Irene Niskanen: Turva tuotet­tava ilman loukkuja ja katkoksia

Suomen sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä on tunnis­tettu monimut­kai­seksi ja vaikea­sel­koi­seksi. Järjes­telmän pirsta­lei­suus ja ennakoi­mat­to­muus koros­tuvat ihmisten elämän­ti­lan­teiden vaihtuessa.

Halli­tus­oh­jelman ja meneil­lään olevan sosiaa­li­turvan kokonai­suu­dis­tuksen tavoit­teena on palve­luiden ja etuuk­sien parempi yhteen­so­vit­ta­minen. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi on kartoi­tet­tava, mikä tekee työn tekemi­sestä nykyistä kannat­ta­vampaa, ja miten taataan kansa­lai­sille ennakoi­ta­vissa oleva turva eri elämän­ti­lan­tei­siin ilman katkoja ja byrokra­tia­louk­kuja. Esillä on ollut myös pohdintaa siitä, miten paljon työttö­myys­tur­vassa pitäisi olla velvoitteita.

Taustalla vaikuttaa työelämän murros, jossa työsuh­teet muuttuvat myös alusta­ta­louden myötä. Nyt on tarpeen pohtia mallia, joka mahdol­listaa oikeuden työttö­myys­tur­vaan palkan­saa­jille, itsensä työllis­tä­jille ja yrittä­jille. Tärkeä tavoite on myös saada osatyö­ky­kyi­sille nykyistä paremmat mahdol­li­suudet päästä töihin. Lisäksi työttö­myys­turvan seuraa­mus­jär­jes­telmä, kuten esimer­kiksi karenssit, pitää arvioida, ja etsiä keinoja kannustaa ihmisiä työnha­kuun ja tapoja helpottaa lyhytai­kaisen työn vastaanottamista.

Järjes­telmän uudis­ta­minen ja työttö­myys­turvan selkeyt­tä­minen on välttä­mä­töntä. Nykyinen ansio­tur­va­jär­jes­telmä on varsin monita­hoinen, jonka vuoksi etuuk­sien toimeen­pa­nossa ja työttö­myys­kassan neuvon­ta­teh­tävän hoita­mi­sessa kohda­taan jatku­vasti haasteita.

Työttö­mäksi jääneet tarvit­sevat helposti ymmär­ret­tävää tietoa siitä, miten on toimit­tava ja mihin etuuk­siin ja palve­luihin heillä on oikeus tai mahdollisuus. 

Tavoit­teena on auttaa työnha­kijaa työllis­ty­mään entistä paremmin niin, että palve­lu­ko­ko­nai­suus olisi kaikilta osiltaan selkeä, ja niin sanottu yhden luukun periaate toteu­tuisi mahdol­li­simman hyvin.

Työttö­myys­turvan uudis­ta­misen tavoit­teena on oikeu­den­mu­kainen ja yhden­ver­tainen järjes­telmä, jossa etuudet ovat perus­tel­ta­vissa ja rahoitus on kestä­vällä pohjalla. Tämän saavut­ta­mi­seksi järjes­telmä on uudis­tet­tava kokonai­suu­tena, vaikka se tehdään asteit­tain.  Eri viran­omais­ta­hojen välinen yhteistyö ja tietojen vaihta­minen on siksi saatava tehokkaaksi.

Teolli­suuden työttö­myys­kassa uudistaa ja parantaa jäsenten asiointi- ja neuvon­ta­pal­ve­luja helppo­käyt­töi­sem­miksi ja ymmär­ret­tä­väm­miksi. Olemme sitou­tu­neet tarjoa­maan paremmin kaikille jäsenil­lemme saavu­tet­ta­vissa olevat palvelut ja tiedot. Tavoit­tee­namme on, että jäsen voi valita itsel­leen sopivimmat asioin­ti­tavat ja ‑väylät. Kaksi vuotta sitten hieman yli 85 prosenttia hakemuk­sista lähetet­tiin sähköi­sesti, ja tällä hetkellä osuus on jo noin 91 prosenttia. Palve­lumme on kuitenkin samalla tasolla asioin­ti­ta­vasta riippumatta.

Korona­kriisin aiheut­taman työttö­myyden lisään­ty­misen vuoksi otimme käyttöön uusia luotta­mus­hen­ki­löille suunnat­tuja palve­luja, jotta tiedon­vaihto työpaik­kojen ja työttö­myys­kassan välille saatai­siin jousta­vaksi ja nopeaksi. Tämäkin kehit­tä­mistyö jatkuu edelleen. Viime vuonna luotta­mus­hen­ki­löille suunna­tussa kyselyssä kassa arvioi­tiin luotet­ta­vaksi ja kehit­ty­väksi toimi­jaksi. Kehitys­työtä on tehty luotta­mus­hen­ki­löiden rinnalla jäsenten palaut­teen perus­teella. Kehitys­työssä näkyy vahvasti jäsenen näkökulma.

IRENE NISKANEN
Teolli­suuden työttö­myys­kassan johtaja

KUVA KITI HAILA