Asentaja Jukka Heinonen kertoi Metalliliiton Ahjo-lehdessä 14/2015 pitäneensä kaikki mahdolliset isyysvapaat ja olleensa osittaisella hoitovapaalla. Haastattelun aikaan Pietari oli 1-vuotias ja Pieto 5-vuotias.

TYÖYMPÄRISTÖ: Perhe­va­pailla tasa-arvoa työelämään

Molem­mille vanhem­mille halu­taan antaa mahdol­li­suus tasa­puo­li­seen vanhem­muu­teen. Perhe­va­pai­den suun­ni­tel­laan jous­ta­van työti­lan­teen mukaan.

Perhe­va­paa­uu­dis­tusta on suun­ni­teltu jo vuosi­kausia, mutta näillä näky­min se tulee voimaan kesällä 2022. Uudis­tus on kirjattu nykyi­seen halli­tus­oh­jel­maan, ja päävas­tuussa on sosi­aali- ja terveys­mi­nis­teri Aino-Kaisa Peko­nen.

Uudis­tuk­sen tavoit­teena on edis­tää perhe­va­pai­den ja hoito­vas­tuun jakau­tu­mista tasai­sesti molem­pien vanhem­pien kesken sekä edis­tää tasa-arvoa työelämässä.

– Myös lasten keski­näistä yhden­ver­tai­suutta halu­taan tukea. Perheestä riip­pu­matta jokai­nen lapsi saisi yhtä paljon vanhem­man hoivaa, johtaja Liisa Siika-aho sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riöstä sanoo.

Uudis­tus vaikut­taa paitsi sosi­aa­lie­tuuk­siin, myös päivä­hoi­toon ja työmarkkinoihin.

UUDISTUKSET VUONNA 2022

Perhe­muo­to­jen moni­nais­tu­mi­nen on havah­dut­ta­nut päät­tä­jät uudis­tuk­seen. Tavoit­teena on paitsi säädös­ten suku­puo­li­neut­raa­lius, myös nykyistä jous­ta­vam­mat vapaat.

Tavoit­teena on saada naiset vanhem­pain­va­pailta entistä nopeam­min työelä­mään, mikä edis­täisi tasa-arvoi­sem­paa palk­ka­ke­hi­tystä.

Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen mukaan pitkät perhe­va­paat pienen­tä­vät äitien palk­kaa lähes viidenneksellä.

Parhail­laan on menossa myös Euroo­pan unio­nin työelä­män tasa­paino ‑direk­tii­vin jalkaut­ta­mi­nen kansal­li­seen lain­sää­dän­töön. Direk­tii­vissä on säädetty jous­ta­vasta isyys­va­paasta, vanhem­pain­va­paasta, omais­hoi­to­va­paasta ja jous­ta­vista työjärjestelyistä.

Perhe­va­paa­uu­dis­tus sekä vanhem­pain­päi­vä­ra­ha­uu­dis­tus pyri­tään saat­ta­maan voimaan samoi­hin aikoi­hin direk­tii­vin kanssa eli elokuussa 2022.

KIINTIÖTKIN JOUSTAVAT

Perhe­va­paa­uu­dis­tusta pohti­nut työryhmä on pääty­nyt esit­tä­mään 1+7+7‑mallia. Siinä noin yhden kuukau­den vapaa eli ”raskaus­raha” on tarkoi­tettu raskaana olevalle ennen synny­tystä, ja noin seit­se­män kuukautta, eli alus­ta­vasti 164 päivä­ra­ha­päi­vää, on kiin­tiöity molem­mille vanhem­mille erik­seen. Vanhempi voisi luovut­taa omista vapais­taan toiselle vanhem­malle 69 päivää. Yksin­huol­taja saa molem­mat kiin­tiöt itselleen.

Uudis­tuk­sella perhe­va­pai­den määrä kasvaisi nykyi­sestä 12,7 kuukau­desta 14 kuukau­teen. Vapaat täytyisi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyt­tää kaksi vuotta.

Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­tä­vät edel­leen, miten vapaita jaksotetaan.

PÄIVÄHOITOON HAASTEITA

Synnyt­tä­vistä äideistä noin puolella on voimassa oleva työsuhde. Työeh­to­so­pi­muk­sesta riip­puen heillä on oikeus ansio­si­don­nai­seen äitiys­päi­vä­ra­haan. Uudis­tuk­sessa myös työt­tö­mien, opis­ke­li­joi­den ja yrit­tä­jien etuuk­sia nostetaan.

Omaan tahtiin pidet­tä­vien vanhem­pain­va­pai­den ajatel­laan helpot­ta­van työelä­män joustoja. 

Pätkä­työtä teke­vät voivat rytmit­tää vapaat työru­pea­miensa mukaisesti.

Päivä­ko­deille ja varhais­kas­va­tuk­selle tämä voi olla haaste.

– On mietit­tävä, voivatko vanhem­mat varata tyhjää päivä­ko­ti­paik­kaa lapsel­leen, jos he sijoit­ta­vat vapai­taan moneen lyhyeen pätkään. Tässä täytyy huomioida myös lapsen etu, Siika-aho toteaa.

Pohjois­mai­sessa vertai­lussa viiden­nes suoma­lai­sista isistä ei pidä lain­kaan perhe­va­paata. Äidit käyt­ti­vät 98 prosent­tia vanhem­pien kesken jaet­ta­vissa olevista vanhem­pain­ra­ha­päi­vistä. Uudis­tuk­sella halu­taan vaikut­taa isien asen­tei­siin ja haluk­kuu­teen ottaa vastuuta koti­työstä sekä hoivasta.

RUOTSI JOHTAA

STM:n Siika-aho luon­neh­tii Suomen perhe­va­paa­uu­dis­tusta yhdeksi maail­man parhaista tasa-arvon suhteen.

Islan­nin 3+3+3‑mallissa vanhem­milla on mahdol­li­suus pitää yhteensä 9 kuukautta vapaata ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla. Ennen lapsen kolmatta ikävuotta vanhem­mat eivät kuiten­kaan saa etuuk­sia, eivät myös­kään varhaiskasvatuspaikkaa.

Viro on nosta­nut vanhem­pain­va­pai­den korvaus­ta­soa sataan prosent­tiin, kun meillä se on hieman alle 70 prosent­tia ansioista. Viro haluaa parem­milla korvauk­silla kannus­taa korkeam­paan syntyvyyteen.

Länsi­naa­pu­rimme Ruotsi on Siika-ahon mukaan omassa sarjas­saan. Siellä vanhem­pain­va­paita voi pitää jous­ta­vasti lapsen koului­kään saakka. Ruot­sissa kuiten­kin naiset ovat perin­tei­sesti tehneet osa-aikaista työtä, Suomessa kokoaikaista.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA JYRKI LUUKKONEN