Työym­pä­ris­tö­se­mi­naa­rista eväitä työympä­ristön kehit­tä­mi­seen – ”Työtur­val­li­suus on aina etusijalla”

Murikka-opistossa järjes­tet­tiin 27.–28.5.2025 työym­pä­ris­tö­se­mi­naari, joka kokosi yhteen yli 80 Teolli­suus­liiton työsuojelutoimijaa.

Kokko­lasta seminaa­riin matkan­neet työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Toni Kangas ja 1. varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Jouppila lannoi­te­val­mis­taja Yara Suomi Oy:ltä kiitte­livät seminaarin antia. Ensim­mäistä kertaa Murikassa vierail­leet valtuu­tetut pitivät puitteita hienoina sekä luentojen ja työpa­jojen aiheita mielen­kiin­toi­sina. Valtuu­tet­tujen mielestä myös toisten työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen tapaa­minen on keskeinen osa seminaarin antia.

Tällä kertaa ensim­mäisen päivän työpa­joissa käsitel­tiin muun muassa nolla-ajattelua, joka tarkoittaa pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista sekä kokonais­val­taista ja myönteistä suhtau­tu­mista työtur­val­li­suuden, työter­veyden ja työhy­vin­voinnin jatku­vaan kehit­tä­mi­seen. Työpajaa vetäneen työter­veys­lai­toksen erityis­asian­tun­tijan Maija-Leena Merivirran mukaan tapaturmat ovat vähen­ty­neet suoma­lai­silla työpai­koilla, mutta edelleenkin tapaturmia sattuu useita vuosittain.

Yara Suomen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Toni Kangas ja 1. varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Jouppila kertovat, että Yaralla työtur­val­li­suus otetaan erityisen vakavasti. Yhtiön tuotan­nossa käsitel­lään muun muassa vaaral­lisia aineita. Se on yksi syy, miksi työtur­val­li­suus on aina yhtiössä etusijalla.

– Olemme kartoit­ta­neet työpaik­ka­sel­vi­tyk­sessä riskit. Tätä työtä tehdään myös säännöl­li­sesti. Meillä lähes jokainen työ vaatii työluvan. Se tarkoittaa, että käymme läpi, mitä riskejä työhön liittyy ja myös riskit ympäris­tölle. Siinä katso­taan esimer­kiksi mitä suoja­vä­li­neitä tarvi­taan, Kangas kertoo.

– Käymme säännöl­li­sesti turval­li­suu­teen liittyviä asioita yhdessä työnan­tajan kanssa. Lisäksi meillä on erillinen turval­li­suuden kehitys­ryhmä, Jouppila lisää.

Kankaan mukaan varsi­nai­sesti suojaa­mi­seen liitty­viin välinei­siin ei ole tullut merkit­täviä uudis­tuksia viime vuosina. Toki suoja­vä­li­neis­säkin kehitystä tapahtuu koko ajan kuten myös tuotan­to­lait­teissa, joissa suojaus otetaan aina vain paremmin huomioon.

– Jatku­vasti tulee kaiken­laisia uusia apuvä­li­neitä, joilla pyritään helpot­ta­maan työtä. Aina pyritään pohti­maan, olisiko jostain apuvä­li­neestä tai työta­vasta apua työn tekemi­seen, Jouppila miettii.

TYÖSSÄ JAKSAMINEN ESILLÄ TYÖPAIKOILLA

Fyysisen työkuor­mi­tuksen lisäksi työpai­koilla puhutaan yhä enemmän työnte­ki­jöiden mielen­ter­vey­destä. Mielen­ter­veyden edistä­mi­seen keskit­ty­nyttä työpajaa vetänyt Työter­veys­lai­toksen erityis­asian­tun­tija Hanna Uusitalo muistuttaa, että keskeinen osa työnte­ki­jöiden työhy­vin­vointia ovat työn mielek­kyys ja sujuvuus.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Satu Kejola kaivos­yhtiö Sotkamo Silve­riltä kertoo, että työyh­teisö yhtiössä on vielä melko nuori ja yhteisö on yhä kehitys­vai­heessa. Mielen­ter­vey­del­li­siin kysymyk­siin on törmätty myös Sotkamo Silverillä.

