Liitossa
Työtä hyväksikäyttöä vastaan – ”Liiton jäsenen ei tarvitse taistella yksin”
Suomessa rehottava ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on noussut valtakunnallisiin otsikoihin. Teollisuusliitto voi torjua hyväksikäyttöä, kun työntekijät ovat ammattiliiton jäseniä ja he kertovat kokemuksistaan.
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttö suomalaisilla työpaikoilla on noussut uutisotsikoihin. STT kertoi 27.9. Turun telakan alihankkijayritysten tekemästä hyväksikäytöstä, kuten ylipitkistä työpäivistä ja palkan lisien maksamatta jättämisestä.
Toimittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen ‑kirja julkaistiin 29.9. Teittinen kirjoittaa laajasta hyväksikäytön kulttuurista ja antaa useita esimerkkejä.
Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama kertoo, että liiton viesti on selkeä: minkäänlaista hyväksikäyttöä ei hyväksytä ja ilmiötä vastaan tehdään jatkuvasti töitä.
– Tällaisten asioiden parissa painimme joka päivä. Vaikka työpäivämme täyttyvät näistä tapauksista, meillä on tunne, että tiedämme vain jäävuoren huipun, Vasama sanoo.
Pinnan alla oleviin tapauksiin ja ilmiöihin päästään puuttumaan, kun ulkomaalaistaustaiset työntekijät liittyvät Teollisuusliiton jäseniksi, kertovat kokemuksistaan ja luottavat liiton tarjoamaan apuun.
– Olkaa rohkeita ja liittykää liittoon. Jäsenen ei tarvitse taistella yksin. Teollisuusliitto on vahva toimija, jonka kautta työelämän epäkohtiin törmännyt jäsen saa varmasti äänensä kuuluviin.
Meillä on tunne, että tiedämme vain jäävuoren huipun.
Vasama korostaa, että kaikki yhteydenotot liittoon ovat luottamuksellisia. Asioita viedään eteenpäin vain, jos niin on sovittu yhdessä.
– Meille kannattaa vinkata kaikista havainnoista, jotta voimme avustaa viranomaisia työperäisen hyväksikäytön ehkäisyssä ja vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen. Muutos on mahdollinen.
TUKEA JA OIKEUSTURVAA
Teollisuusliiton jäsen saa käyttöönsä kaikki liiton jäsenedut. Työsuhteen epäselvyyksissä apu voi olla kevyttä neuvontaa tai äärimmäisessä tapauksessa pitkän oikeusjutun ajaminen tuomioistuimissa.
Pääsääntöisesti oikeusapu voidaan myöntää, jos henkilön jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen tapahtumia, joihin oikeusapua haetaan. Jos oikeusapu myönnetään, liitto vastaa kaikista oikeudenkäynnin kuluista. Jäsenelle ei siis tule rahallista riskiä, ja hän saa mahdolliset oikeuden määräämät korvaukset.
– Liittoon kannattaa liittyä ajoissa, eikä vasta kun ongelma on käsillä, Vasama sanoo.
Teollisuusliitto on vahva toimija, jonka kautta jäsen saa varmasti äänensä kuuluviin.
Työsuhteen ongelmiin liittyen ulkomaalaistaustaisella työntekijällä on mahdollisuus olla yhteydessä muun muassa työsuojeluviranomaisiin, maahanmuuttoviranomaisiin ja poliisiin. Jos suomalainen järjestelmä ei ole tuttu, oikean viranomaisen löytäminen voi olla vaikeaa.
– Kaikki tämä voidaan hoitaa yhteistyössä ammattiliiton kanssa, jos henkilö on liiton jäsen.
Kaikkiin työsuhteen ongelmiin viranomaisilta ei löydy apua.
– Esimerkiksi työsuojeluviranomainen ei lähde hakemaan saamatta jääneitä palkkasaatavia. Jos ei ole liiton jäsen, oikeusturva on heikompi.
LAIT OVAT LIIAN LEPSUJA
Päättäjillä ja viranomaisilla on paljon tehtävää, jotta suomalaiset työmarkkinat saadaan nykyistä reilummiksi. Lakien ja muiden pelisääntöjen rikkomisesta täytyisi tulla nykyistä kovemmat rangaistukset ja valvontaan pitäisi osoittaa suuremmat voimavarat.
– Lainsäädäntökiristyksiä tarvitaan ehdottomasti työmarkkinarikollisuuteen. Lainsäädäntö on nyt aivan liian lepsu näissä asioissa, Vasama sanoo.
Yksi lainsäädännön lepsuus liittyy palkkoihin. Suomessa ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa jättää palkkoja maksamatta. Käräjien kautta palkkasaatavia on mahdollista hakea maksuun, mutta muita seuraamuksia työnantajalle ei tule, jos teko ei täytä esimerkiksi kiskonnan tunnusmerkkejä.
– Vuosien mittaan olen törmännyt siihen, että päätöksentekijät ja työnantajat vähättelevät ilmiötä, Vasama sanoo.
Kaikkien pitää jo tunnustaa, että kyse on ilmiöstä ja toimia tarvitaan.
Julkisuuteen nousseiden tapausten määrä kertoo, ettei kyse ole enää pelkästään harvoista yksittäistapauksista.
– Kaikkien pitää jo tunnustaa, että kyse on ilmiöstä ja toimia tarvitaan.
Lakeihin on saatu joitain parannuksia viime vuosina. Työnantajan hyväksikäytön tai merkittävän laiminlyönnin uhri voi nykyisin hakea työperusteiseen oleskelulupaan jatkolupaa, joka mahdollistaa työskentelyn millä tahansa alalla. Aiemmin hyväksikäytön uhri saattoi joutua tyhjän päälle, jos ilmoitti väärinkäytöksestä ja oleskeluluvan perusteena ollut työ päättyi.
– Onneksi tällaisia lainsäädännöllisiä muutoksia on tullut viime vuosina. Näitä lupia haetaan kuitenkin yllättävän vähän, Vasama kertoo.
ILMIÖ KOSKEE KAIKKIA
Työperäinen hyväksikäyttö koskee enemmän tai vähemmän kaikkia aloja. Näkyviä ongelmia on ollut muun muassa telakoilla, metsäalalla, maa- ja puutarhataloudessa, luonnonmarja-alalla ja rakennusalalla.
– Riskitekijät vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi telakoilla ja metsäalalla pitkät alihankintaketjut ovat riski. Tilaajan vastuun vahvistaminen olisi tärkeää, Vasama kertoo.
Sotaa paenneiden ukrainalaisten hyväksikäyttö Suomen työmarkkinoilla on synkkä tarina. Hyväksikäyttö on kuitenkin vanhempi ilmiö, eikä se kohdistu vain tiettyjen maiden kansalaisiin. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen heikentää kaikkien Suomessa töitä tekevien tilannetta.
– Hyväksikäyttö koskee kaikkia kansallisuuksia. Riski on suurempi, jos kielitaito puuttuu ja on vähän tietoa suomalaisesta työelämästä.
Ammattiliiton jäsenyys ja aktiivinen toiminta liitossa ovat mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan, työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan yleensä.
– Liitto myös kouluttaa jäseniään. Liitossa voi tulla tiedostavaksi toimijaksi, verkostoitua ja saada ystäviä, Vasama sanoo.
LUE MYÖS:
