Pörssikatsaus: Useat pörssiyhtiöt ponnistaneet ylös koronakyykystä

Teollisuusliiton tutkimusyksikön viides pörssikatsaus kertoo keskeisistä pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kuudes osa ilmestyy syksyllä 2023. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2021 on ollut tilikautta 2020 parempi. Talouden tunnuslukujen valossa useilla yhtiöillä on mennyt suorastaan hyvin. Ne ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja palkanneet lisää henkilökuntaa. Niiden tilauskannat olivat 31.12.2021 hyvällä tasolla.

Haasteitakin on samalla ollut. Useiden pörssiyhtiöiden toimintaa haittasivat edelleen komponenttipula, tarjontaketjujen häiriöt, logistiset ongelmat ja korkeat raaka-aineiden hinnat. Syksyllä 2021 riesaksi ilmestyi energian hintojen nousu.

Haasteet jatkuvat. Helmikuun 2022 lopulla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja Euroopan Unionin asettamien pakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden seurauksena energianhinta on vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla noussut dramaattisesti. Useat suomalaiset pörssiyhtiöt ovat myyneet Venäjän toimintojaan pois, ja samalla monet merkittävää vientiä Venäjälle harjoittaneet yhtiöt ovat joutuneet ongelmiin viennin määrien romahdettua. Venäläisiä raaka-aineita käyttäneet yhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavia raaka-aineita muualta, ja useiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Taakkana on lisäksi varsinkin koronaelvytyksestä, sodasta ja ilmastotoimista johtuva inflaatio.

Pörssiyhtiöt saattavat käyttää hankkimiaan omia osakkeita maksuvälineenä yrityskaupassa ja välineenä johdon palkitsemisessa.

Keväällä 2022 varsinaiset yhtiökokoukset kyettiin järjestämään tavanomaisina ajankohtina, mutta usein poikkeusjärjestelyin. Niissä on yleistynyt käytäntö, jonka mukaan yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden ostamisesta, osakeannista ja osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutukset ovat määrällisesti vastanneet jopa lähes 10 prosenttia nykyisten osakkeiden määrästä. Valtuutus näyttää usein olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Pörssiyhtiöt saattavat käyttää hankkimiaan omia osakkeita maksuvälineenä yrityskaupassa ja välineenä johdon palkitsemisessa. Hallituksen valtuuksilla omien osakkeiden hankkimisella saatetaan myös turvata suurimpien osakkeenomistajien omistusten likviditeettiä eli helppoutta muuttaa niitä rahaksi. Nokia hankki aikoinaan johdonmukaisesti omia osakkeitaan ja mitätöi ne, jolloin jäljelle jäävien osakkeiden kurssi teoriassa nousi.

Osakeantia pörssiyhtiöt käyttävät yleensä pääomien hankkimiseksi yhtiöön. Varsinkin suunnattua osakeantia ne käyttävät myös yrityskaupan maksumekanismina.

Todettakoon, että monenkaan pörssiyhtiön hallitus ei näytä juurikaan käyttävän valtuuksiaan omien osakkeiden ostamiseen, osakeantiin ja osakkeiden luovuttamiseen. Kyseessä on useimmiten toimenpide, jolla yhtiö varautuu ennakoimattomiin tulevaisuuden tilanteisiin.

OSINGONJAKO PALAUTUNUT TAVANOMAISIIN EUROMÄÄRIIN

Helsingin pörssissä noteerattujen teollisuusyhtiöiden osingonjako on tilikaudelta 2021 palautunut suurin piirtein koronaa edeltävien tilikausien 2015–2018 lukemiin. Tilikausilta 2019–2020 osingonjako jäi selvästi vaatimattomammalle tasolle. Enimmässä osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Vain muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta.

PÖRSSIKURSSIT KORONAA EDELTÄVÄLLÄ TASOLLA

Suomessa pörssikursseihin osui helmi–maaliskuussa 2020 koronan aiheuttama notkahdus. Sen jälkeen kurssit kääntyivät nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitettiin joulukuussa 2020 ja syys–joulukuussa 2021 yllettiin jo 20–25 prosenttia korkeammalle tasolle. Vuoden 2022 alusta pörssikurssit kääntyivät laskuun ja heinäkuussa 2022 oli pudottu lähelle koronaa edeltävää tasoa (OMXHPI-indeksi).

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (3) sekä puutuote (2). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
• Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
• Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
• Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon.
• Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat tilikaudelta 2021 palautuneet koronaa edeltävälle tasolle.

LÄHTEET: Yhtiöiden vuosikertomukset, pörssitiedotteet ja Alma Media.