Rakennamme yhteistä tulevaisuutta – liittokokousedustajat haastattelussa

SATU HEIJARI

Laitila
Teknologiateollisuus
Yhteistyön Tekijät

Tasa-arvoa ja työssä jaksamista

Teollisuusliiton ensimmäisissä liittokokousvaaleissa valittiin 442 edustajaa Tampereen liittokokoukseen. Valmet Automotive Oyj:n Uudenkaupungin autotehtaan maalaamo-osaston luottamusmies Satu Heijari oli vaalin ääniharava 327 äänellä.

– En olisi ikinä voinut odottaa, että saan eniten ääniä. Olen äärimmäisen yllättynyt ja kiitollinen luottamuksesta, Heijari kertoo.

Tampereella 22.–24. toukokuuta 2023 järjestettävässä liittokokouksessa on mukana monta ensikertalaista. Aiemmin Heijari on ollut Metalliliiton liittokokousedustajana.

– On tosi hienoa, että uusia jäseniä tuli valituksi ympäri Suomea. Naisiakin tuli hyvin valituksi, Heijari sanoo.

Autotehtaan arjesta katsottuna työmarkkinoilta löytyy konkreettisia parannuskohteita, joista on hyvä keskustella myös liittokokouksessa.

– Haluaisin selkeämmät säännöt siihen, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisesti muuttamaan työtuntijärjestelmää. Se mietityttää jäsenistöä työpaikalla, Heijari kertoo.

Työn ja perheen yhteensovittaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja työssä jaksaminen on kaikkinensa tärkeä teema. Heijari haluaa keskustella liittokokouksessa myös palkkatasa-arvosta.

VAIKUTTAMISTA YHTEISKUNNAN ERI ALUEILLA

Liittokokous päättää strategiasta, joka linjaa Teollisuusliiton toiminnan vuosille 2023–2028. Strategiaesitykseen on kirjattu muun muassa yleissitovien työehtosopimusten vahvistaminen ja luottamusmiesten aseman parantaminen.

– Yleissitova työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen todella laajasti. Työnantajapuolikin pitäisi saada ymmärtämään, että yleissitovuus on edelleen tärkeää, Heijari sanoo.

Haluaisin selkeämmät säännöt siihen, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisesti muuttamaan työtuntijärjestelmää.

Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttamistyö on muun muassa sitä, että liitto pyrkii saamaan työntekijöille tärkeitä asioita maan hallituksen ohjelmaan.

– Toivon, että edelleen pystytään vaikuttamaan asioihin, vaikka todennäköisesti tulee kokoomusvetoinen oikeistohallitus, Heijari sanoo.

Ammattiliitto on yhtä vahva kuin sen jäsenkunta. Heijari pohtii, että tiedon lisääminen työmarkkinoista ja työehdoista on keskeinen keino hankkia lisää jäseniä.

– Kun ei ole tietoa, osa kuvittelee kaiken tulevan laista, Heijari sanoo.

JARI LESKISENOJA

Savukoski
Kaivosala
Teollisuuden Vaikuttajat

Yhtenäinen porukka ja leveät hartiat

– Kyllä se antaa tukea, että tietää henkilöstön olevan takana työpaikalla, sanoo Jari Leskisenoja, joka toimii pääluottamusmiehenä Sodankylässä sijaitsevalla Boliden Kevitsa Mining Oy:n kaivoksella.

Leskisenoja oli Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton valtakunnallinen ääniharava 267 äänellään. Hän arvioi, että tuloksen takana on ahkera jalkatyö kaivoksella ja työntekijöiden kanssa keskusteleminen.

Työnantajapuolella on ollut halukkuutta yhdistää kaivosalan työehtosopimus teknologiateollisuuden sopimukseen. Tämä on yksi teema, josta on hyvä keskustella liittokokouksessa, sillä alalla on omat erityispiirteensä.

– On tärkeää, että kaivosalalla säilyy oma työehtosopimus ja että sitä kehitetään entistä sopivammaksi tälle alalle, Leskisenoja sanoo.

