Asentaja Jukka Heinonen kertoi Metalliliiton Ahjo-lehdessä 14/2015 pitäneensä kaikki mahdolliset isyysvapaat ja olleensa osittaisella hoitovapaalla. Haastattelun aikaan Pietari oli 1-vuotias ja Pieto 5-vuotias.

TYÖYMPÄRISTÖ: Perhevapailla tasa-arvoa työelämään

Molemmille vanhemmille halutaan antaa mahdollisuus tasapuoliseen vanhemmuuteen. Perhevapaiden suunnitellaan joustavan työtilanteen mukaan.

Perhevapaauudistusta on suunniteltu jo vuosikausia, mutta näillä näkymin se tulee voimaan kesällä 2022. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja päävastuussa on sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Uudistuksen tavoitteena on edistää perhevapaiden ja hoitovastuun jakautumista tasaisesti molempien vanhempien kesken sekä edistää tasa-arvoa työelämässä.

– Myös lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta halutaan tukea. Perheestä riippumatta jokainen lapsi saisi yhtä paljon vanhemman hoivaa, johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Uudistus vaikuttaa paitsi sosiaalietuuksiin, myös päivähoitoon ja työmarkkinoihin.

UUDISTUKSET VUONNA 2022

Perhemuotojen moninaistuminen on havahduttanut päättäjät uudistukseen. Tavoitteena on paitsi säädösten sukupuolineutraalius, myös nykyistä joustavammat vapaat.

Tavoitteena on saada naiset vanhempainvapailta entistä nopeammin työelämään, mikä edistäisi tasa-arvoisempaa palkkakehitystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pitkät perhevapaat pienentävät äitien palkkaa lähes viidenneksellä.

Parhaillaan on menossa myös Euroopan unionin työelämän tasapaino -direktiivin jalkauttaminen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivissä on säädetty joustavasta isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä.

Perhevapaauudistus sekä vanhempainpäivärahauudistus pyritään saattamaan voimaan samoihin aikoihin direktiivin kanssa eli elokuussa 2022.

KIINTIÖTKIN JOUSTAVAT

Perhevapaauudistusta pohtinut työryhmä on päätynyt esittämään 1+7+7-mallia. Siinä noin yhden kuukauden vapaa eli ”raskausraha” on tarkoitettu raskaana olevalle ennen synnytystä, ja noin seitsemän kuukautta, eli alustavasti 164 päivärahapäivää, on kiintiöity molemmille vanhemmille erikseen. Vanhempi voisi luovuttaa omista vapaistaan toiselle vanhemmalle 69 päivää. Yksinhuoltaja saa molemmat kiintiöt itselleen.

Uudistuksella perhevapaiden määrä kasvaisi nykyisestä 12,7 kuukaudesta 14 kuukauteen. Vapaat täytyisi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Työehtosopimukset määrittävät edelleen, miten vapaita jaksotetaan.

PÄIVÄHOITOON HAASTEITA

Synnyttävistä äideistä noin puolella on voimassa oleva työsuhde. Työehtosopimuksesta riippuen heillä on oikeus ansiosidonnaiseen äitiyspäivärahaan. Uudistuksessa myös työttömien, opiskelijoiden ja yrittäjien etuuksia nostetaan.

Omaan tahtiin pidettävien vanhempainvapaiden ajatellaan helpottavan työelämän joustoja.

Pätkätyötä tekevät voivat rytmittää vapaat työrupeamiensa mukaisesti.

Päiväkodeille ja varhaiskasvatukselle tämä voi olla haaste.

– On mietittävä, voivatko vanhemmat varata tyhjää päiväkotipaikkaa lapselleen, jos he sijoittavat vapaitaan moneen lyhyeen pätkään. Tässä täytyy huomioida myös lapsen etu, Siika-aho toteaa.

Pohjoismaisessa vertailussa viidennes suomalaisista isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Äidit käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksella halutaan vaikuttaa isien asenteisiin ja halukkuuteen ottaa vastuuta kotityöstä sekä hoivasta.

RUOTSI JOHTAA

STM:n Siika-aho luonnehtii Suomen perhevapaauudistusta yhdeksi maailman parhaista tasa-arvon suhteen.

Islannin 3+3+3-mallissa vanhemmilla on mahdollisuus pitää yhteensä 9 kuukautta vapaata ansiosidonnaisella päivärahalla. Ennen lapsen kolmatta ikävuotta vanhemmat eivät kuitenkaan saa etuuksia, eivät myöskään varhaiskasvatuspaikkaa.

Viro on nostanut vanhempainvapaiden korvaustasoa sataan prosenttiin, kun meillä se on hieman alle 70 prosenttia ansioista. Viro haluaa paremmilla korvauksilla kannustaa korkeampaan syntyvyyteen.

Länsinaapurimme Ruotsi on Siika-ahon mukaan omassa sarjassaan. Siellä vanhempainvapaita voi pitää joustavasti lapsen kouluikään saakka. Ruotsissa kuitenkin naiset ovat perinteisesti tehneet osa-aikaista työtä, Suomessa kokoaikaista.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA JYRKI LUUKKONEN