Työsuojelurahasto rahoittaa työpaikkojen turvallisuutta ja terveellisyyttä kehittäviä hankkeita.

Työelä­män tutki­muk­sen ja kehit­tä­mi­sen merkit­tävä rahoittaja

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVA THANAKORN PIADAENG

Työsuo­je­lu­ra­hasto rahoit­taa miljoo­nilla euroilla työelä­män tutki­musta ja työturvallisuuskeskusta.

Työsuo­je­lu­ra­hasto on toimi­nut suoma­lai­sen työelä­män tutki­muk­sen ja kehit­tä­mi­sen vahvana tuki­jana yli 40 vuotta. Vuosien aikana rahasto on rahoit­ta­nut tuhan­sia tutki­mus- ja kehit­tä­mis­hank­keita, joilla on pyritty paran­ta­maan suoma­lais­ten työelämää.

– Tavoit­tee­namme on, että suoma­lai­silla työelä­mässä olevilla olisi mahdol­li­sim­man hyvä työelämä. Toivee­namme on, että suoma­lais­ten työtä teke­vien terveel­li­syys, turval­li­suus, tuot­ta­vuus, työhy­vin­vointi, johta­mi­nen, vuoro­vai­ku­tus, kaikki työelä­mään liit­ty­vät asiat olisi­vat mahdol­li­sim­man hyvässä tilassa, Työsuo­je­lu­ra­has­ton toimi­tus­joh­taja Kenneth Johans­son kertoo.

Työsuo­je­lu­ra­has­ton budje­tista noin 6–7 miljoo­naa euroa on käytet­tä­vissä vuosit­tain erilai­siin tutki­mus- ja muihin kehit­tä­mis­hank­kei­siin. Lisäksi rahasto rahoit­taa noin puolet Työtur­val­li­suus­kes­kuk­sen toiminnasta.

Tavoit­tee­namme on, että suoma­lai­silla olisi mahdol­li­sim­man hyvä työelämä.

Varansa rahasto saa laki­sää­tei­sen työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tuk­sen maksu­tu­losta. Tästä syystä rahas­ton rahoit­ta­mat tutki­mus- ja kehit­tä­mis­hank­keet kohdis­tu­vat työpaik­koi­hin, joiden työnan­ta­jat maksa­vat työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tusta. Esimer­kiksi valtiolla ei ole kyseistä vakuuttamisvelvollisuutta.

RAHOITUS YKSITTÄISELLE TYÖPAIKALLE

Työsuo­je­lu­ra­hasto rahoit­taa paljon yliopis­to­jen ja niiden tutki­joi­den sekä muiden työelä­mää tutki­vien taho­jen tutki­mus­työtä. Rahas­tolta on kuiten­kin mahdol­li­suus saada tukea yksit­täi­sen työpai­kan kehittämiseen.

– Kehit­tä­mis­ra­hoi­tuk­sessa työpaikka palk­kaa ulko­puo­li­sen asian­tun­ti­jan teke­mään pilot­ti­pro­jek­tin työpai­kalla. Tarkoi­tuk­sena on, että työpai­kan ongelma tai kehit­tä­mis­kohde pyri­tään ratkai­se­maan jolla­kin uudella, tutki­muk­seen perus­tu­valla mallilla tai mene­tel­mällä. Työsuo­je­lu­ra­has­ton tuki kattaa 80 prosent­tia ulko­puo­li­sen asian­tun­ti­jan palk­kioista ja matka­ku­luista. Konsul­tin palk­kiossa on huomioi­tava Työsuo­je­lu­ra­has­ton tuki.

Johans­son kertoo, että rahas­ton rahoit­ta­mien kehit­tä­mis­hank­kei­den määrä on kasva­nut räjäh­dys­mäi­sesti tänä vuonna. Hank­keita on rahoi­tettu jo reip­paasti yli miljoo­nalla eurolla.

– Syynä varmasti on tuetun osuu­den kasvu.

Työelämä on muutok­sessa ja se näkyy myös Työsuo­je­lu­ra­has­tossa ja sen rahoit­ta­missa tutki­mus­koh­teissa. Johans­so­nin mukaan nyt halu­taan tutkia teko­ä­lyä ja sen sovel­ta­mista työelä­mässä sekä korona-ajan jälkeen työpai­koille levin­nyttä hybridityötä.

– Kolmas kohde, jota paljon tutki­taan edel­leen, on itse ohjau­tuva työ tai nyky­ään käyte­tään enem­män termiä yhtei­sö­oh­jau­tuva työ. Se tarkoit­taa, että työyh­teisö itse ohjaa ja johtaa omaa teke­mis­tään. Tämä saat­taa monilla työpai­koilla aiheut­taa hanka­luuk­sia, sillä monille lähi­joh­ta­mi­nen on tärkeää, eikä heillä ole kompe­tens­sia itseohjautuvuuteen.

Lue lisää: www.tsr.fi