Aktii­vi­mal­lin sovel­ta­mis­oh­jeet yhä vail­li­nai­set: Joka kolmas koulu­tuk­sen hylkäys voidaan riitauttaa

Aktii­vi­mal­lin sovel­ta­mis­oh­jeet ovat Kelan ja työt­tö­myys­kas­so­jen mukaan varsin epämää­räi­set, kun kyse on työt­tö­män koulu­tuk­sesta ja kurssituksesta.

Tark­koja ohjeita ei ole siitä, minkä palve­lu­jen käyttö katso­taan aktii­vi­suu­deksi. Työt­tö­män oikeu­del­li­nen asema on aktii­vi­suus­mal­lissa työl­li­syys­pal­ve­lu­jen osalta varsin hata­ralla pohjalla.

– Palve­lu­jen järjes­tä­jät eivät vält­tä­mättä rakenna kurs­seja sitä silmällä pitäen, että täyt­tä­vätkö ne aktii­vi­mal­lin edel­ly­tyk­set, Työt­tö­myys­kas­so­jen Yhteis­jär­jes­tön toimin­nan­joh­taja Niina Jussila toteaa.

– Kun arvio tehdään jälki­kä­teen, on vaikea saada tietoa, täyt­tääkö kurssi vaadit­ta­vat kriteerit.

TE-keskuk­sen omista ja sen osto­pal­ve­luina hank­ki­mista kurs­seista saadaan tiedot, mutta ei aina helposti. Sen sijaan muun muassa kokei­lu­kun­tien anta­mista kurs­seista ei tule kassoille tietoa.

”MALLISTA TULEE ENTISTÄ SEKAVAMPI”

Halli­tus päätti kehys­rii­hessä aktii­vi­suuseh­to­jen lisää­mi­sestä. Aktii­vi­suu­deksi laske­taan vaste­des myös ammat­ti­liit­to­jen tarjoa­maa koulu­tusta. Jussi­lan mukaan edes esitys­luon­nosta ei ole vielä annettu.

Hän epäi­lee, että aktii­vi­suus­mal­lista tulee entistä sekavampi.

– Jois­ta­kin kirjauk­sista saa sellai­sen käsi­tyk­sen, että ammat­ti­liit­to­jen palve­lu­jen pitää olla TE-toimis­to­jen hyväk­sy­miä, tai niitä tulisi rahoit­taa Euroo­pan sosi­aa­li­ra­has­ton ESR:n tuilla tai työllisyysmäärärahoilla.

Jussi­lan mielestä olisi selvintä, että liit­to­jen kurs­seille saatai­siin TE-toimis­ton hyväk­syntä mielui­ten ennen kuin palve­lua aletaan tarjota työt­tö­mille henkilöille.

– Työtön tietäisi, että kurssi täyt­tää aktii­vi­suu­den edel­ly­tyk­set. Tästä ei kuiten­kaan ole mitään varmuutta.

Työt­tö­myys­kas­sat ovat vastus­ta­neet aktii­vi­mal­lia, koska se lisää byro­kra­tiaa eikä vält­tä­mättä lisää työl­li­syyttä. Jussi­lan mukaan tilanne alkaa vaikut­taa jo surkuhupaisalta.

– Näyt­tää siltä, että aktii­vi­mal­liin lisä­tään erilai­sia aktii­vi­suu­den muotoja. Ainoa joka sieltä jää ulko­puo­lelle on työn hake­mi­nen. Sitä ei lueta aktii­vi­mal­lissa hyväksi. Työn hake­mi­nen on kuiten­kin järjes­tel­män perusta.

OIKEUSTAPAUKSIA LUVASSA

Sosi­aa­li­toi­mit­ta­jien semi­naa­rissa huhti­kuussa viran­omai­set enna­koi­vat, että aktii­vi­suuseh­to­jen sisältö punni­taan viime kädessä oikeudessa.

Viran­omai­sar­vioi­den mukaan työtön voisi riitaut­taa jopa joka kolman­nen tapauk­sen, jossa kurs­si­tuk­sella tai koulu­tuk­sella haettu aktii­vi­suus on hylätty.

Oikeu­del­li­sia pulmia liit­tyy eräi­den arvioi­den mukaan siihen, että aktii­vi­malli lait­taa Kelan ja työt­tö­myys­kas­sat paitsi lain toimeen­pa­ni­joiksi, myös tulkit­se­maan aktii­vi­mal­lin pykäliä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVA MIKKO KAUPPINEN /​ TYJ