– Tokihan nämä kysymykset näkyvät myös meillä. Oireilu voi olla työpai­kasta, työpaikan oloista ja kodista johtuvia. Ihminen on kokonais­val­tainen olento ja näin asiat näkyvät myös kokonais­val­tai­sesti, Kejola sanoo.

– Meillä on kannus­tettu siihen, että ongel­mien aiheu­tuessa työnte­kijät kävisivät puhumassa asiasta esihen­ki­löl­leen tai työpai­kalla jollekin luote­tul­leen. Olen myös itse painot­tanut, että minuun voi ottaa yhteyttä, jos ongelmia on. Myös pääluot­ta­mus­mie­heen voi turvautua.

Kejola sanoo, että myös luotta­mus­hen­ki­löillä on paineita. Tunne on usein, että työtä tekee yksin. Hän toivoo, että liitto tukisi enemmän luotta­mus­hen­ki­löitä jaksamaan.

– Nämä luotta­mus­toimet ovat aika rankkoja paikkoja ja niissä ollaan usein aika yksin. Paineet kasvavat erityi­sesti tällai­sina aikoina, kun joka puolelta haastatetaan.

HENKILÖSUOJAIMET HAITTOJA VASTAAN

Useille työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille oman työpaikan työteh­tä­vien riski­kar­toi­tukset ovat arkipäivää. Kartoi­tuk­sissa käydään läpi myös tehtä­vässä tarvit­ta­vien suoja­vä­li­neiden käyttöä. Työter­veys­lai­toksen erityis­asian­tun­tija Heidi Ahopelto esitteli Henki­lö­suo­jaimet-työpa­jas­saan muun muassa henki­lö­suo­jai­miin liittyviä vaati­muksia ja määräyksiä.

Ahopelto muistuttaa, että työn vaara- tai haitta­te­ki­jöiden poista­minen teknisin menetelmin on aina etusi­jalla. Vasta sitten on otettava käyttöön vähemmän haital­liset työme­ne­telmät ja työnan­tajan hankit­tava työnte­ki­jöille tarvit­tavat suojaimet.

Hakojär­veltä seminaa­riin saapunut pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jari Kuitti kertoo, että hänen työpai­kal­laan Töysän Akonkosken Sahalla kuulos­uo­jaimet ovat välttä­mätön henkilösuojain.

– Meillähän pöly ja meteli ovat suurimmat haitat. Työnan­ta­jamme suhtautuu työtur­val­li­suu­teen tarkasti. Työvaat­teita, ‑kenkiä ja henki­lö­suo­jaimia saamme tarpeen mukaan, Kuitti sanoo.

Kuitin mukaan pahem­milta tapatur­milta Akonkosken Sahalla on vältytty. Vaikka saha on pieni ja vanha, ammat­ti­tai­toiset työnte­kijät tietävät laitteiden ja työteh­tä­vien riskit.

– Olemme melko pieni saha, jossa koneet ovat melko vanhoja. Vaaral­lisia paikko­jahan meiltä toki löytyy. Paikkoja pyritään suojaa­maan sen minkä voidaan. Onneksi meillä on osaavat ja kokeneet työnte­kijät, jotka tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Sahalla työsken­tely on pääosin fyysistä työtä, joka aiheuttaa erilaisia rasitus­vam­moja vuosi­kym­meniä työtä tehneille. Kuitti sanoo, että yksi yhtiön uuden yritys­koh­taisen työeh­to­so­pi­muksen uudis­tuk­sista oli, että työnte­kijät saivat paremman työterveyshuollon.

Kuitti odotti työym­pä­ris­tö­se­mi­naarin antia innolla. Työpa­jojen aiheet ovat olleet kiinnos­tavia ja hän on saanut niistä uutta tietoa. Työsuo­je­lu­val­tuu­tetun saappaat ovat hänelle vasta melko tuoreet, mutta vuosia pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­neelle Kuitille liiton tuki on ollut tärkeää.

– Tukea on ollut aina saata­villa ja sitä voi kyllä kehua.