Pörs­si­kat­saus: Useat pörs­siyh­tiöt ponnis­ta­neet ylös koronakyykystä

Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­kön viides pörs­si­kat­saus kertoo keskei­sistä pörs­siyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teol­li­suu­den suhdan­netta pörs­siy­ri­tys­ten kautta. Kuudes osa ilmes­tyy syksyllä 2023. Lue juttusar­jan kaikki osat tästä.

Suoma­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den tili­kausi 2021 on ollut tili­kautta 2020 parempi. Talou­den tunnus­lu­ku­jen valossa useilla yhtiöillä on mennyt suoras­taan hyvin. Ne ovat kasvat­ta­neet liike­vaih­to­aan ja palkan­neet lisää henki­lö­kun­taa. Niiden tilaus­kan­nat olivat 31.12.2021 hyvällä tasolla.

Haas­tei­ta­kin on samalla ollut. Usei­den pörs­siyh­tiöi­den toimin­taa hait­ta­si­vat edel­leen kompo­nent­ti­pula, tarjon­ta­ket­ju­jen häiriöt, logis­ti­set ongel­mat ja korkeat raaka-ainei­den hinnat. Syksyllä 2021 riesaksi ilmes­tyi ener­gian hinto­jen nousu.

Haas­teet jatku­vat. Helmi­kuun 2022 lopulla Venäjä hyök­käsi Ukrai­naan, ja Euroo­pan Unio­nin aset­ta­mien pakot­tei­den ja Venä­jän aset­ta­mien vasta­pa­kot­tei­den seurauk­sena ener­gian­hinta on vuoden 2022 ensim­mäi­sellä puolis­kolla nous­sut dramaat­ti­sesti. Useat suoma­lai­set pörs­siyh­tiöt ovat myyneet Venä­jän toimin­to­jaan pois, ja samalla monet merkit­tä­vää vien­tiä Venä­jälle harjoit­ta­neet yhtiöt ovat joutu­neet ongel­miin vien­nin määrien romah­det­tua. Venä­läi­siä raaka-aineita käyt­tä­neet yhtiöt ovat joutu­neet etsi­mään korvaa­via raaka-aineita muualta, ja usei­den raaka-ainei­den hinnat ovat nous­seet. Taak­kana on lisäksi varsin­kin koro­nael­vy­tyk­sestä, sodasta ja ilmas­to­toi­mista johtuva inflaatio.

Pörs­siyh­tiöt saat­ta­vat käyt­tää hank­ki­mi­aan omia osak­keita maksu­vä­li­neenä yritys­kau­passa ja väli­neenä johdon palkitsemisessa.

Keväällä 2022 varsi­nai­set yhtiö­ko­kouk­set kyet­tiin järjes­tä­mään tavan­omai­sina ajan­koh­tina, mutta usein poik­keus­jär­jes­te­lyin. Niissä on yleis­ty­nyt käytäntö, jonka mukaan yhtiö­ko­kous valtuut­taa halli­tuk­sen päät­tä­mään yhtiön omien osak­kei­den osta­mi­sesta, osakean­nista ja osak­kei­den luovut­ta­mi­sesta. Valtuu­tuk­set ovat määräl­li­sesti vastan­neet jopa lähes 10 prosent­tia nykyis­ten osak­kei­den määrästä. Valtuu­tus näyt­tää usein olevan voimassa seuraa­vaan varsi­nai­seen yhtiö­ko­kouk­seen saakka.

Pörs­siyh­tiöt saat­ta­vat käyt­tää hank­ki­mi­aan omia osak­keita maksu­vä­li­neenä yritys­kau­passa ja väli­neenä johdon palkit­se­mi­sessa. Halli­tuk­sen valtuuk­silla omien osak­kei­den hank­ki­mi­sella saate­taan myös turvata suurim­pien osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tus­ten likvi­di­teet­tiä eli help­poutta muut­taa niitä rahaksi. Nokia hankki aikoi­naan johdon­mu­kai­sesti omia osak­kei­taan ja mitä­töi ne, jolloin jäljelle jäävien osak­kei­den kurssi teoriassa nousi.

