Kauluspaitaan pukeutunut mies katsoo kameraan. Kuvassa on teksti "Petteri Raito, päätoimittaja".

Jykevät onnittelut ammattiin valmistuneille

TEKSTI PETTERI RAITO

Viime vuon­na ammat­ti­in valmis­tui Ope­tushal­li­tuk­sen julkaisemien tieto­jen mukaan 72 000 perus‑, ammat­ti- tai erikoisam­mat­ti­tutkin­non suorit­tanut­ta opiske­li­jaa. Se oli 3 500 enem­män kuin vuot­ta aikaisem­min. Tutk­in­to­tyyppe­jä ver­tail­taes­sa suurin nousu toteu­tui ammat­ti- ja erikoisam­mat­ti­tutkin­non suorit­tanei­den määrässä, joka kipusi 26 500:aan edel­lisen vuo­den 23 800:sta. Toimi­aloit­tain tarkastel­tuna vah­vasti esi­in nousi­vat kone‑, prosessi‑, ener­gia- ja sähkötekni­ikan alo­jen ammat­tei­hin valmis­tuneet. Samal­la myös ammatil­lis­ten perus­tutk­in­to­jen suorit­tanei­den määrä kasvoi.

Edel­lä kuvatut luke­mat ovat yksiselit­teinen todiste ammatil­lisen koulu­tuk­sen suures­ta tarpeesta ja korkeas­ta kysyn­nästä. Niiden molem­pi­en voi olet­taa jatku­van tänä ja tulev­ina vuosi­na joko jotakuinkin val­lit­se­van tasoise­na tai nousu­jo­hteise­na työ­markki­noiden tilan­net­ta ja muu­tok­sia mukail­e­vana kehi­tyk­senä. Keskeinen kysymys on, miten tähän tarpeeseen ja kehi­tys­näkymään aio­taan Suomes­sa vas­ta­ta?

Vas­taus ei ole ammatil­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta leikkaami­nen, ei sen supis­t­a­mi­nen, eikä typ­istämi­nen. Päin­vas­toin. Kun Suomen men­estyk­sen avaimia mietitään, on ammatil­lisen koulu­tuk­sen resurssien ja laadun tur­vaami­nen lis­tan kär­jessä. Kun tämä aja­tus ote­taan tosis­saan, ammatil­lista koulu­tus­ta ei enää nähdä ja kohdel­la säästöko­hteena, vaan dynaamisia vaiku­tuk­sia tuot­ta­vana kehi­tyk­sen aju­ri­na. Ammatill­i­nen koulu­tus on investoin­ti tule­vaisu­u­teen, jos­sa yhteiskun­nan kokon­aise­tu sekä yri­tys­ten ja ihmis­ten tavoit­teet voidaan yhdis­tää hyv­in­voin­tia ja kasvua rak­en­taval­la taval­la toisi­in­sa.

Ammat­ti­in valmis­tuneet ovat onnit­telun­sa ansain­neet.

Ammatil­lisen koulu­tuk­sen on jo nimen­sä mukaises­ti syytä olla työelämälähtöistä, mut­ta tätä päämäärää ei pidä tavoitel­la yleis­sivistyk­sen ja ihmisenä kas­vamisen ja kehit­tymisen kus­tan­nuk­sel­la. Laadukas koulu­tus antaa ydi­nosaamiseen valmis­tamisen rin­nal­la aina välineitä ja edel­ly­tyk­siä ymmärtää maail­maa, elämää ja ihmisiä. Samal­la se vahvis­taa arjes­sa selviy­tymisen taito­ja esimerkik­si hioma­l­la kykyjä hah­mot­taa ja ratkaista vas­taan­tule­via ongelmia.

Pitkäl­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna laadukkaan koulu­tuk­sen ken­ties tärkein anti on moti­vaa­tion sytyt­tämi­nen uuden oppimiseen. Se on erit­täin kestävä lähtöko­h­ta toisaal­ta muut­tuvan maail­man tuot­tamien vaivo­jen tal­tut­tamises­sa, ja toisaal­ta elämän mielekkääk­si rak­en­tamises­sa ja sel­l­aisek­si kokemises­sa.

Ammat­ti­in opiskelu on pon­nis­tuk­sia ja vaivan­näköä vaa­ti­vaa työtä. Ammat­ti­in valmis­tuneet ovat jykevät onnit­telun­sa ansain­neet. Sama pätee myös kaikki­in mui­hin opin tiel­lä eden­neisi­in kuten Teol­lisu­us­li­iton Murik­ka-opis­ton kurs­seil­ta valmis­tuneisi­in opiske­li­joi­hin.