Tarja Loppi: Henki­löstön hallinto­edustus on uinuva jättiläinen

Kun yritykset etsivät uusia keinoja vahvistaa kilpai­lu­kykyä, parantaa strate­gista päätök­sen­tekoa ja syventää henki­löstön sitou­tu­mista, jää yksi keino yhä liian usein hyödyn­tä­mättä: henki­löstön hallinto­edustus. Se on monille organi­saa­tioille edelleen uinuva jätti­läinen – läsnä, mutta vailla ansait­se­maansa roolia.

Henki­löstön hallin­toe­dus­tusta koskevat lakimuu­tokset ovat parhail­laan lausun­to­kier­rok­sella, ja maan hallitus tavoit­telee niiden esittelyä eduskun­nalle keväällä 2026. Tämä tarkoittaa, että uudistus voisi edetä jo kesän 2026 aikana. Yksi merkit­tävä muutos uudis­tuk­sessa olisi lain sovel­ta­mis­rajan laske­minen: jatkossa laki koskisi kaikkia vähin­tään 100 työntekijän yrityksiä. Nykyisin raja on 150 työnte­kijää. Tämä tarkoittaa käytän­nössä, että hallinto­edustus voisi laajentua jopa 100 000 uuden palkan­saajan työpai­kalle jo kuluvan vuoden aikana.

Hallinto­edustus on konser­neille strate­gi­sesti tärkeää, koska se tarjoaa syvempää ymmär­rystä liike­toi­minnan arjesta. Yrityksen halli­tuksen pöydässä oleva henki­lös­tö­edus­taja tuo näkemyksiä, joita johdolla ei muuten ole: tietoa aidosta arjesta, proses­seista, osaamis­tar­peista ja henki­löstön henki­sestä tilasta. Tämä parantaa päätösten osuvuutta ja riskien ennakointia. Hallinto­edustus on konkreet­tinen teko, joka tukee vastuullisuutta.

Sitou­tu­minen ja luottamus kasvavat, kun henki­löstö huomaa, että sen ääni kuuluu. Tämä näkyy muutosten helpom­pana läpime­nona, parem­pana työil­ma­pii­rinä ja matalam­pana henki­löstön vaihtu­vuu­tena. Lakival­mis­te­lussa on koros­tettu, että hallin­toe­dus­tuk­sella on tutki­musten mukaan myönteisiä talou­del­lisia vaikutuksia.

Sitou­tu­minen ja luottamus kasvavat, kun henki­löstö huomaa, että sen ääni kuuluu.

Jos hyödyt ovat näin kiistat­tomat, miksi yritykset eivät hyödynnä niitä? Vallan jakaminen voi pelottaa, ja moni konser­ni­johto vierastaa ajatusta ”liian lähellä olevasta” henki­lös­töstä halli­tuksen pöydässä. Tällöin pelätään esimer­kiksi tiedon avoimuutta tai sitä, että henki­lös­tö­edus­taja haastaa johtoa. Suoma­lai­sessa yritys­ken­tässä hallitus nähdään yhä usein ”johta­jien fooru­mina”, mutta Keski-Euroo­passa hallinto­edustus on arkipäivää.

Joissakin yrityk­sissä hallin­toe­dus­tusta pidetään virheel­li­sesti poliit­ti­sena element­tinä, arkisten asioiden edunval­von­tana tai johdon ”valvo­jana”. Todel­li­suu­dessa halli­tuksen jäsenellä – myös henki­lös­tö­edus­ta­jalla – on yksi ainoa velvol­li­suus: toimia yrityksen parhaaksi.

Lakimuutos etenee nopeasti, ja uudis­tuksen myötä hallinto­edustus tulee toden­nä­köi­sesti yhä useam­paan konser­niin mahdol­li­sesti jo kesällä 2026. Tämä tekee aiheesta ajankoh­tai­semman kuin koskaan. Ne yritykset, jotka tarttuvat mahdol­li­suu­teen nyt, ottavat etumatkaa muihin nähden.

Uinuva jätti­läinen on herää­mässä – menes­tyjät herät­tävät sen ensimmäisenä.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton kansain­vä­linen asiantuntija.