Liittokokousvaaleissa kaivosalan vaalipiirin äänestysprosentti nousi jaetulle kärkipaikalle.

– Meillä on aktiivista porukkaa ja kova järjestäytymisaste. Siinäkin mielessä on tärkeää, että ala otetaan huomioon, Leskisenoja sanoo.

AY-LIIKKEEN ROOLI KESKUSTELUIHIN

Leskisenoja toivoo, että liittokokouksessa keskustellaan liiton tulevaisuudesta ja ay-liikkeen roolista yleensä.

– Nykyajan työelämä menee yhä tiukemmaksi. Toivon, että Teollisuusliiton leveät hartiat näkyvät, kun ajetaan jäsenistön etuja, Leskisenoja sanoo.

Toivon, että Teollisuusliiton leveät hartiat näkyvät, kun ajetaan jäsenistön etuja.

Hartioita tarvitaan muun muassa palkoista neuvoteltaessa.

– Siinä on petrattavaa. On saatava neuvoteltua ansiotaso sellaiseksi, ettei ostovoima laske. Siinä on tavoitetta, Leskisenoja sanoo.

Työnantajapuoli puhuu paljon paikallisen sopimisen lisäämisestä. Leskisenoja katsoo, että asia kulkee käsi kädessä luottamusmiesten aseman vahvistamisen kanssa.

– Luottamusmiehet ovat kovassa paineessa varsinkin, jos on paikallista sopimista. Pitää olla turva takana, että uskaltaa neuvotella, Leskisenoja sanoo.

Yhteiskuntavaikuttamisen Leskisenoja näkee tärkeänä liiton toimintamuotona. Yhtenäisellä liitolla on parhaat mahdollisuudet kääntää asioita jäsentensä eduksi.

– Liiton sisällä on politikointia ja se näkyy välillä haitallisestikin. Toivon, että tulevaisuudessa olemme yhtenäistä porukkaa, Leskisenoja sanoo.

JARI MAKKONEN

Punkaharju
Mekaaninen metsäteollisuus
Yhteistyön Tekijät

Liiton jäsenenä jäät voitolle

– Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteenpäin, kertoo Metsä Woodin Punkaharjun vaneritehtaan pääluottamusmies Jari Makkonen.

Pitkään osaston luottamusmiehenä ollut ja vuoden alussa pääluottamusmiehenä aloittanut Makkonen oli liittokokousvaaleissa puutuotesektorin ääniharava 164 äänellä.

– Äänimäärä yllätti täysin. Asiamiehet ja muut puolestapuhujat tekivät hyvää työtä, Makkonen sanoo.

Hän arvioi, että Punkaharjun vaneri- ja kertopuutehtaalla äänestysprosentti oli 60–70.

Aktiivisuuden takana ovat toimiva ammattiosasto ja heti työsuhteen alkaessa annettu perehdytys. Uudet tekijät käyvät pääluottamusmiehen puheilla ja saavat tietopaketin liiton jäsenyydestä.

– Kun liityt liittoon ja käytät etuja, jäät voitolle, Makkonen tiivistää.

Ensimmäiseen liittokokoukseensa Makkonen lähtee avoimin mielin tuomaan esiin oman työpaikan ja alan ääntä.

– Ammattiosastojen esitykset kiinnostavat todella paljon, Makkonen kertoo.

MUUTOS NÄYTTI VAHVUUDEN

Mekaanisessa metsäteollisuudessa koettiin viime vuonna iso muutos. Alalla siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimustoiminnan.

Muutostilanteessa Teollisuusliiton vahvuudet tulivat esiin. Suuren neuvottelu-urakan jälkeen lähes kaikki Teollisuusliiton jäsenet on saatu työehtosopimusten piiriin.

– Kun mennään yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, työnantaja yrittää heikentää ehtoja. Pidän erittäin tärkeänä, että liitto sopii tessit, Makkonen sanoo.

Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteenpäin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa sovittiin palkankorotuksista ennen hintojen lähtöä laukalle, joten ostovoima on ollut alan työntekijöillä koetuksella.

– Seuraavissa neuvotteluissa on meidän vuoromme pyytää enemmän, Makkonen sanoo.

Liittokokous asettaa seuraavan viisivuotiskauden strategiassa toiminnan linjat ja tavoitteet. Makkonen arvioi, että liiton toiminta on monin tavoin oikeilla raiteilla.

Luottamushenkilöiden tukeminen on yksi tärkeä liiton tehtävä, joka tukee myös jäsenhankintaa.

– Onneksi on liitto. Voin soittaa tutulle sopimusasiantuntijalle ja kysyä miten asia on, Makkonen sanoo.

TUIJA PIRCKLÉN

Vantaa
Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry
Yhteistyön Tekijät

SELKEÄT LINJAT LIITTOKOKOUKSESTA

”Liittokokouksen tärkein tehtävä on antaa pääsuuntaviivat siihen, mihin suuntaan liiton halutaan menevän. Isojen linjojen tulee olla selkeät.

Meidän viestintäalan toimihenkilöiden työ muuttui suuresti koronan myötä. Nykyään alalla tehdään paljon hybridityötä, jossa on itse huolehdittava työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja hyvistä työskentelyolosuhteista.

Paikallisia sopimuksia on alallamme tehty jo pitkään. Vaikka se on tuttua, sopimisen kulttuuri on muuttunut ja sen johdosta molemmilla puolilla neuvottelupöytää tulee opetella uusia neuvottelutapoja.

Alamme työehtosopimus ei ole yleissitova, mutta kun katsoo kokonaisuutta, yleissitovuudesta tulee pitää kiinni”, sanoo Tuija Pircklén.

TOMMI SAUVOLAINEN

Kemi
Teknologiateollisuus
Teollisuuden Vaikuttajat

RAKENNETAAN YHTEINEN LIITTO

”Toivon, että liittokokouksessa keskustellaan aktiivisesti strategiasta ja siitä, millaiseksi liitto muodostuu tulevaisuudessa. Pyritään rakentamaan yhteinen liitto.

Teknologiasektori pystyy tehokkaasti valvomaan jäsenten etuja, mutta meillä on omastakin takaa matalapalkka-aloja. Pitää olla solidaarinen ja muistaa pienempien alojen työntekijät.

Lakko-oikeus ja luottamusmiehen asema ovat perusasioita, joita puolustetaan viimeiseen asti. Ne ovat perusta koko toiminnalle. Jos ne murenevat, murenee pikkuhiljaa koko ay-liike.

Liittokokouksessa on paljon ensikertalaisia. Toivottavasti heillä syttyy kipinä jäädä edunvalvonnan pariin tavoittelemaan parempaa työelämää”, sanoo Tommi Sauvolainen.

TIMO LÖPPÖNEN

Lappeenranta
Pelti- ja teollisuuseristysala
Yhteistyön Tekijät

AKTIVOINTITYÖTÄ PITÄÄ JATKAA

”Meillä pelti- ja teollisuuseristysalla äänestysprosentti oli hyvin alhainen. Liittokokousvaalien kokonaisäänestysprosentti oli aika hyvä, mutta olisin iloisempi, jos oltaisiin lähempänä eduskuntavaalien lukuja. Liittokokousvaaleissa puhutaan kuitenkin suoraan duunareita koskettavista asioista.

Aktiivisuutta pitää entisestään lisätä, että ymmärretään liiton olevan tukemassa duunareita. Väen aktivointi vaatii hyvinkin paljon ruohonjuuritason työtä.

Luottamusmiehen suojaan ei pidä puuttua. Suoja täytyy olla, kun joutuu käsittelemään hyvinkin vaikeita asioita. Myös työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää, muuten voi avautua hyvinkin villit markkinat”, sanoo Timo Löppönen.

