Turja Lehtonen: Johtajia riittää, johta­juutta puuttuu

Viime vuosina olemme nähneet epäva­kauden ympäril­lämme lisään­ty­neen. Epäva­kaus luo turvat­to­muutta. Uskon sen vaikut­tavan myös Suomen talous­ti­lan­tee­seen niin, että ihmiset yhä säästävät ja varau­tuvat huonom­piin aikoihin.

Olemme nähneet, kuinka insti­tuu­tioiden merkitys ja luotet­ta­vuus heikke­nevät. Mediaa, yliopis­toja, oikeus­val­tiota ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä haaste­taan yhä kovemmin. Kehitys on vaaral­linen: ilman toimivia insti­tuu­tioita yhteis­kunta jää yksit­täisten johta­jien oikkujen varaan.

Sama näkyy kansain­vä­li­sesti. YK:n rooli murenee, kansain­vä­linen oikeus menettää merki­tys­tään. Gazassa se on näkynyt karulla tavalla. Suurvallat, Yhdys­vallat etune­nässä, suhtau­tuvat kansain­vä­li­siin sopimuk­siin kuin kauppa­ta­va­raan: tänään allekir­joi­te­taan diili, huomenna rikotaan se. Yhteistä etua ei etsitä, on vain voittajia ja häviäjiä. EU:n ja Yhdys­val­tain tulli­so­pi­musta on kutsuttu jopa ”antau­tu­mis­so­pi­muk­seksi”. Trumpin politiikan tavoit­teena ei ole vahvistaa liitto­laisia, vaan nähdä kaikki kilpai­li­joina ja kaikki mahdol­linen kauppatavarana.

Samalla Yhdys­vallat itse on ajautu­massa sisäi­seen kriisiin. Hyökkäyksiä kohdis­te­taan tiedettä, oikeus­val­tiota, sanan­va­pautta ja mediaa vastaan. Totuuden arvoa kysee­na­lais­te­taan ja ihmiset altis­tuvat valhe­po­pu­lismin houku­tuk­sille. Kiina seuraa tilan­netta tyyty­väi­senä ja vahvistaa asemaansa maail­massa ilman haastetta.

Ilman toimivia insti­tuu­tioita yhteis­kunta jää yksit­täisten johta­jien oikkujen varaan.

Suomi ei ole tästä irral­laan. Meilläkin ideolo­giat ja aatteel­linen puhda­sop­pi­suus pyrkivät kaappaa­maan työmark­kinat. Terve järki ja sopimisen perinne halutaan laittaa sivuun. Ammat­ti­liit­tojen asemaa ja työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta puolustaa oikeuk­siaan yrite­tään horjuttaa. Näin rapau­te­taan luotta­musta ja vakautta, jotka ovat olleet suoma­laisen sopimusyh­teis­kunnan kulmakiviä.

Siksi olen huolis­sani. Suomi, Eurooppa ja koko maailma näyttävät olevan suunnassa, jossa järki ja johta­juus katoavat näkyvistä. Tällai­sina aikoina moni huutaa vahvem­pien johta­jien perään. Minä en. Sellaisia on nähty, niin idässä kuin lännessä, eikä tulos ole houkutteleva.

Me emme tarvitse vahvempia johtajia. Me tarvit­semme viisaampaa ja ratkai­su­kes­kei­sempää johta­juutta. Johtajat ja johta­juus ovat eri asioita. Johtajia kyllä riittää, mutta johta­juus on tällä hetkellä vähissä. Juuri sitä tämä aika tarvitsee enemmän kuin koskaan.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton varapuheenjohtaja.