Moninaista edunval­vontaa työpaikoilla

Ruotsissa on oma luotta­mus­mies­laki, förtroen­de­man­na­lagen. Se takaa ammat­ti­liiton luotta­mus­hen­ki­lölle oikeuden hoitaa työpaikan asioita työajalla. Laki antaa oikeuden vapaa­seen esimer­kiksi ay-koulu­tuk­seen. Tällöin liitto korvaa menetetyn palkan. Luotta­mus­hen­ki­löllä on irtisanomissuoja.

Erityisiä pääluot­ta­mus­hen­ki­löitä ei Ruotsissa yleensä ole. Tehtä­västä vastaa ammat­tio­saston puheen­joh­taja. IF Metall ‑liiton eri tehtä­vissä työpai­koilla toimii 26 000 ihmistä.

Norjan työym­pä­ris­tö­laki edellyttää yrityk­siltä erittäin kattavaa yhteis­työtä työnte­ki­jöiden luotta­mus­hen­kilön kanssa. Työeh­to­so­pi­mukset täyden­tävät oikeuksia ja sallivat käyttää työaikaa edunvalvontaan.

Aina tilanne ei ole näin hyvä.

Tanskassa työpaik­kojen luotta­mus­hen­ki­lö­jär­jes­telmä muistuttaa Suomea. Työaikaa voi käyttää tehtä­vään. Lisäksi teolli­suuden pääso­pimus määrää vapaa-ajan käytöstä 1 200–4 400 euron vuosit­taisen palkkion. Sen maksaa alan koulutusrahasto.

Saksassa on valittu jo 105 vuotta yritys­neu­vos­toja. Sellainen voidaan perustaa yli viiden työntekijän yrityk­siin. Neuvos­toja toimiikin maassa yli satatuhatta.

Laki antaa vaaleilla valituille neuvos­toille laajat oikeudet tietoihin yrityksen talou­desta sekä päätös­valtaa moniin käytännön asioihin, kuten työtun­tien sijoit­te­luun ja bonuksiin.

Yritys­neu­voston puheen­joh­taja vastaa taval­laan suoma­laista pääluot­ta­mus­hen­kilöä. Hänellä ja muilla neuvoston jäsenillä on irtisa­no­mis­suoja kautensa ajan ja vuosi sen jälkeen.

Aina tilanne ei ole näin hyvä. Naapu­ris­samme Virossa on ollut pari näkyvää ay-luotta­mus­hen­kilön irtisanomistapausta.

Yhdys­val­loissa työpaikan luotta­mus­hen­ki­löiden valintaa on hanka­loi­tettu tarkoilla ehdoilla. Työnte­ki­jöiden oikeuksia valvoo NLRB-virasto, jonka maan nykyjohto on halvaan­nut­tanut. Edes viraston verkko­sivu ei enää toimi.