AAPO PALANDER

Jyväskylä
Media- ja painoalan työntekijät
Yhteistyön Tekijät

ME OLEMME PORUKASSA LIITTO

”Kokous alkaa olla lähellä, joten uteliaisuus on tunnelmia kuvaava sana. Lähetimme muutaman ammattiosaston esityksen menemään. Kokouksessa rakennetaan myös media- ja painoalan näkyvyyttä suhteessa muihin aloihin.

Lähtökohta on, että työmarkkinoiden perusasiat säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Ne ovat arvoja, joita lähden tukemaan liittokokouksessa. Meille duunareille on jatkossakin merkittävä asia, että liitto näkyy ja kuuluu.

Järjestäytymisaste voisi aina olla parempikin. On työpaikkoja, joissa on vahva osastotoiminta ja järjestäytyminen, mutta osa työntekijöistä ei ole asioista tietoinen. On tärkeää kertoa, että me olemme porukassa se liitto”, sanoo Aapo Palander.

EVELIINA KOIVISTO

Tampere
Jakelu
Teollisuuden Vaikuttajat

KAIKKI ALAT OTETTAVA HUOMIOON

”Liittofuusion aikaan oli pelkona, että seuraavien vaalien jälkeen on vain entisiä metallityyppejä johtamassa. Ikävä sanoa, mutta vähän liikaa ollaan menossa siihen suuntaan.

Täytyy itse pitää esillä, että aloja on monia, vaikka kaikki eivät olisi yhteiskunnallisesti niin merkittäviä päänavaajia. Oma liitto on meille jakajille tärkeä juttu.

Ammattiosastossa tehtiin aloitteita esimerkiksi yötyöstä, osapäivätyöstä ja työssä jaksamisesta. Teollisuusliitossakin on ihmisiä, jotka eivät tule toimeen yhdellä palkalla.

Teollisuusliitto on järjestönä ja yhteiskuntavaikuttajana vahva. Liiton julkiset lausunnot ovat viime aikoina parantuneet”, sanoo Eveliina Koivisto.

EINARI GRÖNBERG

Loviisa
Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus
Yhteistyön Tekijät

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA IHMISARVOJA

”Jäsen on liiton kaiken toiminnan keskiössä, ja niin sen pitää olla jatkossakin.

Kemian aloilla odotamme, että Teollisuusliitto merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää kestävän kehityksen hankkeita. Kiertotalous ja uusiutuvan energian hankkeet ovat toiminnan keskiössä.

Tulevan hallituskauden aikana on erityisen tärkeää, että saadaan säilytettyä työehtosopimusten yleissitovuus. On myös selvää, että luottamusmiesten asemaa pitää pystyä vahvistamaan.

Teollisuusliiton pitää vastata nuorten odotuksiin ja olla puolustamassa ihmisoikeuksia ja ay-liikkeen perusarvoja. Solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat hyvinvointivaltion perusta”, sanoo Einari Grönberg.

JARI BERG

Lapua
Puusepänteollisuus
Teollisuuden Vaikuttajat

PUUALAN PALKKAUS KILPAILUKYKYISEKSI

”Palkka-asiaa olisi hyvä käsitellä liittokokouksessa, sillä puusepillä on pienet palkat. Saataisiin tehtyä alasta kilpailukykyisempi verrattuna metalliin ja kemiaan. Olisi myös hyvä, jos saataisiin luottamusmiehen asema kirjatuksi lakiin kuten työsuojeluvaltuutetun asema jo on.

Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää työtä. Onhan se hyvä, että joku puhuu työläistenkin näkemyksistä. Epäilen, että tulevalla hallituskaudella on luvassa kylmää kyytiä työntekijöille. Liiton pitää olla tiukkana.

Työntekijöitä pitäisi saada lisää liittymään Teollisuusliittoon ja muihin liittoihin. Luottamushenkilöt ovat työpaikoilla arvokkaassa roolissa puhumassa porukkaa liittymään”, sanoo Jari Berg.

JANNE NIEMINEN

Turku
Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta
Yhteistyön Tekijät

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISTA VAHVEMMAKSI

”Autoalalla ei ole oltu vastaavassa tilanteessa 30 vuoteen. Autojen sähköistyminen ja töiden vaativuuden kasvu luovat alalle normaalia enemmän palkankorotuspaineita.

Yhteiskunnallisesti liiton pitää pystyä vaikuttamaan enemmän. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen demarilistalla ei ollut yhtään teollisuusliittolaista ehdokasta. Meidän pitäisi panostaa huomattavasti enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Olen huolestunut järjestäytymisasteesta: siinä on iso työnsarka. Järjestäytymiseenkin voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Kun vaikutetaan kaikkien työoloihin, sitä kautta tulee tutuksi myös meidän asiamme”, sanoo Janne Nieminen.

SATU SAARELAINEN

Rautavaara
Metsäala
Teollisuuden Vaikuttajat

AMMATTILAISTEN TYÖLLE ARVOSTUSTA

”Metsäala on isossa murroksessa. Me metsurit olemme katoava luonnonvara, jos ammattilaisten työlle ei anneta arvoa. Käsittelemme tuhansia hehtaareja metsää, mutta tuotto tulee vasta 80 vuoden kuluttua, joten työtä ei arvosteta.

Tällä alalla myös ulkomaalaisia työntekijöitä voidaan käyttää hyväksi, eli ei makseta mitä kuuluu. Se on iso asia, joka pitäisi saada kuntoon. Myös työehtosopimusten yleissitovuutta pitää puolustaa.

Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää. Esimerkiksi ministeriön ehdotus ammattikoulutuksen muuttamisesta kaksivuotiseksi on pöyristyttävä. Siinä rajattaisiin opiskelijoiden mahdollisuuksia jatko-opiskeluun”, sanoo Satu Saarelainen.

JANI KÄHKÖNEN

Joensuu
Muovituote- ja kemiantuoteteollisuus
Yhteistyön Tekijät

JOUSTOJA TARVITAAN MOLEMPIIN SUUNTIIN

”Työhyvinvointiasioita pitää huomioida. Alalla järjestelmät ovat tulleet mutkikkaammiksi ja paineet ovat lisääntyneet. Työntekijän myös pitää olla entistä liikkuvampi osastojen välillä.

Joustoja pitäisi olla toiseenkin suuntaan, kun esimerkiksi tarvitsee aikaa perheelle tai muihin tärkeisiin menoihin. Jäsenet haluavat palkalliset pekkaset takaisin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat ensimmäisinä kiinni asioissa. En pitäisi huonona, jos molemmissa tehtävissä pitäisi osata tietyt laajuudet ja puhuttaisiin ihan tutkinnoista.

Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää, jotta saadaan oikeanhenkisiä päättäjiä ja linkkejä päätöksentekoon. Toivon mukaan se estää kiky-höyrähdyksiä”, sanoo Jani Kähkönen.

LIITTOKOKOUS

• Teollisuusliiton korkein päättävä elin, joka pidetään viiden vuoden välein. Vuoden 2023 liittokokous järjestetään Tampere-talossa 22.–24.5.

• Liittokokousvaaleissa 10.–31.3.2023 valittiin 442 edustajaa liittokokoukseen.
– Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliitto sai 64,2 prosenttia äänistä, mikä toi ja 289 edustajaa.
– Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitto sai 35,7 prosenttia äänistä ja 153 edustajaa.
– Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,1 prosenttia äänistä.

• Teollisuusliiton säännöissä on listattu varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat:
– Käsitellään selonteko edellisen liittokokouskauden toiminnasta
– Käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset
– Päätetään tulevan liittokokouskauden keskeiset linjaukset
– Valitaan valtuuston puheenjohtajisto sekä muut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
– Valitaan hallituksen puheenjohtajisto sekä muut varsinaiset jäsenet ja hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet
– Valitaan tilintarkastajat