Juha Vasara: Parasta ovat moti­voi­tu­neet opiskelijat

JUHA VASARA

Murikka-opis­ton rehtori, koulu­tuk­sel­taan teknii­kan tohtori ja diplomi-insi­nööri. Työs­ken­nel­lyt aiem­min muun muassa Muri­kan työsuo­je­luai­nei­den opet­ta­jana sekä turval­li­suus­tek­nii­kan opet­ta­jana ja yritys­hank­kei­den toteut­ta­jana Tampe­reen teknil­li­sellä yliopistolla.

Opis­ke­li­jat tule­vat rehtori Juha Vasa­ran havain­to­jen mukaan työelä­män kansan­opisto Murik­kaan moti­voi­tu­neina oppi­maan, omak­su­maan ja löytä­mään asioita.

– Ihmi­sillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtä­vään ja työpaik­kaan. Ei olla vain itseä kehit­tä­mässä, vaan myös omaa työpaik­kaa ja asioita muiden työn­te­ki­jöi­den puolesta.

– Sama moti­vaa­tio näkyy henki­lö­kun­nassa, että halu­taan antaa opis­ke­li­joille koke­muk­sia oppi­mi­sen ilosta, eväitä paran­taa asioita omalla työpai­kalla ja osaa­mista hakeu­tua itse­näi­sesti uuden tiedon pariin. Murikka on upea paikka Helsin­gin koulu­tus­piste mukaan lukien, Vasara arvioi.

NÄKÖALA LAAJENTUNUT

Vasara on toimi­nut Muri­kan rehto­rina viime elokuun alusta alkaen. Sitä ennen hän työs­ken­teli työsuo­je­luai­nei­den opet­ta­jana. Näke­mys Muri­kasta laajen­tui tehtä­vän vaihduttua.

– Rehto­rin tehtävä on anta­nut moni­puo­li­sem­man kuvan ja ehyen käsi­tyk­sen siitä, mitkä asiat vaikut­ta­vat mihin­kin ja mitä taus­talla pitää tehdä, että opisto saadaan toimi­maan. Opet­ta­jan tehtävä on raja­tumpi, mutta siinä pääsee lähem­mäs työpaik­ko­jen arkea. Kuulee mitä työpai­koilla tapah­tuu ja minkä­lai­sista asioista keskus­tel­laan, mistä rehto­rina on vähän etäämmällä.

– Erilais­ten asioi­den, tehtä­vien haltuun otta­mi­nen ja uusien kysy­mys­ten parissa työs­ken­te­le­mi­nen on ollut mielen­kiin­toista. Vielä en tiedä kaik­kea, mitä pitäisi, mutta opet­te­len koko ajan.

Vasara aloitti rehto­rina koro­na­pan­de­mian keskellä.

– Viime syksynä tilanne näytti jo parem­malta ja pystyimme jatka­maan melko normaa­lia toimin­taa. Nyt tilanne on jälleen vaikeampi ja seuraamme aktii­vi­sesti valta­kun­nal­li­sia sekä alueel­li­sia ohjeis­tuk­sia ja määräyk­siä. Sopeu­dumme ja järjes­tämme toimin­tamme aina tilan­teen mukaisesti.

OPINTOPISTEET REKISTERIIN

Vapaan sivis­tys­työn opin­noista on viime elokuun alusta lähtien ollut mahdol­lista saada opin­to­pis­teitä ja suori­tus­mer­kintä Opetus­hal­li­tuk­sen Koski-tieto­va­ran­toon. Muri­kassa tämä mahdol­li­suus otet­tiin tämän vuoden alusta käyt­töön vali­koi­duilla kursseilla.

– Se on muutos, mitä kohti olemme toimin­taa laajen­taen menossa, mutta vapaa­eh­toi­suutta noudat­taen. Opis­ke­li­jat voivat itse päät­tää halua­vatko suori­tuk­ses­taan arvioin­tia vai eivät. Kukaan muu, esimer­kiksi työnan­taja, ei tätä päätöstä voi heidän puoles­taan tehdä.

Vasa­ran arvion mukaan uusi järjes­telmä helpot­taa opin­to­suo­ri­tus­ten osoit­ta­mista ja hyväksi luke­mista verrat­tuna aikai­sem­paan käytäntöön.

