Kontit mullis­ti­vat tavaraliikenteen

Kont­tien edel­tä­jiä, puisia pakkaus­laa­ti­koita käytet­tiin Englan­nissa jo 1700-luvulla hevos­kul­je­tuk­sissa. Käytäntö yleis­tyi seuraa­valla vuosi­sa­dalla myös muissa maissa ja juna­kul­je­tuk­sissa. Amerik­ka­lai­set rauta­tie­yh­tiöt otti­vat käyt­töön metal­li­laa­ti­kot rahti­kul­je­tuk­siin 1920-luvulla.

Kont­ti­kul­je­tus­ten isänä voidaan kuiten­kin pitää amerik­ka­laista kulje­tusa­lan yrit­tä­jää Malcolm McLea­nia, joka lastasi ensim­mäi­set meri­rah­ti­kon­tit laivaan vuonna 1956 Yhdys­val­loissa. Matka alkoi Newar­kista New Jerseystä ja päätyi Hous­to­niin Texa­sissa. Siitä lähti liik­keelle kont­tien menestystarina.

Ensim­mäi­set kont­ti­lai­vat saapui­vat Yhdys­val­loista Euroop­paan keväällä 1966. Silloin täällä ei vielä uskottu kont­tien käyt­töön, mutta kun ensim­mäi­set ISO-stan­dar­dit saatiin sovit­tua, alet­tiin myös Euroo­passa raken­taa konteille sopi­via laivoja, sata­mia ja käsittelylaitteita.

1980-luvulle tultaessa kahdek­san­kul­mai­nen teräs­laa­tikko oli jo valloit­ta­nut koko maailman.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä euroop­pa­lai­sessa kont­ti­lii­ken­teessä, sillä ensim­mäi­nen kontti saapui Suomeen jo keväällä 1963 Finn­li­ne­sin Hansa Express ‑auto­lau­talla. Suoma­lais­va­rus­tamo Contai­ners­hips perus­tet­tiin vuonna 1966, ja jo seuraa­vana vuonna varus­ta­mon alus kuljetti Englan­nista Suomeen tava­raa konteissa.

Nyky­ään 95 prosent­tia maail­man­kau­pan kappa­le­ta­va­ra­kul­je­tuk­sista liik­kuu konteissa, joiden määrän arvel­laan olevan yli 500 miljoo­naa. Vuosit­tain nämä kontit teke­vät satoja miljoo­nia matkoja.

Koko meri­lii­ken­teestä 60 prosent­tia on kont­ti­lii­ken­nettä. Meri­kul­je­tus­ten lisäksi kont­teja käyte­tään maantie‑, rauta­tie- ja lentokuljetuksissa.

Kontit valmis­te­taan yleensä teräk­sestä tai alumii­nista. Kont­tien suur­valta on Kiina, joka valmis­taa 95 prosent­tia kaikista konteista. Suomessa ei valmis­teta kont­teja alusta saakka, mutta meillä on yrityk­siä, jotka muok­kaa­vat kont­teja erikois­tar­koi­tuk­siin. Yksi niistä on metalli- ja teräs­ra­ken­teita valmis­tava A. Repo­nen Joutsassa.

– Yrityk­semme aloitti toimin­tansa vuonna 1978, ja kontit ovat olleet mukana jollain tavalla toimin­nas­samme jo melkein sieltä saakka. Suomessa on nyky­ään kymmen­kunta yritystä, jotka muok­kaa­vat ja sovel­ta­vat perus­kont­teja eri tarkoi­tuk­siin, arvioi toimi­tus­joh­taja Jari Repo­nen.

Noin puolet A. Repo­sen valmis­ta­mista konteista on erikois­mi­toilla tehtyjä vara­voi­ma­kont­teja, joilla huoleh­di­taan sähkön riit­tä­vyy­destä eri tilanteissa.

– Vastaamme laite­ti­loissa sähkö­asen­nus­ten lisäksi muun muassa ilman­vaih­dosta ja lämmön­siir­rosta. Nämä kontit tule­vat yleensä kiin­teiksi raken­teiksi raken­nus­ten viereen tai katoille. Niitä voidaan siir­tää myös raken­nus­ten sisälle teol­li­suus­ti­loi­hin. Kaikki tehdään käyttövalmiiksi.

Viimei­sen viiden vuoden aikana kont­tien muok­kaa­mi­nen ja sovel­ta­mi­nen uusiin tarkoi­tuk­siin on myös lisään­ty­nyt huomat­ta­vasti. Nyt yhden meri­mat­kan tehneistä valmiista meri­kont­ti­run­goista muoka­taan Repo­sella esimer­kiksi kahvi­loita ja pop up ‑baareja.

Kalan­kas­va­tusta merikonteissa

Luon­non­va­ra­kes­kus Luke uuti­soi viime syksynä, että se on kehit­tä­nyt kalan­kas­va­tus­me­ne­tel­män, jossa meri­kont­teja voidaan hyödyn­tää tehok­kaasti kalan­kas­va­tusyk­sik­köinä. Uuden tekno­lo­gian käyt­töä kont­ti­kas­va­tuk­sessa on testattu Laukaassa Keski-Suomessa.

Konsep­tin ydin­a­ja­tuk­sena on modu­laa­ri­suus ja moni­toi­min­nal­lis­ten tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­nen veden­kä­sit­te­lyssä. Konteissa hyödyn­net­tä­välle veden­kä­sit­te­ly­tek­no­lo­gialle on jo haettu patent­tia. Tarkoi­tuk­sena on luoda edel­ly­tyk­set konsep­tin kaupallistamiselle.

Shang­hai suurin konttisatama

Kiinan Shang­hain satama on maail­man suurin kont­ti­sa­tama. Sen kautta kulkee vuodessa kolmin­ker­tai­nen määrä kont­teja verrat­tuna Euroo­pan suurim­paan sata­maan Rotter­da­miin. Kont­ti­ti­las­to­jen kakkos­si­jalla on Aasiassa sijait­seva Singapore.

Shang­hain sata­massa käsi­tel­lään vuosit­tain yli 40 miljoo­naa kont­tia. Kasva­nut kont­ti­lii­kenne on toisi­naan aiheut­ta­nut pahoja liiken­ne­ruuh­kia, mikä on viiväs­tyt­tä­nyt laivo­jen lastausta ja purkua.

Kont­tien ongel­mana salakuljetus

Kont­teja voidaan käyt­tää myös lait­to­miin tarkoi­tuk­siin, sillä vain muutama prosentti konteista pysty­tään tarkastamaan.

Arvioi­den mukaan konteissa kulje­te­taan vuosit­tain noin 200 miljar­din euron arvosta väären­net­tyä tava­raa. Lisäksi konteissa sala­kul­je­te­taan ihmi­siä, aseita ja huumeita.

Vuonna 2019 Suomessa uuti­soi­tiin espoo­lai­seen kemi­kaa­li­va­ras­toon tehdystä iskusta. Ulko­mailta tulleet rikol­li­set saatiin nopeasti kiinni. Toinen suuri huume­lasti löytyi samana vuonna Vuosaa­ren sata­maan saapu­neesta banaanikontista.