Palk­ka­sopu syntyi – prosen­tit kasvoi­vat ja paikal­li­set erät piene­ni­vät sovit­te­li­jan esityk­seen verrattuna

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus hyväk­syi sunnun­taina 5.2.2023 tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja kemian­teol­li­suu­den neuvot­te­lu­tu­lok­set uusiksi työehtosopimuksiksi.

Myös työnan­ta­jia edus­ta­vat Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry ja Kemian­teol­li­suus ry ovat hyväk­sy­neet neuvot­te­lu­tu­lok­set, joten kaksi­vuo­ti­set sopi­muk­set astu­vat voimaan.

Sopi­muk­set korot­ta­vat palk­koja kahdessa vuodessa siten, että koko­nais­kus­tan­nus­vai­ku­tus on seit­se­män prosenttia.

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto kiit­tää liiton luot­ta­mus­hen­ki­löitä ja jäse­niä neuvot­te­lu­jen aikana osoi­te­tusta tuesta.

– Ilman tukea ja lakko­jen hyvää pitä­vyyttä ei olisi ollut edel­ly­tyk­siä päästä tällai­seen ratkai­suun, Aalto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN ENSISIJALLA

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den uusi työeh­to­so­pi­mus on voimassa marras­kuun 2024 loppuun.

Vuonna 2023 palkat nouse­vat 3,5 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 400 euron kertae­rällä. Sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tus vuonna 2023 on siten 4,5 prosenttia.

Vuonna 2024 tekno­lo­gia­teol­li­suu­den palkat nouse­vat 2,0 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,5 prosent­tia työnan­ta­jan jaka­mana paikal­li­sena eränä. Sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tus vuodelle 2024 on siten 2,5 prosenttia.

Ilman tukea ja lakko­jen hyvää pitä­vyyttä ei olisi ollut edel­ly­tyk­siä päästä tällai­seen ratkaisuun.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä työs­ken­te­lee noin 90 000 teol­li­suu­den työntekijää.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den palkan­ko­ro­tus­malli on avoin, eli palkoista sovi­taan ensi­si­jai­sesti työpai­koilla. Jos paikal­li­seen sopi­muk­seen ei päästä, nouda­te­taan valta­kun­nal­li­sesti sovit­tuja korotuksia.

SAMA KOROTUS, ERI JAKOTAPA

Kemian­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­set ovat voimassa vuoden 2024 loppuun. Sopi­mus­ten kustan­nus­vai­ku­tus on yhteensä 7,0 prosent­tia, mutta jako­tapa eroaa teknologiateollisuudesta.

Vuonna 2023 palkat nouse­vat 2,2 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 800 eurolla, joka makse­taan kahtena 400 euro kertaeränä.

Vuonna 2024 palkat nouse­vat 3,3 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,2 prosent­tia työnan­ta­jan jaka­mana eränä.

Sunnun­taina hyväk­sy­tyt sopi­muk­set koske­vat kemian perus­teol­li­suu­den, muovi­tuo­te­teol­li­suu­den ja kemian tuote­teol­li­suu­den sekä öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teol­li­suu­den sopi­musa­loja. Sopi­mus­ten piirissä työs­ken­te­lee yhteensä noin 13 000 teol­li­suu­den työntekijää.

PAIKALLISET ERÄT PIENIKSI

Teol­li­suus­liitto peruutti välit­tö­mästi kaikki tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja kemian­teol­li­suu­den sopi­musa­loja koske­vat työtais­te­lu­toi­met. Ensim­mäi­set lakot järjes­tet­tiin 1.–3. helmi­kuuta 50 työpaikalla.

– Arviomme oli, että ei olisi ollut edel­ly­tyk­siä korkeam­paan palkan­ko­ro­tus­ten tasoon, vaikka lakkoja olisi pitki­tetty, Aalto kertoo.

Teol­li­suus­lii­ton 1. vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen kuvai­lee sopi­muk­sia soli­daa­ri­siksi, sillä palkan­ko­ro­tuk­sissa on sekä prosen­tu­aa­li­sia että euro­mää­räi­siä osia.

– Seka­lin­jaa on pyydetty ja se toteu­tuu ratkai­sussa, Lehto­nen sanoo.

Teol­li­suus­liitto hylkäsi aiem­min valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan sopi­mus­esi­tyk­sen, jossa kahden vuoden palkan­ko­ro­tus­ten taso oli noin kuusi prosent­tia ja jako­ta­vassa oli merkit­tävä työnan­ta­jan jaet­ta­vaksi jäänyt osuus.

– Sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­seen vaikutti erityi­sesti sopi­muk­sen muoto, joka takaa kaikille työn­te­ki­jöille käytän­nössä saman­suu­rui­set koro­tuk­set, Aalto sanoo.

LISÄÄ TOIMIA OSTOVOIMAN TUEKSI

Nyt sovi­tut palkan­ko­ro­tuk­set eivät täysin paik­kaa hinto­jen noususta johtu­vaa työn­te­ki­jöi­den osto­voi­man heik­ke­ne­mistä. Teol­li­suus­liitto ajaa osto­voi­man paran­ta­mista myös vaati­malla kiky-maksu­jen siir­toa takai­sin työnantajille.

Teol­li­suus­lii­ton kanta on, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siir­re­tyt 2,05 prosen­tin suurui­set sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidet­ta­vaksi. Kilpai­lu­kyky on nyt kunnossa, mutta palkan­saa­jien osto­voima on heikentynyt.

– Palkan­saaja on oman osuu­tensa tästä urakasta maksa­nut, Lehto­nen sanoo.

Palkan­saaja on oman osuu­tensa tästä urakasta maksanut.

Tähän mennessä aina­kin SDP ja vasem­mis­to­liitto ovat ilmoit­ta­neet kannat­ta­vansa maksu­jen siir­toa takai­sin työnan­ta­jille. Kokoo­mus ja keskusta ovat ilmoit­ta­neet vastus­ta­vansa siirtoa.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­muk­sen synty­mi­sen odote­taan avaa­van sopi­mus­mah­dol­li­suuk­sia myös muille aloille. Työnan­ta­ja­puo­len koor­di­naa­tion takia monet alat ovat odot­ta­neet tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ratkai­sua. Myös julki­sen sekto­rin palkan­ko­ro­tuk­set on sidottu keskeis­ten vien­tia­lo­jen sopimuksiin.