Jyke­vät onnit­te­lut ammat­tiin valmistuneille

Viime vuonna ammat­tiin valmis­tui Opetus­hal­li­tuk­sen julkai­se­mien tieto­jen mukaan 72 000 perus‑, ammatti- tai erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­non suorit­ta­nutta opis­ke­li­jaa. Se oli 3 500 enem­män kuin vuotta aikai­sem­min. Tutkin­to­tyyp­pejä vertail­taessa suurin nousu toteu­tui ammatti- ja erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­non suorit­ta­nei­den määrässä, joka kipusi 26 500:aan edel­li­sen vuoden 23 800:sta. Toimia­loit­tain tarkas­tel­tuna vahvasti esiin nousi­vat kone‑, prosessi‑, ener­gia- ja sähkö­tek­nii­kan alojen ammat­tei­hin valmis­tu­neet. Samalla myös amma­til­lis­ten perus­tut­kin­to­jen suorit­ta­nei­den määrä kasvoi.

Edellä kuva­tut luke­mat ovat yksi­se­lit­tei­nen todiste amma­til­li­sen koulu­tuk­sen suuresta tarpeesta ja korkeasta kysyn­nästä. Niiden molem­pien voi olet­taa jatku­van tänä ja tule­vina vuosina joko jota­kuin­kin vallit­se­van tasoi­sena tai nousu­joh­tei­sena työmark­ki­noi­den tilan­netta ja muutok­sia mukai­le­vana kehi­tyk­senä. Keskei­nen kysy­mys on, miten tähän tarpee­seen ja kehi­tys­nä­ky­mään aiotaan Suomessa vastata?

Vastaus ei ole amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta leik­kaa­mi­nen, ei sen supis­ta­mi­nen, eikä typis­tä­mi­nen. Päin­vas­toin. Kun Suomen menes­tyk­sen avai­mia mieti­tään, on amma­til­li­sen koulu­tuk­sen resurs­sien ja laadun turvaa­mi­nen listan kärjessä. Kun tämä ajatus otetaan tosis­saan, amma­til­lista koulu­tusta ei enää nähdä ja kohdella sääs­tö­koh­teena, vaan dynaa­mi­sia vaiku­tuk­sia tuot­ta­vana kehi­tyk­sen ajurina. Amma­til­li­nen koulu­tus on inves­tointi tule­vai­suu­teen, jossa yhteis­kun­nan koko­nai­setu sekä yritys­ten ja ihmis­ten tavoit­teet voidaan yhdis­tää hyvin­voin­tia ja kasvua raken­ta­valla tavalla toisiinsa.

Ammat­tiin valmis­tu­neet ovat onnit­te­lunsa ansainneet.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen on jo nimensä mukai­sesti syytä olla työelä­mä­läh­töistä, mutta tätä päämää­rää ei pidä tavoi­tella yleis­si­vis­tyk­sen ja ihmi­senä kasva­mi­sen ja kehit­ty­mi­sen kustan­nuk­sella. Laadu­kas koulu­tus antaa ydin­osaa­mi­seen valmis­ta­mi­sen rinnalla aina väli­neitä ja edel­ly­tyk­siä ymmär­tää maail­maa, elämää ja ihmi­siä. Samalla se vahvis­taa arjessa selviy­ty­mi­sen taitoja esimer­kiksi hiomalla kykyjä hahmot­taa ja ratkaista vastaan­tu­le­via ongelmia.

Pitkällä aika­vä­lillä tarkas­tel­tuna laaduk­kaan koulu­tuk­sen kenties tärkein anti on moti­vaa­tion sytyt­tä­mi­nen uuden oppi­mi­seen. Se on erit­täin kestävä lähtö­kohta toisaalta muut­tu­van maail­man tuot­ta­mien vaivo­jen taltut­ta­mi­sessa, ja toisaalta elämän mielek­kääksi raken­ta­mi­sessa ja sellai­seksi kokemisessa.

Ammat­tiin opis­kelu on ponnis­tuk­sia ja vaivan­nä­köä vaati­vaa työtä. Ammat­tiin valmis­tu­neet ovat jyke­vät onnit­te­lunsa ansain­neet. Sama pätee myös kaik­kiin muihin opin tiellä eden­nei­siin kuten Teol­li­suus­lii­ton Murikka-opis­ton kurs­seilta valmis­tu­nei­siin opiskelijoihin.