Blogi
Riikka Vasama: Suomi on hälyttävän kova työperäisiä maahanmuuttajia kohtaan
Kolme kuukautta – niin lyhyt on aika, joka ulkomaalaislain uudistuksen jälkeen EU:n ulkopuolelta saapuneella, työttömäksi jääneellä työntekijällä on uuden työpaikan löytämiseksi. Jos työtä ei löydy, edessä on lähtöpassit maasta. Uudistus koskee nimenomaan niitä työntekijöitä, jotka ensin houkutellaan Suomeen paikkaamaan työvoimapulaa, jota ei omin voimin saada ratkaistua. Uudistus on viety läpi huolimatta lausunnonantajien kritiikkitulvasta lainsäädäntöprosessin aikana.
Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään ainoastaan tietyllä toimialalla. Esimerkiksi metallialalla työskennellyt henkilö ei voi siirtyä puutarha-alan töihin ilman uutta lupaprosessia, vaikka hän olisi työttömänä ja naapurin puutarhayrittäjällä olisi akuutti tarve kausityöntekijälle. Uudistuksen yhteydessä työnteko-oikeutta on laajennettu muutamalle alalle, jotka valtioneuvosto on todennut valtakunnallisesti työvoimapulasta kärsiviksi. Käytännössä aniharva Teollisuusliiton sopimusalan työntekijä voi siirtyä työtehtävään, johon vaaditaan erityisosaamista ja Suomessa laillistettu tutkinto.
Työllistyminen uudelleen kolmen kuukauden aikarajassa on helpommin sanottu kuin tehty. Rekrytointiprosessit ovat työnantajienkin mukaan pidentyneet. Lisäksi suuri osa työpaikoista ei koskaan päädy julkiseen hakuun – monet työnantajat kertovat haluavansa välttää hallitsemattoman hakemusvyöryn. Tämä asettaa erityisen haavoittuvaan asemaan työperäiset maahanmuuttajat, joilla ei vielä ole kattavaa verkostoa tai vahvaa kielitaitoa. Työhaastatteluun pääsy saattaa kaatua nimen perusteella tapahtuvaan syrjintään. Tuttavapiirikään ei välttämättä pysty tarjoamaan tukea, sillä suurin osa on itsekin vasta asettautumassa Suomeen.
Työpaikkailmoitusten vaatimukset suomen kielen taidosta osuvat nurinkurisesti. Useissa työtehtävissä vuorovaikutusta on niin vähän, ettei kielitaito kartu luonnollisesti. Kieltä ei ole ollut aikaa oppia, koska energia on kulunut työntekoon ja uuteen sopeutumiseen. Tukea ei ole saanut kotoutumispalveluista, sillä ne eivät kuulu työperäisille maahanmuuttajille.
On epärealistista odottaa kotoutumisen edistyvän oleskelun ehtoja kiristämällä.
Jos uusi työpaikka löytyy, haasteet eivät pääty siihen. Ensi vuodesta alkaen varmuutta elämään tuova pysyvä oleskelulupa on luvassa aiemman neljän vuoden sijaan vasta kuuden vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen.
Hallitus on asettanut kolmen kuukauden säännön kohdalla työntekijäryhmät eriarvoiseen asemaan, sillä erityisasiantuntijoille annetaan kuusi kuukautta aikaa uuden työn etsintään. Sama linja jatkuu myös pysyvän oleskeluluvan osalta. Sen voi edelleen saada neljän vuoden jälkeen, mikäli työntekijällä on tarpeeksi korkeat vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito.
Hallitus penää onnistunutta kotoutumista pysyvän oleskeluluvan ehtona, mutta ulkoistaa vastuun siitä kokonaan työntekijälle. On epärealistista odottaa kotoutumisen edistyvän oleskelun ehtoja kiristämällä ja ilman tukea tosiasiallisiin mahdollisuuksiin opiskella kieltä ja osallistua kielitestiin.
Suomi osoittaa hälyttävää kovuutta työperäisiä maahanmuuttajia kohtaan. Maasta poistamisen uhka toimii tehokkaana pelotteena, joka saa työntekijät sietämään epäasiallisia oloja ja jopa riistoa. Pelko, ei valinnanvapaus, ohjaa vaikenemaan oikeuksien polkemisesta. Kun uusi työpaikka on löydettävä tulipalokiireellä, tarttuvat monet Suomeen rantautuneeseen laittomaan, maksulliseen työnvälitykseen tai epämääräisiin työtarjouksiin, joihin ei muuten suostuttaisi.
Orpon hallituksen tekemät oleskelun ehtoja kiristävät ja kotoutumisen osalta työperäistä maahanmuuttajaa velvoittavat uudistukset vahvistavat rakenteita, jotka tekevät hyväksikäytöstä yhä todennäköisempää. Ne myös heikentävät Suomen houkuttelevuutta työmarkkinoillamme jo työskentelevien ja tänne tuloa harkitsevien silmissä. Ei olisi yllättävää, jos tulevaisuudessa Suomeen saapuu työvoimaa entistä kauempaa ja entistä suuremman elintasokuilun yli – ja samalla entistä suuremmalla riskillä joutua hyväksikäytetyksi.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö.
