Sari Perkiö: Verkos­toi­tu­minen tukee oppimista

23.9.2025

TEKSTI SARI PERKIÖ
KUVA KITI HAILA

Ihminen on sosiaa­linen olento. Teolli­suus­liiton lähikou­lu­tuk­sissa Murikka-opistolla tai toiminta-alueilla opiske­li­joilla on mahdol­li­suus verkos­toitua. Verkos­toi­tu­minen tukee oppimista monella tavalla. Kokemusten perus­teella voidaan nimetä ainakin kuusi keskeistä tapaa, joilla verkos­toi­tu­minen edistää oppimista.

Ensin­näkin tiedon jakaminen ja saaminen monipuo­listuu, koska ihmisten välisissä verkos­toissa liikkuu paljon hiljaista tietoa, jota ei löydy kirjoista tai netistä. Keskus­telu muiden kanssa avaa uusia näkökulmia ja auttaa ymmär­tä­mään asioita syvemmin. Esimer­kiksi opiske­lu­ka­verin kanssa käyty mieli­pi­teiden vaihto voi selkeyttää monimut­kaista asiaa paremmin kuin yksin opiskelu.

Toisten kokemuk­sista oppiminen nopeuttaa omaa kehitystä. Muiden virheistä ja onnis­tu­mi­sista kuule­minen auttaa toivot­ta­vasti välttä­mään omalla kohdalla samoja suden­kuoppia. Luotta­mus­hen­ki­löiden lähikou­lu­tuk­sissa puhutaan ja opitaan oppitun­tien välil­läkin kokemuksen syvällä rinta­ää­nellä. Koulu­tuk­sissa solmi­taan jopa elini­käisiä ystävyys­suh­teita ja kaveria jeesa­taan myös kurssien ulkopuolella.

Lähio­pe­tuk­sessa opiske­li­joiden motivointi sekä tuen antaminen ja saaminen on konkreet­ti­sempaa. Eri sopimusa­lojen työnte­ki­jöiden ja opiske­li­joiden verkostot tarjoavat toisil­leen vertais­tukea ja rohkaisua. Ryhmässä oppiminen voi lisätä motivaa­tiota ja sitou­tu­mista. Palaut­teen saaminen opetta­jalta ja kanssaop­pi­joilta kannustaa puske­maan eteen­päin. Opiske­li­ja­ryhmä tai työyh­teisö kannustaa jatka­maan silloin, kun oppiminen tuntuu haasta­valta. Toisen onnis­tu­mi­sesta voi saada vetoapua omaan oppimiseen.

Oppiminen ei ole vain yksilö­suo­ritus, vaan parhaim­mil­laan sosiaa­linen ja yhtei­söl­linen prosessi.

Uusien resurs­sien ja mahdol­li­suuk­sien löytä­minen voi tuntua helpom­malta opiske­lu­po­ru­kassa. Erilaiset verkostot ja ihmis­kon­taktit johdat­tavat monen­laisten asioiden äärelle, kuten keskus­te­luihin, uusiin koulu­tuk­siin, työpa­joihin, tapah­tu­miin, harras­tuk­siin – tai jopa työuralla eteen­päin. Usein verkos­tojen kautta löytyy myös ajankoh­tai­sinta tietoa käsillä olevasta aiheesta.

Oppiminen tapahtuu usein vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden kanssa. Lähio­petus mahdol­listaa verkos­toi­tu­misen ja yhdessä oppimisen niille, jotka oppivat paremmin ryhmässä kuin itsek­seen. Opiske­lu­ka­ve­rien verkos­toissa saadaan palau­tetta omasta ajatte­lusta, opiske­lusta ja tehtä­vien edisty­mi­sestä. Oman toiminnan arviointi eli itsereflek­tointi on tärkeää, mutta myös reflek­tointi yhdessä muiden kanssa syventää oppimista.

Yhteen­ve­tona voi todeta, että verkos­toi­tu­minen rikastaa oppimista tuomalla siihen vuoro­vai­ku­tusta, erilaisia näkökulmia ja konkreet­tista tukea. Oppiminen ei ole vain yksilö­suo­ritus, vaan parhaim­mil­laan sosiaa­linen ja yhtei­söl­linen prosessi. Teolli­suus­liiton järjes­tämä lähio­petus luotta­mus­hen­ki­löille, ammat­tio­saston aktii­veille ja kaikille jäsenille tarjoaa opiske­li­joille verkos­toi­tu­mista ja yhtei­söl­lisiä oppimiskokemuksia.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulutussuunnittelija.