Työnantaja asetti korvaavan työn sairausajan palkan ehdoksi – oikeuden mielestä näin ei voi menetellä
Työtuomioistuin vahvisti työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että sairausajan palkanmaksun edellytyksenä työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää tekemään työkykyään vastaavaa, mutta muuta kuin hänen työsopimuksensa mukaista työtä eli niin kutsuttua korvaavaa työtä.
TAPAUS Sahatavaraa tuottavan yrityksen työntekijä loukkaantui työtapaturmassa. Hänen työsopimuksensa mukaiset työnsä olivat kaikki fyysisiä. Yrityksellä oli myös käytössään korvaavan työn järjestely, joka ei perustunut työehtosopimukseen.
Työtapaturman vuoksi työntekijä otti yhteyttä työnantajan osoittamaan työterveysasemaan. Koska työantajan nimeämällä työterveyslääkärillä ei ollut vapaita vastaanottoaikoja tarjolla, työntekijä hakeutui työterveysaseman toisen työterveyslääkärin vastaanotolle. Lääkärin antaman lääkärintodistuksen mukaan työntekijä ei sairautensa vuoksi ollut soveltuva kevennettyyn tai korvaavaan työhön.
Työntekijä hakeutui ensimmäisen sairauslomansa päätyttyä vielä uudelleen lääkäriin, joka myös arvioi työntekijän olevan työkyvytön ja soveltumaton kevennettyyn tai korvaavaan työhön.
Työnantajayritys kieltäytyi maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa siitä syystä, että työntekijä oli kieltäytynyt saapumasta korvaavaan työhön saamiinsa lääkärintodistuksiin vedoten.
Työnantajayrityksellä oli käytössä yrityskohtainen työehtosopimus.
RATKAISU Työtuomioistuimen mukaan yritys oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kun yritys jätti maksamatta työntekijälle hänen sairausajan palkkaansa sillä perusteella, että työntekijä oli kieltäytynyt kevennetystä tai korvaavasta työstä.
Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi vaatinut työntekijää käymään nimenomaan yhtiölle nimetyllä työterveyslääkärillä tai ottamaan yhteyttä tällaiseen lääkäriin. Työntekijän ei siten voitu katsoa kieltäytyneen varmentamasta työkyvyttömyyttään työnantajan edellyttämällä tavalla. Työnantajalla ei näin ollen ollut perusteita olla maksamatta työntekijälle palkkaa sairausloman ajalta.
Työtuomioistuin myös vahvisti työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että sairausajan palkanmaksun edellytyksenä työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää tekemään työkykyään vastaavaa, mutta muuta kuin hänen työsopimuksensa mukaista työtä eli niin kutsuttua korvaavaa työtä.
Työtuomioistuin tuomitsi yrityksen maksamaan Teollisuusliitolle 3 000 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä korvaamaan Teollisuusliiton 13 190 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Tuomio oli yksimielinen.



