Hannu Siltala: Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen tukee Suomen menestymistä

Valtio­neu­vosto hyväk­syi 15. loka­kuuta halli­tuk­sen esityk­sen edus­kun­nalle oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sesta 18 ikävuo­teen asti. Uudis­tuk­sen on tarkoi­tus tulla voimaan 1.8.2021. Se koskisi ensim­mäi­sen kerran perus­o­pe­tuk­sen keväällä 2021 päät­tä­viä, siis pääosin vuonna 2005 synty­neitä nuoria.

Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen merkit­see maksut­to­muu­den laajen­tu­mista toisen asteen koulu­tuk­seen, eli lukioon ja amma­til­li­siin opin­toi­hin. Koulu­tuk­sen maksut­to­muus ulot­tuu sen vuoden loppuun asti, jolloin nuori täyt­tää 20 vuotta.

Uudis­tuk­sen yksi keskei­nen tavoite on mahdol­lis­taa toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­nen kaikille riip­pu­matta sosio­eko­no­mi­sesta asemasta. Toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­nen paran­taa työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia 45 prosen­tista yli 70 prosent­tiin pelkän perus­kou­lun suorit­ta­mi­seen verrat­tuna. Ikäluo­kista on jäänyt vuosit­tain noin 16 prosent­tia perus­kou­lun varaan.

Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­jalle maksut­to­mia ovat opetuk­sen ja päivit­täi­sen ruokai­lun lisäksi opetuk­sessa tarvit­ta­vat oppi­kir­jat ja muut mate­ri­aa­lit sekä työvä­li­neet, työasut ja työssä käytet­tä­vät erilai­set aineet. Tämän rinnalla yliop­pi­las­tut­kin­non suorit­ta­mi­seksi vaadit­ta­vat viisi koetta sekä myös hylät­ty­jen kokei­den uusi­mi­nen ovat maksut­to­mia. Myös vähin­tään seit­se­män kilo­met­rin pitui­set koulu­mat­kat olisi­vat maksut­to­mia toisella asteella.

Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen on merkit­tä­vin tasa-arvoa ja yhden­ver­tai­suutta paran­tava koulu­tus­po­liit­ti­nen uudis­tus sitten perus­koulu-uudis­tuk­sen, joka toteu­tet­tiin asteit­tain vuosina 1972–1977. 

Ennen perus­koulu-uudis­tusta toinen puoli ikäluo­kista kävi kansa­lais­kou­lun ja toinen puoli meni pääosin maksul­li­seen oppikouluun.

Histo­ria tois­taa itse­ään. Poliit­ti­nen oikeisto vastusti perus­koulu-uudis­tusta, ja niin se on vastus­ta­nut oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mis­ta­kin. Käsit­tä­mät­tö­mintä on ollut keskeis­ten työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen vastus­tus ja nihkeys oppi­vel­vol­li­suu­den laajentamiseen.

On vaikea ymmär­tää, miksi uudis­tuk­sen vastus­ta­jat eivät ole nähneet nenäänsä pidem­mälle. Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen ja toisen asteen koulu­tuk­sen maksut­to­muus voivat parhaim­mil­laan johtaa yhtä merkit­tä­viin tulok­siin kuin perus­koulu-uudis­tus­kin. Se johti maail­man parhai­siin oppi­mis­tu­lok­siin, entistä suurem­pien kansao­sien mahdol­li­suu­teen ponnis­taa korkeam­piin opin­toi­hin ja mahdol­li­suu­teen osal­lis­tua Suomen menes­tys­ta­ri­nan raken­ta­mi­seen esimer­kiksi tuot­ta­malla uusia teknologioita.

Uskon, että oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen edis­tää nuor­ten ikäluok­kien työl­lis­ty­mistä ja tuot­taa uuden luvun suoma­lai­sen osaa­mi­sen kasvun tari­naan. Kun uudis­tus toteu­tuu, siitä tulee aika­naan kansain­vä­li­sen kiin­nos­tuk­sen kohteena oleva vertai­lu­kohta kuten peruskoulustakin.

HANNU SILTALA
Teol­li­suus­lii­ton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA