Työsuo­jelu on jatku­vaa paran­ta­mista ja yhteis­työtä – ”Keskus­tele, kuun­tele, kohtaa”

Hannu Kois­ti­nen on toimi­nut John Deere Fore­stry Oy:n Joen­suun-tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna jo 21 vuotta. Tämän syksyn työsuo­je­lu­vaa­leissa Deerellä ei äänes­tetä, sillä paikal­li­seen sopi­muk­seen perus­tuen yrityk­sessä nouda­te­taan työsuo­je­lu­va­lin­noissa neli­vuo­tista toimikautta.

Työn­te­ki­jöi­den luot­ta­mus työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Kois­ti­seen on ollut horju­ma­ton. Kiin­nos­tus vara­val­tuu­te­tuksi on sen sijaan ollut vuosien mittaan vilkasta. Haluk­kaista työsuo­je­lua­sia­mie­his­tä­kään ei ole ollut pulaa – työtur­val­li­suu­teen vaikut­ta­mi­nen kiinnostaa.

Joen­suussa John Deerellä työs­ken­te­lee lähes 400 henki­löä. Laaja on myös työsuo­je­luor­ga­ni­saa­tio. Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun ja kahden vara­val­tuu­te­tun lisäksi sopi­mus­poh­jai­sia työsuo­je­lua­sia­mie­hiä tehtaalla on 22.

Jos työpai­kalla rinnasta puris­taa ja tuntuu siltä, että työtur­val­li­suu­dessa hommat eivät mene oikein, asioi­hin pitää puut­tua, Kois­ti­nen neuvoo.

– Kun aukai­set suusi ja huomaat, että moni muukin on asioista huolis­saan, niin saat­kin jo tukea ajatuk­sil­lesi. Miksipä et lähtisi ehdolle? Ehdok­kaaksi aset­tu­mi­sen motiivi voi olla toki sekin, että on aika saada ”se vanha kois­ti­nen kammet­tua pois”.

TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.

• Työpaik­ko­jen edun­val­von­nan kannalta on tärkeää, että työpai­kalle vali­taan työsuojeluhenkilöt. 
• Työsuo­je­lu­vaa­lit järjes­te­tään marras–joulukuussa aina kahden vuoden välein.
• Lue lisää ja lataa vaali­ma­te­ri­aa­lia: www.teollisuusliitto.fi/ts-vaalit

KESKUSTELE, KUUNTELE, KOHTAA

Moti­voi­tu­nut ihmi­nen oppii ja kehit­tyy. Hannu Kois­ti­nen kehuu Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­miä koulu­tuk­sia – sekä Muri­kan antia että myös paikal­li­sia koulu­tuk­sia. Nykyi­sin Kois­ti­nen koulut­taa itse­kin työtur­val­li­suus­asioita Deeren sisällä Joen­suussa ja Tampereella.

Täysop­pi­nutta työsuo­je­lu­val­tuu­te­tusta ei muut­tu­vassa maail­massa tule koskaan – aina on varaa kehit­tyä. Lukui­sista tiedoista ja taidoista kulla­nar­voi­sim­miksi Kois­ti­nen rank­kaa sosi­aa­li­set ihmis­suh­de­tai­dot. Uusia luot­ta­mus­hen­ki­löitä hän neuvoo tutus­tu­maan työpai­kan muihin ihmisiin.

– Käykää jutte­le­massa niin työn­te­ki­jöi­den kuin pääl­li­köi­den, esihen­ki­löi­den ja johta­jien­kin kanssa. Tutus­tu­kaa, kerto­kaa asioista omia näke­myk­siänne, kuun­nel­kaa. Töitä tehdään ihmis­ten kesken. On hyvä muis­taa sekin, ettei meillä kaikilla aina ole hirmu hyvä päivä töihin tullessamme.

Tutus­tu­kaa, kerto­kaa asioista omia näke­myk­siänne, kuunnelkaa.

Koke­nut työsuo­je­lu­val­tuu­tettu vink­kaa, että joil­la­kin työpai­koilla uusina remmiin astu­vien luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kant­tia tarkoi­tuk­sella kokeillaan.

– Että uskal­ta­vatko sanoa vastaan. Pitää muis­taa, ettei työtur­val­li­suus ole sopi­mus­poh­jai­nen asia, vaan työtur­val­li­suus­lain mukaan mennään. Liiton työym­pä­ris­töyk­si­köstä saa apuja asioi­hin, jos solmut eivät työpai­kalla yhteis­työssä aukene. Ja jos kovin vaikeaksi menee, niin asioita selvi­tel­lään tarvit­taessa liiton oikeu­del­li­sessa yksikössä.

Työtur­val­li­suus­asioissa monet fyysi­set ja konkreet­ti­set asiat on työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun mukaan lopulta helppo panna kuntoon.

– Vaih­de­taan siihen kasaus­vau­nuun jarrul­li­set pyörät, niin asen­ta­jan työ helpot­tuu – tuore arjen esimerkki. Mutta haaste on toinen, kun selkä­ki­vun takaa löytyy­kin jaksa­mi­son­gelma. Kun ikää tulee, moni ei tunnusta fyysi­siä rajoit­teita. Sisu ei anna periksi itse ehdot­taa pääsyä kevyem­piin hommiin. Vaan niin se on, ettei se työnan­ta­ja­kaan voi tietää ongel­mista, ellei niistä kerrota.

ASENNEMUUTOS

Kun Hannu Kois­ti­nen vuonna 1989 tuli metsä­ko­ne­teh­taalle töihin, firman nimi oli vielä Rauma-Repola Joen­suun konepaja.

– Aika savui­nen paja se oli, ohutta pölyä täynnä. Puik­ko­hit­sauk­sesta pölyä syntyi, imurit eivät toimi­neet. Hitsaus­hom­mia tehtiin lattialla rauta­puk­kien päällä, pyöri­tin­lait­teita oli ani harvassa. Melu oli valtava, kun valtao­sassa hallia tehtiin koneistusta.

Kun amerik­ka­lai­nen John Deere vuonna 2000 osti yrityk­sen, alkoi muutok­sen aika myös työturvallisuudessa.

– Aika tiukaksi on työtur­val­li­suus Deerellä viety, asioita ei lasketa sormien läpi.

Ei työnan­ta­ja­kaan voi tietää ongel­mista, ellei niistä kerrota.

Tekno­lo­giat, tilat ja moni­nai­set suoja­va­rus­teet ovat turval­li­suu­den näky­viä asioita. Olen­naista on lopulta se, miten ihmi­siä johde­taan, millai­sin järjes­tel­min ja työra­ken­tein. Hyvä turval­li­suus­kult­tuuri tarkoit­taa sitä, että turval­li­suutta pide­tään yrityk­sessä aidosti tärkeänä ja ihan jokai­sen orga­ni­saa­tion jäse­nen asiana.

Kois­ti­sen­kin työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun taitoja on matkan varrella kysytty myös siinä, että työn­te­ki­jät on saatu omak­su­maan uuden­laista ajattelua.

– Tapa­tur­mien tutki­mista laajem­malla poru­kalla yrityk­sen johtoa myöten saatet­tiin pitää kyttää­mi­senä. Sitä se ei ollut, vaan sen varmis­ta­mista, että jos asian korjaa­mi­nen edel­lyt­tää isom­pia inves­toin­teja, saadaan viesti Yhdys­val­toi­hin mahdol­li­sim­man nopeasti. Jokin aika meni siinä­kin, että tapa­tur­masta opit­tiin ilmoit­ta­maan heti, eikä menty piiloon vessaan pesai­se­maan veret kädestä ja siitä taas takai­sin hommiin.