”Haluan uskoa rauhaan vuonna 2023”

Kielimuuri voi olla vaarallinen.

Tämän havainnon Yulia Bielokrynytska teki melko nopeasti Suomeen saavuttuaan. Hän ei osannut suomen kieltä, mutta englanti sujui jouhevasti. Suomessa sillä pärjää yllättävän pitkälle.

– Sen sijaan, jos et osaa kumpaakaan noista kielistä, saatat joutua tilanteisiin, joissa sinua riistetään tai käytetään hyväksi.

Moni ei esimerkiksi tiedä maahan saapuessaan, että työnantajalle ei tarvitse luovuttaa passia, tai että Suomessa on työehtosopimus, jossa määritellään muun muassa vähimmäispalkat sekä lomaoikeuden kertyminen. Jos työntekijällä ei ole minkäänlaista käsitystä omista oikeuksistaan, häntä on helppo huijata.

– Varmistan usein työtovereilta, tietävätkö he oikeutensa. Monille on esimerkiksi tullut uutena tietona, että loman aikana sairastuessaan voi pyytää vuosiloman siirtoa.

Bielokrynytska muutti Suomeen neljä vuotta sitten silloisen poikaystävänsä kanssa. Nuoret aikuiset halusivat kokeilla ulkomailla asumista ja olivat ottaneet selvää siitä, miten Suomessa voisi työllistyä. Seinäjoen Puutarha Oy tarjosi aluksi kausityötä, ja sen jälkeen työt jatkuivat ensin määräaikaisena ja lopulta vakituisena pestinä.

Varmistan usein työtovereilta, tietävätkö he oikeutensa.

Ulkomailla asumisen kipinä oli syttynyt jo lukioaikana, kun Bielokrynytska oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Saatuaan yliopistosta kandidaatin paperit hän päätti lähteä jälleen matkaan.

– Halusin Suomeen, koska pidän kylmästä ilmanalasta ja olin kuullut, että täällä on todella rauhallista. Seinäjoki on vastannut odotuksiani: ihmiset ovat mukavan hiljaisia, ja voin vain ihastella lunta ja maisemia.

MONIKANSALLINEN TYÖYHTEISÖ

Työ kasvihuoneella on Bielokrynytskan mukaan melko mekaanista. Seinäjoen Puutarha kasvattaa enimmäkseen kurkkua, jota tuotetaan lähes 5,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Kasvihuonekurkku vaatii kasvunsa tueksi lämmön, valon ja kosteuden lisäksi harvennusta ja tuuletusta sekä riittävää tukea. Työhön kuuluu myös kurkkujen pakkaamista.

– Kasvihuonetyö on siivouksen ohella niitä harvoja töitä, joissa kielitaitoa ei juuri tarvita. Lähes 60 työntekijän joukossa onkin vain pari suomenkielistä.

Työmaalla kuulee niin ukrainaa, venäjää, liettuaa kuin romaniaakin, ja moni vaihtaa kuulumisia enimmäkseen omaan kieliryhmäänsä kuuluvien kanssa. Tarvittaessa kukin toimii parhaansa mukaan muiden tulkkina.

– Etenkin entisen Neuvostoliiton maista tulleet eivät välttämättä ymmärrä englantia, suomesta puhumattakaan. Oma kielitaitoni on yksi syy siihen, että lähdin pari vuotta sitten mukaan liiton toimintaan.

Nykyisin Bielokrynytska on työpaikkansa pääluottamusmies, joka ottaa uudet työntekijät vastaan heidän aloittaessaan. Hän oli mukana myös Teollisuusliiton Hermes-sovelluksen testiryhmässä. Sovellus on luotu erityisesti kausityöntekijävaltaisille aloille, ja se tarjoaa tietoa työelämän pelisäännöistä suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

– Minusta sovellus on todella onnistunut, koska siitä voi nopeasti tarkistaa, jos jokin mietityttää. Työntekijä voi jopa mennä näyttämään löytämäänsä tekstikatkelmaa suoraan työnantajan edustajalle, ja molemmat voivat toimia omalla kielellään.

Bielokrynytskan ainoa parannusehdotus sovellukselle olisi, että sen käyttö laajenisi nopeasti eri aloille. Esimerkiksi siivousalalla sille olisi kipeästi tarvetta.

KOULUKAVERIT RINTAMALLA

Vaikka Suomessa on hyvä asua, 27-vuotias Bielokrynytska kaipaa Ukrainaan. Hänen oli tarkoitus mennä käymään kotikonnuillaan Zaporižžjassa viime pääsiäisenä, mutta Venäjän hyökkäys muutti kaiken. Sodan vuoksi hänen äitinsä ja kaksi sisartaan muuttivat keväällä Seinäjoelle.

– Nuorempi siskoni on sopeutunut hyvin ja saanut uusia ystäviä, mutta toki toivomme kaikki pääsevämme pian Ukrainaan. Itse haluaisin suorittaa siellä maisterintutkintoni valmiiksi ja edetä sitten työelämässä. Pääaineeni on germaaninen filologia, joten opettajan tai tulkin tehtävät voisivat olla mielekkäitä.

Minusta sovellus on todella onnistunut, koska siitä voi nopeasti tarkistaa, jos jokin mietityttää.

Energiantuotannon vuoksi ratkaisevassa asemassa oleva Zaporižžja on Bielokrynytskan mukaan tällä hetkellä puoliksi vapaa ja puoliksi miehitetty. Keskustassa asuvat sukulaiset vaikuttavat olevan turvassa, mutta eri puolilta kaupunkia ja muuta maata kuuluu huolestuttavia uutisia. Bielokrynytskan tuttavia on myös rintamalla, muun muassa lapsuuden leikkitoveri ja koulukavereita. Heidän kuulumisensa välittyvät Suomeen sosiaalisesta mediasta.

Itse hän on tehnyt päätöksen palata kävelemään Zaporižžjan kaduille heti kun sota loppuu. Se tapahtuu pian, niin on pakko uskoa, että jaksaa.

– Vuonna 2023 tulee rauha. Ei ehkä vielä vuoden alussa, mutta loppuvuodesta saamme jo elää rauhassa, hän uskoo.

Lue lisää Hermes-sovelluksesta ja työelämän pelisäännöistä: www.hermesapp.fi

Artikkeli on julkaistu myös ukrainaksi ja englanniksi.