Osakean­tia pörs­siyh­tiöt käyt­tä­vät yleensä pääomien hank­ki­mi­seksi yhti­öön. Varsin­kin suun­nat­tua osakean­tia ne käyt­tä­vät myös yritys­kau­pan maksumekanismina.

Todet­ta­koon, että monen­kaan pörs­siyh­tiön halli­tus ei näytä juuri­kaan käyt­tä­vän valtuuk­si­aan omien osak­kei­den osta­mi­seen, osakean­tiin ja osak­kei­den luovut­ta­mi­seen. Kyseessä on useim­mi­ten toimen­pide, jolla yhtiö varau­tuu enna­koi­mat­to­miin tule­vai­suu­den tilanteisiin.

OSINGONJAKO PALAUTUNUT TAVANOMAISIIN EUROMÄÄRIIN

Helsin­gin pörs­sissä notee­rat­tu­jen teol­li­suus­yh­tiöi­den osin­gon­jako on tili­kau­delta 2021 palau­tu­nut suurin piir­tein koro­naa edel­tä­vien tili­kausien 2015–2018 luke­miin. Tili­kausilta 2019–2020 osin­gon­jako jäi selvästi vaati­mat­to­mam­malle tasolle. Enim­mässä osassa pörs­siyh­tiöitä varsi­nai­nen yhtiö­ko­kous päätti suoraan koko osin­gon­jaosta. Vain muuta­missa pörs­siyh­tiöissä varsi­nai­nen yhtiö­ko­kous valtuutti halli­tuk­sen päät­tä­mään osingonjaosta.

PÖRSSIKURSSIT KORONAA EDELTÄVÄLLÄ TASOLLA

Suomessa pörs­si­kurs­sei­hin osui helmi–maaliskuussa 2020 koro­nan aiheut­tama notkah­dus. Sen jälkeen kurs­sit kään­tyi­vät nousuun. Koro­naa edel­tävä taso ylitet­tiin joulu­kuussa 2020 ja syys–joulukuussa 2021 yllet­tiin jo 20–25 prosent­tia korkeam­malle tasolle. Vuoden 2022 alusta pörs­si­kurs­sit kään­tyi­vät laskuun ja heinä­kuussa 2022 oli pudottu lähelle koro­naa edel­tä­vää tasoa (OMXHPI-indeksi).

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörs­siyh­tiötä. Yrityk­set on valittu edus­ta­maan Teol­li­suus­lii­ton sekto­reita: tekno­lo­gia (8), kemia (3) sekä puutuote (2). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omis­tus on merkittävä.
• Avain­lu­vut autta­vat yritys­ten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityk­sen toimin­nan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityk­sen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähia­jan näky­mistä. HENKILÖSTÖ kertoo enem­män yrityk­sen merki­tyk­sestä työl­lis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
• Taulu­kon luvut kuvaa­vat yritys­ten maail­man­laa­juista toimin­taa. Useim­milla taulu­kon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
• Muutok­set liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuot­tei­den hinto­jen vaih­te­lulla voi olla suuri vaiku­tus liikevaihtoon.
• Helsin­gin pörs­sissä on sen eri listoilla notee­rat­tuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaik­kien niiden pääkont­tori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulko­mai­nen­kin yhtiö, joiden osake on sivu­lis­tattu Helsin­gin pörs­sissä. Uusia yhtiöitä listau­tuu ja vanhoja pois­tuu listalta käytän­nössä joka vuosi. Siten vertail­taessa peräk­käis­ten­kin vuosien yhteen lasket­tuja osin­koja, yritys­ten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsin­gin pörs­sissä notee­rat­tu­jen yhtiöi­den osin­got ovat tili­kau­delta 2021 palau­tu­neet koro­naa edel­tä­välle tasolle.

LÄHTEET: Yhtiöi­den vuosi­ker­to­muk­set, pörs­si­tie­dot­teet ja Alma Media.