Ajassa
Katri Aaltonen: Leikkauspolitiikan seuraukset kasautuvat
Sipilän hallituksen tekemien leikkausten aikana työttömät ja työkyvyttömät joutuivat tinkimään entistä enemmän ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä, kertoo tutkijatohtori Katri Aaltosen tekemä tutkimus.
KATRI AALTONEN
Tutkijatohtori Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST:issä, jonka tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi, ennakoivampi ja taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli Suomelle.
Valtion menoista säästäminen voi helposti johtaa siihen, että leikkauspolitiikan seuraukset kasautuvat valmiiksi heikossa asemassa olevien vaivoiksi.
Väestöryhmien tilanteen eriarvoistuminen näkyy Turun yliopiston tutkijatohtorin Katri Aaltosen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisten niukkuuskokemuksia.
Vertaisarvioitu tutkimus kertoo, että Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan aikana vuosina 2015–2019 kokemukset aineellisesti puutteesta lisääntyivät ja väestöryhmien väliset erot kasvoivat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyaineistojen perusteella tehty tutkimus osoittaa, että rahanpuutteesta johtuva ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkiminen lisääntyi selvästi työttömillä ja työkyvyttömillä vuodesta 2015 vuoteen 2018.
Yksittäiset tukien heikennykset tai maksujen korotukset voivat tuntua mitättömiltä, mutta yhteisvaikutus voi johtaa siihen, että ihminen jättää terveyspalvelut käyttämättä ja lääkkeet ostamatta.
TOTEUTUVATKO SOSIAALISET OIKEUDET?
Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi vuonna 2018 työttömillä naisilla oli 53 prosentin todennäköisyys joutua tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Miehillä vastaava todennäköisyys oli 42 prosenttia.
– On yllättävää, että niukkuuskokemukset ovat noinkin yleisiä. Herättää kysymyksiä, miten sosiaaliset oikeudet toteutuvat näissä ryhmissä, Aaltonen sanoo.
Vuonna 2018 kokoaikaisesti työssäkäyvillä naisilla aineellisen puutteen kokemuksen todennäköisyys oli 20 prosenttia ja miehillä 12 prosenttia.
Erot väestöryhmien välillä kasvoivat säästöpolitiikan aikana. Myös työkyvyttömien sekä osa-aikaisesti töissä tai eläkkeellä olevien tilanne heikkeni leikkauspolitiikan vuosina.
Aaltosen mukaan naisten ja miesten eroja voi selittää muun muassa se, että naiset käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Niukkuuden kokemus syntyy suhteessa tavoiteltuihin asioihin.
– Jos ei koe tarvetta hoitoon, ei voi kärsiä hoidon puutetta, Aaltonen sanoo.
PERUSTURVAN SUUNTA KÄÄNTYNYT
Tutkimus ei todista niukkuuskokemusten yhteyttä hallituksen tekemiin leikkauksiin, mutta ajallinen yhteys on vahva, ja muu tutkimus kertoo leikkausten vaikutuksista toimeentuloon.
– Tämä tutkimus tuo yhden palasen koko palapeliin, Aaltonen sanoo.
THL:n julkaisema Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019 kertoo, että lakimuutokset heikensivät työttömien perusturvan tasoa. Samaan aikaan toimeentulotuen merkitys työttömien perusturvan paikkaajana kasvoi huomattavasti.
– Syy-yhteyksistä kannattaa vetää johtopäätöksiä, jos myös pitkittäistutkimusten tulokset osoittavat samaan suuntaan, Aaltonen sanoo.
Neljän vuoden välein tehtävä perusturvan riittävyyden arviointiraportti vuosilta 2019–2023 kertoo, että Marinin hallituksen aikana perusturva on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- ja ansiotasoon. Hallitus on toteuttanut etuuksien indeksitarkistukset ja korotti perusturvan tasoa vuonna 2020.
Syy-yhteyksistä kannattaa vetää johtopäätöksiä, jos myös pitkittäistutkimusten tulokset osoittavat samaan suuntaan.
THL:n raportissa kuitenkin todetaan, ettei perusturva vielä tarjoa yhteiskunnalliseen osallisuuteen tarvittavaa vähimmäiskulutustasoa.
Terveydenhuollossa niukkuuden kokemus johtuu usein myös muusta kuin rahasta.
– Aiemman tutkimuksen perusteella saatavuuden ongelmana ovat jonotusajat, eivätkä niinkään kustannukset, Aaltonen kertoo.
Julkisen terveydenhuollon palveluissa jonot ovat huomattavasti suurempi ongelma kuin työterveyshuollossa. Tämäkin luo eriarvoisuutta väestöryhmien välille.
Niukkuuden kokemusten seuraaminen on näillä näkymin mahdollista myös jatkossa, sillä THL:n laajat väestökyselyt jatkuvat.
LEIKKAAMINEN ON POLIITTINEN VALINTA
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan Sipilän hallituksen aikana lääkkeistä tinkiminen yleistyi selvästi. Esimerkiksi vuoden 2016 alussa otettiin käyttöön korvattavien lääkkeiden 50 euron alkuomavastuu. Myös muita omavastuita korotettiin.
Aaltonen kertoo, että tutkimuksessa on aiemmin osoitettu diabeteslääkkeiden omavastuun korottamisen johtaneen toimeentulotuen käytön yleistymiseen kyseisten lääkkeiden ostoissa.
Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliittisia kysymyksiä.
