Luot­ta­mus­mie­het ovat avain työelä­män kehittämiseen

Luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä on suoma­lai­nen työelä­män kehit­tä­mi­sen menes­tys­ta­rina. Järjes­telmä on toimi­nut jo kauan ja toimii edel­leen paikal­li­sen sopi­mi­sen moot­to­rina. Pelkäs­tään Teol­li­suus­lii­ton sopi­musa­lo­jen työpai­koilla sovi­taan luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja yritys­joh­don välillä päivit­täin asioita niin, että saavu­te­tut ratkai­sut hyödyt­tä­vät työnan­ta­jaa ja työntekijöitä.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen skaala on laaja sisäl­täen esimer­kiksi työvuo­ro­jen ja tuotan­non järjes­te­lyjä, palk­ka­rat­kai­suja, kannus­ta­mi­sen malleja, sairaus­pois­sao­loista ilmoit­ta­mi­sen käytän­töjä ja vaik­kapa työn tauo­tuk­sia. Toimi­vassa järjes­tel­mässä osapuo­let sitou­tu­vat teke­miinsä ratkai­sui­hin, jolloin luot­ta­mus­mie­het huoleh­ti­vat sovit­tu­jen asioi­den saat­ta­mi­sesta työn­te­ki­jöi­den tietoon ja sopi­mus­ten noudattamisesta.

Osaa­vat luot­ta­mus­mie­het ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut ovat töiden suju­vuu­den ja yhteis­pe­lin raken­ta­jina arvok­kaita toimi­joita. Kyse ei ole vain siitä, että työnan­ta­jan on helpompi neuvo­tella keski­te­tysti työn­te­ki­jöitä edus­ta­van henki­lön kanssa kuin jokai­sen työn­tekijän kanssa erik­seen, vaan myös siitä, että sopi­mus­toi­min­nalla raken­ne­taan luot­ta­musta. Kun luot­ta­mus on kunnossa, pysty­tään työpai­koilla käsit­te­le­mään kipe­riä­kin asioita. Ilman luot­ta­musta tilanne on toinen. Helpois­ta­kin kysy­myk­sistä tulee hanka­lia, jos niiden käsit­tely hukkuu esimer­kiksi epäi­lyk­seen toisen osapuo­len tarkoi­tus­pe­ristä, tai siitä, mitä peli­sään­töjä oltiin­kaan noudattamassa.

Luot­ta­mus­mie­het ovat arvos­tuk­sensa ansain­neet. Sen voi huomata esimer­kiksi työpai­koilla, joissa luot­ta­mus­hen­ki­löi­den merki­tyk­sen ymmär­tä­neet työnan­ta­jat tämän seikan tyypil­li­sesti avoi­mesti totea­vat. Siksi on vaikea ymmär­tää aihe­pii­ristä käydyn julki­sen keskus­te­lun niitä piir­teitä, joissa paikal­li­sen sopi­mi­sen väite­tään puut­tu­van työpai­koilta, tai yrite­tään mitä­töidä luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä esimer­kiksi sen jäyk­kyy­teen vetoa­malla. Kysy­mys taitaa silloin osuvan arvion sijaan olla tietä­mät­tö­myy­destä, paikal­li­sen sopi­mi­sen edel­lyt­tä­män osaa­mi­sen puut­tu­mi­sesta tai pyrki­myk­sestä heiken­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa.

Valmis aparaatti luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä ei tieten­kään ole, vaan sen on kehi­tyt­tävä työelä­män muutok­siin ja näkö­aloi­hin vastaa­valla osapuol­ten tarpeita ja intres­sejä yhdis­tä­vällä tavalla. Teol­li­suus­lii­tossa lähtö­koh­dat luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­män ja paikal­li­sen sopi­mi­sen virit­tä­mi­selle ovat vähin­tään­kin suotui­sat. Liiton oma työelä­män kansan­opisto Murikka pystyy huoleh­ti­maan luot­ta­mus­mies­ten koulu­tuk­sesta niin, että heidän taitonsa riit­tä­vät neuvot­te­le­mi­seen ja sopi­mi­seen. Työn­te­ki­jöi­den aseman ja niiden taus­talla vaikut­ta­vien sään­nös­ten ja työeh­to­so­pi­mus­ten ymmär­tä­mi­sen rinnalla toimin­nan tukena on myös käsi­tys yritys­ten menes­ty­mi­sen tarpeesta. Fiksut yrityk­set tart­tu­vat luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­mään yhtenä toimin­tansa kehit­tä­mi­sen väylänä ja tilaisuutena.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja