Valtuuston yleiskeskustelu: Työmarkkinoilla kiehuu ja kuplii

Teollisuusliiton kevätvaltuusto kokoontui 30.–31.5.2022 Helsingissä. Viimeisin työmarkkinakierros nousi esiin useissa puheenvuoroissa valtuuston yleiskeskustelussa.

– Mennyt talvi ja kevät ovat näyttäneet, että työmarkkinakentällä kiehuu ja kuplii, totesi valtuuston jäsen Markus Haataja teknologiasektorilta.

Neuvottelukierroksen yleiseksi linjaksi muodostui kahden prosentin palkankorotukset vuodelle 2022. Nykyisin inflaatio on viiden prosentin tasolla.

– Työpaikoilla on kiivaasti seurattu inflaatioprosenttia. Toivottavasti meidän palkkaneuvottelijamme tunnistavat paineen, joka tulee kentältä, Haataja sanoi.

Muun muassa teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa sopimukset ovat mallia 1+1, eli vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan jo syksyllä 2022.

– Korotustaso oli hyvin surkea. Tässä on se hyvä, että sopimus oli 12 kuukautta, totesi valtuuston jäsen Ari Kunttu teknologiasektorilta.

Keskustelussa myös muistutettiin, että neuvottelukierroksella oli kyse myös koko työehtosopimusjärjestelmän jatkosta, eikä palkankorotusprosentti ole ainoa arviointiperuste.

Syksyn neuvotteluista ennakoitiin kaikkiaan haastavia, ja taistelutahtoa tuotiin esiin.

– Peppua on lyötävä penkkiin, kun asiat niin vaativat, valtuuston jäsen Ilpo Haaja teknologiasektorilta sanoi.

MAKSUT TAKAISIN TYÖNANTAJALLE

Palkankorotukset eivät ole ainoa keino palkansaajien ostovoiman tukemisessa. Yksi keino on purkaa Juha Sipilän hallituksen läpi ajaman kilpailukykysopimuksen viimeisetkin vaikutukset.

– Yhdistelmäratkaisua tässä varmasti tarvitaan. Suuret korotukset eivät välttämättä mene läpi kerralla, valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta sanoi.

Kiky siirsi kaksi prosenttia sosiaalivakuutusmaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Valtuusto teki kannanoton, jonka mukaan kyseiset maksut on palautettava työnantajien maksettavaksi.

Valtuuston jäsen Jouni Lämpsä teknologiasektorilta katsoi, että sosiaalivakuutusmaksujen siirto työntekijöille tarkoitti, että työnantajavastuuta siirrettiin työntekijöiden reppuun.

– Esitän työnantajavastuun palauttamista niille, joille se kuuluu, Lämpsä sanoi.

Valtuuston jäsen Kai Hyrynkangas puutuotesektorilta muistutti, että puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa kikyn vaikutukset vielä näkyvät.

– Kaikilla sopimusaloilla pitäisi päästä eroon kiky-tunneista, Hyrynkangas sanoi.

TYÖMARKKINOILLA MONTA MUUTTUJAA

Kunta-alalla kesken olevat työehtosopimusneuvottelut voivat tuoda oman muuttujansa syksyn palkkaneuvotteluihin. Työriitaan asetettu sovittelulautakunta on esittänyt kunta-alalle viisivuotista palkkaohjelmaa, jossa tulisi lisäkorotus yleisen linjan päälle.

Valtuuston puheenvuoroissa korostettiin, että hoitajat ovat palkankorotuksen ansainneet, mutta automaattinen korotus yleisen linjan päälle epäilytti. Teollisuusliitto on usein ollut neuvottelukierroksen avaaja ja yleisen linjan määrittelijä.

– Kuka haluaa avaajaksi, jos toinen saa automaattisesti jotain vielä päälle, valtuuston jäsen Petri Partanen teknologiasektorilta kysyi.

Monissa puheenvuoroissa haluttiin, ettei kunta-alan työriita menisi työntekijäliittojen väliseksi nokitteluksi.

– Toivon, ettei SAK:laiseen perheeseen synny säröjä, valtuuston jäsen Tapio Ruostetoja teknologiasektorilta sanoi.

Puheenvuoroissa myös korostettiin, että matalapalkkakysymys koskee myös teollisuusliittolaisia töitä. Alle kymmenen euron minimituntipalkat ovat todellisuutta useilla aloilla.

– Toivoisin, että käytäisiin keskustelua liiton omista matalapalkka-aloista, hallituksen jäsen Anu Lammi kemian sektorilta sanoi.

SENTTIKOROTUKSILLE KANNATUSTA

Puheenvuoroissa esitettiin yhdeksi matalapalkka-alojen avuksi palkankorotusten jakotavan muuttamista.

– Pienpalkkapuolelle pitäisi saada senttikorotus ja kiky-rippeet hävitettyä, valtuuston jäsen Sami Tuominen teknologiasektorilta sanoi.

Euromääräiset palkankorotukset antavat kaikille saman korotussumman, mikä pienentää tuloeroja. Prosenttikorotukset puolestaan antavat sitä suuremman korotuksen, mitä suurempia tulot ovat.

Valtuusto keskusteli myös yrityskohtaisesti jaettavista palkankorotuseristä ja niiden vaikutuksesta palkkatasa-arvoon.

Valtuuston jäsen Hanna Borisov kemian sektorilta kertoi kokemuksista, joiden mukaan yrityskohtainen erä näyttää jakautuvan pienelle osalle henkilöstöä.

– Pitäisikö pohtia, miten paljon annetaan löysää ja valtaa työnantajapuolelle, Borisov kysyi.

– Hyvän henkilön lisä tuntuu menevän aina samoille, ja palkkaerot kasvavat, Sami Tuominen sanoi.

Palkkojen avoimuus toisi epäkohdat esiin ja mahdollistaa ongelmien korjaamisen.

– Pyydän jokaista miettimään, onko avoimuus toteutunut omalla työpaikalla ja miten sitä voisi edistää, Anu Lammi sanoi.