Työsuojelurahasto rahoittaa työpaikkojen turvallisuutta ja terveellisyyttä kehittäviä hankkeita.

Työelämän tutki­muksen ja kehit­tä­misen merkit­tävä rahoittaja

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVA THANAKORN PIADAENG

Työsuo­je­lu­ra­hasto rahoittaa miljoo­nilla euroilla työelämän tutki­musta ja työturvallisuuskeskusta.

Työsuo­je­lu­ra­hasto on toiminut suoma­laisen työelämän tutki­muksen ja kehit­tä­misen vahvana tukijana yli 40 vuotta. Vuosien aikana rahasto on rahoit­tanut tuhansia tutkimus- ja kehit­tä­mis­hank­keita, joilla on pyritty paran­ta­maan suoma­laisten työelämää.

– Tavoit­tee­namme on, että suoma­lai­silla työelä­mässä olevilla olisi mahdol­li­simman hyvä työelämä. Toivee­namme on, että suoma­laisten työtä tekevien terveel­li­syys, turval­li­suus, tuotta­vuus, työhy­vin­vointi, johta­minen, vuoro­vai­kutus, kaikki työelä­mään liittyvät asiat olisivat mahdol­li­simman hyvässä tilassa, Työsuo­je­lu­ra­haston toimi­tus­joh­taja Kenneth Johansson kertoo.

Työsuo­je­lu­ra­haston budje­tista noin 6–7 miljoonaa euroa on käytet­tä­vissä vuosit­tain erilai­siin tutkimus- ja muihin kehit­tä­mis­hank­kei­siin. Lisäksi rahasto rahoittaa noin puolet Työtur­val­li­suus­kes­kuksen toiminnasta.

Tavoit­tee­namme on, että suoma­lai­silla olisi mahdol­li­simman hyvä työelämä.

Varansa rahasto saa lakisää­teisen työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tuksen maksu­tu­losta. Tästä syystä rahaston rahoit­tamat tutkimus- ja kehit­tä­mis­hank­keet kohdis­tuvat työpaik­koihin, joiden työnan­tajat maksavat työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tusta. Esimer­kiksi valtiolla ei ole kyseistä vakuuttamisvelvollisuutta.

RAHOITUS YKSITTÄISELLE TYÖPAIKALLE

Työsuo­je­lu­ra­hasto rahoittaa paljon yliopis­tojen ja niiden tutki­joiden sekä muiden työelämää tutki­vien tahojen tutki­mus­työtä. Rahas­tolta on kuitenkin mahdol­li­suus saada tukea yksit­täisen työpaikan kehittämiseen.

– Kehit­tä­mis­ra­hoi­tuk­sessa työpaikka palkkaa ulkopuo­lisen asian­tun­tijan tekemään pilot­ti­pro­jektin työpai­kalla. Tarkoi­tuk­sena on, että työpaikan ongelma tai kehit­tä­mis­kohde pyritään ratkai­se­maan jollakin uudella, tutki­muk­seen perus­tu­valla mallilla tai menetel­mällä. Työsuo­je­lu­ra­haston tuki kattaa 80 prosenttia ulkopuo­lisen asian­tun­tijan palkkioista ja matka­ku­luista. Konsultin palkkiossa on huomioi­tava Työsuo­je­lu­ra­haston tuki.

Johansson kertoo, että rahaston rahoit­ta­mien kehit­tä­mis­hank­keiden määrä on kasvanut räjäh­dys­mäi­sesti tänä vuonna. Hankkeita on rahoi­tettu jo reippaasti yli miljoo­nalla eurolla.

– Syynä varmasti on tuetun osuuden kasvu.

Työelämä on muutok­sessa ja se näkyy myös Työsuo­je­lu­ra­has­tossa ja sen rahoit­ta­missa tutki­mus­koh­teissa. Johans­sonin mukaan nyt halutaan tutkia tekoälyä ja sen sovel­ta­mista työelä­mässä sekä korona-ajan jälkeen työpai­koille levin­nyttä hybridityötä.

– Kolmas kohde, jota paljon tutki­taan edelleen, on itse ohjau­tuva työ tai nykyään käyte­tään enemmän termiä yhtei­sö­oh­jau­tuva työ. Se tarkoittaa, että työyh­teisö itse ohjaa ja johtaa omaa tekemis­tään. Tämä saattaa monilla työpai­koilla aiheuttaa hanka­luuksia, sillä monille lähijoh­ta­minen on tärkeää, eikä heillä ole kompe­tenssia itseohjautuvuuteen.

Lue lisää: www.tsr.fi