Yhteiset tavoit­teet ja yhteiset keinot tavoit­tei­siin pääsemiseksi

SAK:hon kuuluvat ammat­ti­liitot tekevät menossa olevalla työmark­ki­na­kier­rok­sella entistä tiiviimpää yhteis­työtä. SAK:n hallitus päätti joulu­kuussa yksimie­li­sesti, että liitot koordi­noivat yhdessä palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teita ja mahdol­lisia työtaistelutoimia.

Teolli­suus­liitto, Palve­lua­lojen ammat­ti­liitto PAM sekä Auto- ja Kulje­tusalan Työnte­ki­jä­liitto AKT pitivät 9. tammi­kuuta yhteisen tiedo­tus­ti­lai­suuden työmarkkinatilanteesta.

Teolli­suus­liiton puheen­joh­tajan Riku Aallon mukaan työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat edenneet nihkeästi kolmesta syystä.

– Isoin ja tärkein syy on, että Venäjän hyökkäys­sodan alettua on tullut lähes 10 prosentin inflaatio, joka heikentää palkan­saa­jien ostovoimaa. Työnan­ta­ja­puo­lella ei ole haluk­kuutta ottaa huomioon inflaa­tiota, Aalto kertoi.

Toinen nihkeyt­täjä on kunta­puolen palkka­rat­kaisu, jonka mukaan julki­sella puolella saadaan 1,2 prosenttia korkeammat korotukset verrat­tuna vientia­loilla määri­tet­tyyn tasoon. Yksityisen puolen neuvot­te­luissa määri­te­tään siis samalla kunta­puolen korotukset.

Kolmas syy on työnan­ta­ja­puolen tiivis­tynyt koordi­naatio. Muista pöydistä ei ole odotet­ta­vissa neuvot­te­lu­tu­loksia ennen kuin Teolli­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry saavat sovun palkankorotuksista.

– Työnan­tajat ovat antaneet valtansa Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­ta­jille, Aalto totesi.

MUUT ALAT ODOTTAVAT

Työnan­ta­ja­puolen koordi­naatio on tullut selvästi esiin eri neuvot­te­lu­pöy­dissä. Esimer­kiksi Kaupan liitto ilmoitti yksipuo­li­sesti, ettei se neuvot­tele toisen sopimus­vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista, vaan neuvot­telut käydään kokonaan uudesta sopimuk­sesta vientia­lojen neuvot­te­lujen ratkai­sujen jälkeen.

– Tämä teki työnan­ta­ja­puolen koordi­naa­tion erittäin konkreet­ti­seksi, sanoi PAMin puheen­joh­taja Annika Rönni-Sällinen.

Käytän­nössä tekno­lo­gia­teol­li­suuden tes-neuvot­te­luissa on siis kyse myös kaupan alan palkankorotuksista.

– Rikun kanssa puhut­tiin, että hyppäänkö tekno­lo­gia­teol­li­suuden neuvot­te­lu­pöy­tään. Todet­tiin kuitenkin, että muunlaista koordi­naa­tiota pitää kehittää, Rönni-Sällinen sanoi.

Teolli­suus­liiton työeh­to­so­pimus tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa päättyi marras­kuun lopussa ja kemian teolli­suu­dessa vuoden­vaih­teessa. PAMin ja AKT:n sopimuk­sista monet päättyvät tammi­kuun lopussa.

– Neuvot­te­luissa on ollut kuvaavaa, että entistä avoimemmin viita­taan siihen, että ei saada tehtyä ratkaisua ennen vienti­teol­li­suuden ratkaisua, kertoi AKT:n puheen­joh­taja Ismo Kokko.

TYÖNANTAJALLA VASTUUNSA

SAK:laiset liitot ovat kerto­neet julki­suu­teen, että tavoit­teena on Saksan teolli­suu­dessa tehtyihin työeh­to­so­pi­muk­siin vertau­tuvat palkankorotukset.

Saksassa IG Metall neuvot­teli työeh­to­so­pi­muksen, joka tuo reilun kahden vuoden aikana työnte­ki­jöille 8,5 prosentin palkan­ko­ro­tukset. Lisäksi työnte­kijät saavat 3 000 euron verot­toman inflaatiokorvauksen.

Nopea kulut­ta­ja­hin­tojen nousu on näkynyt palkan­saa­jien kukka­roissa karulla tavalla. Työnte­ki­jä­puo­lella on selvästi nähtä­vissä valmius taistella säällisten palkan­ko­ro­tusten puolesta.

– En ole aiemmin kokenut tällaista valmiutta palkan­ko­ro­tusten puolus­ta­mi­seen, Rönni-Sällinen kertoi.

Ihmisillä on hätä. Työnan­ta­jienkin pitäisi kantaa vastuutaan.

PAMin vielä julkai­se­mat­toman kyselyn mukaan työssä­käy­vistä jäsenistä 80 prosenttia kokee huolta talou­desta. Lukema on korkein kyselyn kymmen­vuo­ti­sessa historiassa.

– Ihmisillä on hätä. Työnan­ta­jienkin pitäisi kantaa vastuu­taan, Rönni-Sällinen sanoi.

Riittävät palkan­ko­ro­tukset ovat tärkeät myös kotimaisen kysynnän kannalta.

– Mitä heikom­maksi ihmisten ostovoima käy, sitä huonompi tilanne on palve­luissa, Rönni-Sällinen sanoi.

KAIKKEEN VALMISTAUDUTAAN

Palkan­saa­ja­puolen kanta on ollut viime keväästä lähtien, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siirretyt noin kahden prosentin suuruiset sosiaa­li­va­kuu­tus­maksut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidettavaksi.

Työnan­ta­ja­puoli on vastus­tanut kiky-maksujen siirtoa, eikä maan hallitus ole ottanut asiaa valmisteluun.

– Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnan­tajan aika tulla vastaan, Kokko sanoi.

Palkan­saa­ja­puo­lella on tavoit­teena neuvot­te­lu­rat­kaisu. Kahdella edelli­sellä kierrok­sella tekno­lo­gia­teol­li­suuden ratkaisu on syntynyt lakonuhan alla valta­kun­nan­so­vit­te­lijan toimiston kautta.

– Niin kauan kuin neuvot­telut nytkyvät eteen­päin, pyrimme saamaan tuloksen aikai­seksi, Aalto sanoi.

Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnan­tajan aika tulla vastaan.

Jos neuvot­telut eivät etene, tulevat kysee­seen työtais­te­lu­toimet, kuten ylityö­kiellot ja lakot. Neuvot­te­lujen tilan­netta ja mahdol­lisia järjes­töl­lisiä toimia koordi­noi­daan tiiviisti palkan­saa­ja­liit­tojen kesken.

– Valmis­tau­dumme kaikkiin mahdol­li­suuk­siin, Rönni-Sällinen sanoi.

– Kaikki työkalut ovat pakissa, kun niitä tarvi­taan, Kokko sanoi.