Omavastuun kautta säästäminen voi siis huonontaa heikossa asemassa olevien taloutta ja terveyttä.
– Omavastuun korotus ei kohdistu helposti siten, että se lisäisi lääkkeiden käytön järkevyyttä. Lääkkeiden saatavuus on tärkeää varmistaa myös työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, Aaltonen sanoo.
Perusturvasta leikkaaminen on pohjimmiltaan poliittinen valinta.
– Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliittisia kysymyksiä, Aaltonen sanoo.
Jos säästötoimiin päädytään, myös leikkaamisen tyylillä on merkitystä.
– Kun tehdään eri toimenpiteitä, on hyvä tarkistaa, etteivät ne kasaudu samoihin ryhmiin, Aaltonen sanoo.
Leikkausta leikkauksen perään
Vuosina 2015–2019 vallassa ollut Juha Sipilän hallitus tuli tunnetuksi leikkauspolitiikastaan ja työmarkkinoille runnotusta kilpailukykysopimuksesta.
Vuonna 2015 muodostettu Juha Sipilän hallitus koostui keskustasta, kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Kesästä 2017 eteenpäin hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaisista irrottautunut sininen eduskuntaryhmä.
Vuoden 2016 alussa Sipilän hallitus otti käyttöön lääkekustannusten korvauksiin uuden 50 euron alkuomavastuun. Käytännössä muutos tarkoitti, että lääkkeistä saa Kela-korvausta vasta, kun on vuoden alusta laskien ostanut korvattavia lääkkeitä 50 eurolla.
Samana vuonna sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen ylärajoja korotettiin noin 30 prosenttia. Tämä antoi sote-palvelujen järjestäjille mahdollisuuden nostaa asiakasmaksuja rutkasti.
Sipilän hallitus myös poisti opintorahan ja lapsilisän sidonnaisuudet kansaneläkeindeksiin. Tämä tarkoitti, että etuudet eivät enää nousseet elinkustannusten mukana.
Hallitus myös nosti vuonna 2016 yleisen asumistuen perusomavastuuta kahdella prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin, eikä tuen alaisten asumismenojen enimmäismäärään tehty indeksikorotusta.
KIKY JA ANSIOPÄIVÄRAHOJEN LEIKKAUS
Vuonna 2017 tuli voimaan edellisvuonna tehdyn kilpailukykysopimuksen mukainen työnantajan 2,05 prosentin sairausvakuutusmaksujen siirto työntekijöiden maksettavaksi.
Kiky-sopimus sisälsi myös palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä ja lomarahojen leikkauksia, jotka on sittemmin pääosin purettu. Hallitus ajoi kikyn läpi uhkaamalla pakkolakipaketilla, joka olisi heikentänyt palkansaajien asemaa kiky-sopimusta enemmän.
Hallitus ajoi kikyn läpi uhkaamalla pakkolakipaketilla, joka olisi heikentänyt palkansaajien asemaa kiky-sopimusta enemmän.
Sipilän hallitus lyhensi ansio- ja peruspäivärahojen enimmäiskestoa 500 päivästä 400 päivään. Työttömyysetuuksien omavastuuaikaa puolestaan pidennettiin viidestä päivästä seitsemään.
Eri opiskeluasteiden opintorahat yhtenäistettiin, mikä tarkoitti korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan noin 26 prosentin leikkausta. Myös lapsilisiä leikattiin 0,9 prosenttia, ja etuuksiin vaikuttavaa kansaneläkeindeksiä pudotettiin 0,86 prosenttia.
AKTIIVIMALLISTA HALLITUKSEN KAATUMISEEN
Vuonna 2018 hallitus otti käyttöön työttömyysturvan aktiivimallin. Tämä tarkoitti, että työttömyyspäivärahaa alennettiin 4,65 prosenttia, jos työtön ei edellisen kolmen kuukauden aikana ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävissä palveluissa.
Yleisen asumistuen asumismenojen enimmäismäärien indeksikorotus jätettiin tekemättä myös vuonna 2018. Enimmäismäärät jäivät edelleen vuoden 2015 tasolle. Myös kansaneläkeindeksin jäädytystä jatkettiin vuodella.
Sipilän hallitus tavoitteli myös sotepalvelujärjestelmän merkittävää siirtoa markkinavetoisen kilpailun piiriin. Sote-uudistus kuitenkin kaatui hallituspuolueiden erimielisyyksiin, ja hallitus erosi maaliskuussa 2019 eduskuntavaalien alla. Hallitus jatkoi vielä noin kolme kuukautta toimitusministeriönä.
Sipilän hallituksen tekemät perusturvaan vaikuttavat lakimuutokset löytyvät kokonaisuudessaan THL:n julkaisusta Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019.
EUROOPAN NEUVOSTOLTA HUOMAUTUS
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi 15.2.2023 julkistetussa ratkaisussaan Suomen sosiaaliturvan tason olevan liian alhainen.
Neuvosto on seurannut Suomen sosiaaliturvan tasoa vuonna 2018 neuvostolle tehdyn kantelun jälkeen. Sosiaaliturvaetuuden taso katsotaan liian alhaiseksi, jos se jää alle 50 prosenttiin kyseisen maan mediaanitulosta.
Kevään 2023 eduskuntavaalien alla on otettu esiin Sipilän hallituksen kaudelta tuttuja säästökeinoja. Esimerkiksi kokoomus on pitänyt esillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta ja etuuksien indeksijäädytyksiä.
