Työsuo­jelu on jatkuvaa paran­ta­mista ja yhteis­työtä – ”Keskus­tele, kuuntele, kohtaa”

Hannu Koistinen on toiminut John Deere Forestry Oy:n Joensuun-tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna jo 21 vuotta. Tämän syksyn työsuo­je­lu­vaa­leissa Deerellä ei äänes­tetä, sillä paikal­li­seen sopimuk­seen perus­tuen yrityk­sessä nouda­te­taan työsuo­je­lu­va­lin­noissa nelivuo­tista toimikautta.

Työnte­ki­jöiden luottamus työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Koisti­seen on ollut horju­maton. Kiinnostus varaval­tuu­te­tuksi on sen sijaan ollut vuosien mittaan vilkasta. Haluk­kaista työsuo­je­lua­sia­mie­his­tä­kään ei ole ollut pulaa – työtur­val­li­suu­teen vaikut­ta­minen kiinnostaa.

Joensuussa John Deerellä työsken­telee lähes 400 henkilöä. Laaja on myös työsuo­je­luor­ga­ni­saatio. Työsuo­je­lu­val­tuu­tetun ja kahden varaval­tuu­tetun lisäksi sopimus­poh­jaisia työsuo­je­lua­sia­miehiä tehtaalla on 22.

Jos työpai­kalla rinnasta puristaa ja tuntuu siltä, että työtur­val­li­suu­dessa hommat eivät mene oikein, asioihin pitää puuttua, Koistinen neuvoo.

– Kun aukaiset suusi ja huomaat, että moni muukin on asioista huolis­saan, niin saatkin jo tukea ajatuk­sil­lesi. Miksipä et lähtisi ehdolle? Ehdok­kaaksi asettu­misen motiivi voi olla toki sekin, että on aika saada ”se vanha koistinen kammettua pois”.

TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.

• Työpaik­kojen edunval­vonnan kannalta on tärkeää, että työpai­kalle valitaan työsuojeluhenkilöt. 
• Työsuo­je­lu­vaalit järjes­te­tään marras–joulukuussa aina kahden vuoden välein.
• Lue lisää ja lataa vaali­ma­te­ri­aalia: www.teollisuusliitto.fi/ts-vaalit

KESKUSTELE, KUUNTELE, KOHTAA

Motivoi­tunut ihminen oppii ja kehittyy. Hannu Koistinen kehuu Teolli­suus­liiton järjes­tämiä koulu­tuksia – sekä Murikan antia että myös paikal­lisia koulu­tuksia. Nykyisin Koistinen kouluttaa itsekin työtur­val­li­suus­asioita Deeren sisällä Joensuussa ja Tampereella.

Täysop­pi­nutta työsuo­je­lu­val­tuu­te­tusta ei muuttu­vassa maail­massa tule koskaan – aina on varaa kehittyä. Lukui­sista tiedoista ja taidoista kulla­nar­voi­sim­miksi Koistinen rankkaa sosiaa­liset ihmis­suh­de­taidot. Uusia luotta­mus­hen­ki­löitä hän neuvoo tutus­tu­maan työpaikan muihin ihmisiin.

– Käykää jutte­le­massa niin työnte­ki­jöiden kuin päälli­köiden, esihen­ki­löiden ja johta­jienkin kanssa. Tutus­tukaa, kertokaa asioista omia näkemyk­siänne, kuunnelkaa. Töitä tehdään ihmisten kesken. On hyvä muistaa sekin, ettei meillä kaikilla aina ole hirmu hyvä päivä töihin tullessamme.

Tutus­tukaa, kertokaa asioista omia näkemyk­siänne, kuunnelkaa.

Kokenut työsuo­je­lu­val­tuu­tettu vinkkaa, että joillakin työpai­koilla uusina remmiin astuvien luotta­mus­hen­ki­löiden kanttia tarkoi­tuk­sella kokeillaan.

– Että uskal­ta­vatko sanoa vastaan. Pitää muistaa, ettei työtur­val­li­suus ole sopimus­poh­jainen asia, vaan työtur­val­li­suus­lain mukaan mennään. Liiton työym­pä­ris­töyk­si­köstä saa apuja asioihin, jos solmut eivät työpai­kalla yhteis­työssä aukene. Ja jos kovin vaikeaksi menee, niin asioita selvi­tel­lään tarvit­taessa liiton oikeu­del­li­sessa yksikössä.

Työtur­val­li­suus­asioissa monet fyysiset ja konkreet­tiset asiat on työsuo­je­lu­val­tuu­tetun mukaan lopulta helppo panna kuntoon.

– Vaihde­taan siihen kasaus­vau­nuun jarrul­liset pyörät, niin asentajan työ helpottuu – tuore arjen esimerkki. Mutta haaste on toinen, kun selkä­kivun takaa löytyykin jaksa­mi­son­gelma. Kun ikää tulee, moni ei tunnusta fyysisiä rajoit­teita. Sisu ei anna periksi itse ehdottaa pääsyä kevyem­piin hommiin. Vaan niin se on, ettei se työnan­ta­ja­kaan voi tietää ongel­mista, ellei niistä kerrota.

ASENNEMUUTOS

Kun Hannu Koistinen vuonna 1989 tuli metsä­ko­ne­teh­taalle töihin, firman nimi oli vielä Rauma-Repola Joensuun konepaja.

– Aika savuinen paja se oli, ohutta pölyä täynnä. Puikko­hit­sauk­sesta pölyä syntyi, imurit eivät toimi­neet. Hitsaus­hommia tehtiin lattialla rauta­puk­kien päällä, pyöri­tin­lait­teita oli ani harvassa. Melu oli valtava, kun valtao­sassa hallia tehtiin koneistusta.

Kun amerik­ka­lainen John Deere vuonna 2000 osti yrityksen, alkoi muutoksen aika myös työturvallisuudessa.

– Aika tiukaksi on työtur­val­li­suus Deerellä viety, asioita ei lasketa sormien läpi.

Ei työnan­ta­ja­kaan voi tietää ongel­mista, ellei niistä kerrota.

Tekno­lo­giat, tilat ja moninaiset suoja­va­rus­teet ovat turval­li­suuden näkyviä asioita. Olennaista on lopulta se, miten ihmisiä johde­taan, millaisin järjes­telmin ja työra­ken­tein. Hyvä turval­li­suus­kult­tuuri tarkoittaa sitä, että turval­li­suutta pidetään yrityk­sessä aidosti tärkeänä ja ihan jokaisen organi­saa­tion jäsenen asiana.

Koisti­senkin työsuo­je­lu­val­tuu­tetun taitoja on matkan varrella kysytty myös siinä, että työnte­kijät on saatu omaksu­maan uuden­laista ajattelua.

– Tapatur­mien tutki­mista laajem­malla porukalla yrityksen johtoa myöten saatet­tiin pitää kyttää­mi­senä. Sitä se ei ollut, vaan sen varmis­ta­mista, että jos asian korjaa­minen edellyttää isompia inves­toin­teja, saadaan viesti Yhdys­val­toihin mahdol­li­simman nopeasti. Jokin aika meni siinäkin, että tapatur­masta opittiin ilmoit­ta­maan heti, eikä menty piiloon vessaan pesai­se­maan veret kädestä ja siitä taas takaisin hommiin.