Toni Laiho: ”Teollisuusliiton biotaloustyöryhmä haluaa ennakoida maailman muutosta”

TONI LAIHO

Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja (2017–). Työskennellyt Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa operaattorina, toiminut vuoron luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä. Vuonna 2006 Kemianliittoon toimitsijaksi, sittemmin TEAM:issa sopimusasiantuntijana ja neuvottelupäällikkönä.

Teollisuusliitossa Toni Laiho on kemian sektorin johtaja. Hänen mukaansa biotalouden tuomat muutokset koskettavat joko suoraan tai epäsuoraan lähes kaikkea teollisuustyötä.

– Biotalous on kaikki liiton 35 sopimusalaa poikkileikkaava teema. Se on meidän jäsenistömme edunvalvontaa, että katsotaan, mihin suuntaan maailma on menossa.

Biotaloustyöryhmän toiminta istuukin hyvin Teollisuusliiton liittokokouksen vuosille 2023–2028 hyväksymään Edellä muutosta -strategiaan. Sen kantava ajatus on, että liiton on ennakoitava muutoksia ja toiminnallaan varauduttava niihin sen sijaan, että toimintaa yritetään sopeuttaa jo tapahtuneisiin muutoksiin.

POTENTIAALIA SATAANTUHANTEEN UUTEEN TYÖPAIKKAAN

Työryhmä perustettiin vuonna 2018 Teollisuusliiton aloittaessa toimintansa.

– Me tuemme liiton kannanmuodostusta biotaloudesta. Työryhmässä on edustus liiton eri sektoreilta, kuten tutkimuksesta, ulkoisesta viestinnästä ja edunvalvonnasta, Laiho sanoo.

Esimerkiksi metsätalouden piireissä tiedetään, että Teollisuusliitolla on alan asiantuntemusta, ja meitä kyllä kuunnellaan siellä.

Biotalous työllistää Suomessa runsaat 300 000 ihmistä, ja vuonna 2021 sen osuus kansantalouden tuotoksesta oli 17 prosenttia. Suurin työllistäjä alan sektoreista on maatalous, joka tarjoaa elannon noin 60 000 hengelle. Määrä on tosin ollut laskussa, mutta muun muassa elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus ja biotalouden palvelut ovat kasvualoja.

– Potentiaali on todella suuri. Satatuhatta uutta työpaikkaa lähivuosina on Suomen kansalliseen biotalousstrategiaan kirjattu tavoite.

Työryhmä haluaa myös vaikuttaa biotalouteen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon, eli lobbaustakin harjoitetaan.

– Olemme pyytäneet kokouksiimme asiatuntijoita kuultaviksi, ja meiltä on käyty muualla. Esimerkiksi metsätalouden piireissä tiedetään, että Teollisuusliitolla on alan asiantuntemusta, ja meitä kyllä kuunnellaan siellä.

OMA TYÖKOKEMUS ANTAA PERSPEKTIIVIÄ

Biotaloustyöryhmä on käsitellyt poliittisesti kiistanalaisiakin aiheita. Yksi sellainen on turpeen energiakäyttö. Työryhmän näkemys on, että totaalikielto ei olisi järkevä.

– Se johtaisi todennäköisesti siihen, että poltetaan enemmän muita fossiilisia, arvioi Laiho.

Toinen keskusteluissa ollut kysymys on hallitusneuvotteluissa hankaluuksia tuottanut polttoaineiden jakeluvelvoite, joka merkitsee, että yritysten edellytetään toimittavan kulutukseen tietty prosenttiosuus biopolttoaineita. Työryhmällä ei asiaan ole kantaa, mutta Laiho itse ei pidä velvoitteen laskua kovin toimivana ratkaisuna.

– Kannatan halvempia polttoaineita, mutta ei se niin mene, että pienennetään velvoitetta, ja automaattisesti pumppuhinta laskee. Siihen vaikuttaa moni muukin asia. Mutta tämä siis on minun yksityisajatteluani.

Laiholla on työhistoriansa kautta tuntumaa biotalouteen, sillä hän oli aiemmin töissä Nesteen jalostamolla Porvoossa. Hän ajaa hybridiautolla, ja työmatkat Porvoon ja Helsingin välillä hoituvat sähkömoottorilla. Miten hän näkee tieliikenteen tulevaisuuden: siirtyykö se biopolttoaineiden kautta jossain vaiheessa täysin sähköiseksi?

– Autokanta sähköistyy, siihen ohjaavat lainsäädäntö ja taloudelliset porkkanat. Mutta työryhmässä on mietitty, onkohan sähkökin vain välivaihe ja käykö niin, että vetyautot ovat pitkällä aikavälillä tulevaisuuden ratkaisu.

PANOSTUKSIA VAADITAAN, MAHDOLLISET TUOTOT VIELÄ ISOMMAT

Kansallinen biotalousstrategia tukee päämäärää hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Tähän pääsy vaatii yhteiskunnalta ja teollisuudelta skarppaamista monessa kohtaa.

– Materiaalien kierrätettävyyttä täytyy parantaa niiden alkukaaren kohdalla eli valmistuksessa. Niiden käyttö pitää saada tehokkaammaksi ja loppusijoitus on hoidettava viisaasti.

Nämä tavoitteet vaikuttavat vahvasti myös Teollisuusliiton jäsenten työhön.

Olen vakuuttunut, että Suomeen on odotettavissa huomattavia biotalouteen liittyviä investointeja.

– Osa jäsenistä on töissä suoraan alkutuotannossa eli maa- ja metsätaloudessa. Jotkut ovat pellolla tai kasvihuoneissa, jotkut kaatavat puita metsässä. Toiset valmistavat koneita, kemikaaleja ja lannoitteita, joita käytetään alkutuotannossa. Meidän väkeämme on töissä sahoilla, energiantuotannossa, loppusijoituksen parissa… luettelee Laiho.

Vaikka vihreä siirtymä mielletään joskus jopa teollisuuden uhkaajaksi, Laihon mielestä näkyvissä on enemmän myönteisiä mahdollisuuksia. Eräs kiinnostava projekti on työnantajaliiton Kemianteollisuus ry:n Hiilineutraali kemia, joka pyrkii muuttamaan alan hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä.

– Se on intohimoinen hanke yrityksille. Ne tajuavat, että kannattaa olla etupellossa mieluummin kuin takapellossa.

Laiho on vakuuttunut, että Suomeen on odotettavissa huomattavia biotalouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi suomalainen akkuklusteri sekä osaaminen lannoitealalla ja biomuovin kehittämisessä ovat vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa.

Hän korostaa, että viime kädessä kyse on maailmanlaajuisesta, vääjäämättömästä kehityskulusta.

– Ruoan, veden ja energian tarve maailmassa on kovassa kasvussa. Samaan aikaan kohdataan ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus, nytkin Euroopan vilja-aitta on sodassa. Yhtälö on vaikea, mutta se on pakko ratkaista, ja Suomella voi olla siinä merkittävä rooli.