– Muri­kan kurs­seja on aikai­sem­min­kin voinut lukea hyväksi osana muita opin­toja. Nyt mahdol­li­suus tulee selkeäm­mäksi. Teemme muiden oppi­lai­tos­ten kanssa yhteis­työtä, että polku tulisi entistä helpom­maksi. Opis­ke­li­joi­den ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa perus­tel­lak­seen, miksi Muri­kan kurs­sit täyt­tä­vät jonkun toisen koulu­tuk­sen tarjoa­jan tietyt oppisisällöt.

Iso koko­nai­suus on, että jäse­net koulut­tau­tu­vat ja sitou­tu­vat liiton toimintaan.

– Toisaalta työn­ha­ku­ti­lan­teessa voi konkreet­ti­sesti osoit­taa kurs­sien laajuu­den ja mitä asioita kurs­sin suori­tet­tua osaa.

– Emme vielä tiedä minkä­lai­nen kiin­nos­tus tähän herää. Sen kuiten­kin tiedämme, että nume­roar­vioita emme käytä, vaan kurs­sin suorit­ta­mi­sesta anne­taan hyväk­sytty-merkintä Koski-tieto­kan­taan. Opis­ke­li­jat voivat seurata suori­tuk­si­aan Omaopintopolku.fi-palve­lussa.

KOULUTUS HYÖDYTTÄÄ MYÖS TYÖNANTAJAA

Vasa­ran mukaan Muri­kan koulu­tus vahvis­taa opis­ke­li­joi­den työelä­mä­tai­toja, vahvuuk­sia, kykyä oppia ja kehit­tyä, taitoa löytää tietoa sekä pärjää­mistä työ- ja muussa elämässä.

– On myös työnan­ta­jan etu, että työn­te­ki­jät ovat osaa­via ja koulu­tet­tuja ja että asiat toimi­vat ja hoitu­vat työpai­kalla. Vaikka työpai­kalla toimii erik­seen työnan­ta­jan ja työn­tekijän edus­taja, on esimer­kiksi työsuo­je­lussa helppo nähdä, että asia on yhteinen.

– Sama pätee myös paikal­li­seen sopi­mi­seen ja neuvot­te­le­mi­seen. On hankala neuvo­tella, jos työeh­to­so­pi­muk­sia, lakeja ja muuta sään­te­lyä ei tunneta. Harvassa ovat ne ihmi­set, jotka otta­vat kaiken tiedon itse­näi­sesti haltuun. Niinpä koulu­tus on tässä­kin edel­ly­tys sille, että asiat saadaan työpai­koilla toimimaan.

Samalla Vasara painot­taa, että koulu­tus­toi­min­nan järjes­tä­mi­nen on Teol­li­suus­lii­ton kaltai­selle edun­val­von­taor­ga­ni­saa­tiolle menestystekijä.

– Liitto on yhtä kuin jäse­net ja luot­ta­mus­hen­ki­löt. Enna­koi­van edun­val­von­nan ja työelä­män kehit­tä­mi­nen tapah­tuu liiton jäsen­ten kautta. Iso koko­nai­suus on, että jäse­net koulut­tau­tu­vat ja sitou­tu­vat liiton toimintaan.

JOKAISELLA ON OPITTAVAA JA ANNETTAVAA

Muri­kassa on matala kynnys tulla koulutukseen.

– Kannus­tamme liiton kaik­kia jäse­niä tule­maan kurs­seille. Muri­kassa on helppo ja mukava olla. Opis­kelu on opis­ke­li­ja­läh­töistä. Luomme uskoa siihen, että täällä voi vahvis­taa taito­jaan ja osaamistaan.

Samalla on mahdol­lista raken­taa verkos­toja ja ystävyyssuhteita.

– Paljon­han täällä opitaan myös toinen toiselta. Jokai­sella on sellaista tietoa ja osaa­mista, josta on muille jaet­ta­vaa. Asioita ja käytän­töjä, joista muut voivat oppia. Yhtei­söl­li­syys näkyy myös siten, että opis­ke­li­jat ovat yhteyk­sissä ja autta­vat toinen tois­taan kurs­sien jälkeenkin.

Muri­kan koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sen yksi keskei­nen lähtö­kohta on jäsen­ten toivei­den täyttäminen.

– Mitä puut­tuu ja mitä tarvit­tai­siin lisää? Siitä kannat­taa olla meihin yhtey­dessä, niin viedään asioita eteen­päin ja kehi­te­tään toimin­taa yhdessä, rehtori Juha Vasara sanoo.