on maailmanlaajuinen suhdannetilanne, jonka takia kauppa käy hitaammin. Suhteessa kilpailijamaihin suomalaiset yritykset ovat kuitenkin hyvissä asemissa.
– Yritysten tuotevalikoima vastaa kysyntää. Teollisuudessa kohonneet kustannukset on siirretty tehokkaasti hintoihin, Hurri kertoo.
Tuotannon määrä on laskenut, mutta edelleen ollaan korkealla tasolla suhteessa edelliseen kymmeneen vuoteen.
– Teollisuustuotanto on laskenut huipputasolta, mutta tuotanto on silti historiallisesti korkealla, Hurri sanoo.
OSTOVOIMAA ON MAHDOLLISTA KIRIÄ
Yritysten kilpailukyvyn yksi tekijä on maltillisesti kasvanut työn hinta. Samaan aikaan rajusti nousseet hinnat ovat romahduttaneet työntekijöiden ostovoimaa.
– Teollisuudessa on jäänyt eroa palkkojen ja hintojen nousun välille. Yrityksiin on jäänyt enemmän rahaa, Hurri sanoo.
Samaan aikaan teollisuuden yrityksissä myös podetaan työvoimapulaa.
– Teollisuuden työpaikoilla reagoidaan heikosti työvoimapulaan palkkoja nostamalla. Olisi syytä miettiä sitäkin, Eklund sanoo.
Pitäisi keskustella siitä, millä aikavälillä on järkevää kiriä ostovoima takaisin.
Koska kilpailukyky on kunnossa, ekonomistien johtopäätös on, ettei ole syytä jättää ostovoimaa heikentyneelle tasolleen.
– Kilpailukyky sallii ostovoiman kirimisen myös heikommassa tilanteessa. Pitäisi keskustella siitä, millä aikavälillä on järkevää kiriä ostovoima takaisin, Eklund sanoo.
TURVAVERKKOJA EI KANNATTA REPIÄ
Kotimainen kysyntä on tärkeässä roolissa, kun vienti elää heikentyneessä suhdanteessa.
– Yksityinen kulutus on tärkeä elementti. Siinäkin mielessä ostovoimasta huolehtiminen on tärkeää, Hurri sanoo.
Suomessa on työkalut hankalien kausien ylittämiseen.
– Meillä on kansainvälisessä vertailussa hyväksi havaittu lomautusjärjestelmä, joka on tosi selkeä joustoelementti yritysten ja myös palkansaajien kannalta, Eklund sanoo.
Suomen hallitus on kuitenkin tekemässä heikennyksiä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikä leikkaisi myös lomautettujen tuloja.
– Turvaverkkojen repiminen tulee suhdannetilanteen kannalta kovinkin heikkoon aikaan, Eklund toteaa.
Maltti olisi nykytilanteessa valttia, sillä kilpailukykynsä ansiosta Suomen teollisuus on hyvissä asemissa seuraavassa nousukaudessa.
– Kun suhdanne elpyy, vientimarkkinat elpyvät, Hurri toteaa.
