Työympäristöseminaarista eväitä työympäristön kehittämiseen – ”Työturvallisuus on aina etusijalla”

Murikka-opistossa järjestettiin 27.–28.5.2025 työympäristöseminaari, joka kokosi yhteen yli 80 Teollisuusliiton työsuojelutoimijaa.

Kokkolasta seminaariin matkanneet työsuojeluvaltuutettu Toni Kangas ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Timo Jouppila lannoitevalmistaja Yara Suomi Oy:ltä kiittelivät seminaarin antia. Ensimmäistä kertaa Murikassa vierailleet valtuutetut pitivät puitteita hienoina sekä luentojen ja työpajojen aiheita mielenkiintoisina. Valtuutettujen mielestä myös toisten työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen on keskeinen osa seminaarin antia.

Tällä kertaa ensimmäisen päivän työpajoissa käsiteltiin muun muassa nolla-ajattelua, joka tarkoittaa pitkäjänteistä sitoutumista sekä kokonaisvaltaista ja myönteistä suhtautumista työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan kehittämiseen. Työpajaa vetäneen työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Maija-Leena Merivirran mukaan tapaturmat ovat vähentyneet suomalaisilla työpaikoilla, mutta edelleenkin tapaturmia sattuu useita vuosittain.

Yara Suomen työsuojeluvaltuutettu Toni Kangas ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Timo Jouppila kertovat, että Yaralla työturvallisuus otetaan erityisen vakavasti. Yhtiön tuotannossa käsitellään muun muassa vaarallisia aineita. Se on yksi syy, miksi työturvallisuus on aina yhtiössä etusijalla.

– Olemme kartoittaneet työpaikkaselvityksessä riskit. Tätä työtä tehdään myös säännöllisesti. Meillä lähes jokainen työ vaatii työluvan. Se tarkoittaa, että käymme läpi, mitä riskejä työhön liittyy ja myös riskit ympäristölle. Siinä katsotaan esimerkiksi mitä suojavälineitä tarvitaan, Kangas kertoo.

– Käymme säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita yhdessä työnantajan kanssa. Lisäksi meillä on erillinen turvallisuuden kehitysryhmä, Jouppila lisää.

Kankaan mukaan varsinaisesti suojaamiseen liittyviin välineisiin ei ole tullut merkittäviä uudistuksia viime vuosina. Toki suojavälineissäkin kehitystä tapahtuu koko ajan kuten myös tuotantolaitteissa, joissa suojaus otetaan aina vain paremmin huomioon.

– Jatkuvasti tulee kaikenlaisia uusia apuvälineitä, joilla pyritään helpottamaan työtä. Aina pyritään pohtimaan, olisiko jostain apuvälineestä tai työtavasta apua työn tekemiseen, Jouppila miettii.

TYÖSSÄ JAKSAMINEN ESILLÄ TYÖPAIKOILLA

Fyysisen työkuormituksen lisäksi työpaikoilla puhutaan yhä enemmän työntekijöiden mielenterveydestä. Mielenterveyden edistämiseen keskittynyttä työpajaa vetänyt Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo muistuttaa, että keskeinen osa työntekijöiden työhyvinvointia ovat työn mielekkyys ja sujuvuus.

Työsuojeluvaltuutettu Satu Kejola kaivosyhtiö Sotkamo Silveriltä kertoo, että työyhteisö yhtiössä on vielä melko nuori ja yhteisö on yhä kehitysvaiheessa. Mielenterveydellisiin kysymyksiin on törmätty myös Sotkamo Silverillä.

– Tokihan nämä kysymykset näkyvät myös meillä. Oireilu voi olla työpaikasta, työpaikan oloista ja kodista johtuvia. Ihminen on kokonaisvaltainen olento ja näin asiat näkyvät myös kokonaisvaltaisesti, Kejola sanoo.

– Meillä on kannustettu siihen, että ongelmien aiheutuessa työntekijät kävisivät puhumassa asiasta esihenkilölleen tai työpaikalla jollekin luotetulleen. Olen myös itse painottanut, että minuun voi ottaa yhteyttä, jos ongelmia on. Myös pääluottamusmieheen voi turvautua.

Kejola sanoo, että myös luottamushenkilöillä on paineita. Tunne on usein, että työtä tekee yksin. Hän toivoo, että liitto tukisi enemmän luottamushenkilöitä jaksamaan.

– Nämä luottamustoimet ovat aika rankkoja paikkoja ja niissä ollaan usein aika yksin. Paineet kasvavat erityisesti tällaisina aikoina, kun joka puolelta haastatetaan.

HENKILÖSUOJAIMET HAITTOJA VASTAAN

Useille työsuojeluvaltuutetuille oman työpaikan työtehtävien riskikartoitukset ovat arkipäivää. Kartoituksissa käydään läpi myös tehtävässä tarvittavien suojavälineiden käyttöä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heidi Ahopelto esitteli Henkilösuojaimet-työpajassaan muun muassa henkilösuojaimiin liittyviä vaatimuksia ja määräyksiä.

Ahopelto muistuttaa, että työn vaara- tai haittatekijöiden poistaminen teknisin menetelmin on aina etusijalla. Vasta sitten on otettava käyttöön vähemmän haitalliset työmenetelmät ja työnantajan hankittava työntekijöille tarvittavat suojaimet.

Hakojärveltä seminaariin saapunut pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jari Kuitti kertoo, että hänen työpaikallaan Töysän Akonkosken Sahalla kuulosuojaimet ovat välttämätön henkilösuojain.

– Meillähän pöly ja meteli ovat suurimmat haitat. Työnantajamme suhtautuu työturvallisuuteen tarkasti. Työvaatteita, -kenkiä ja henkilösuojaimia saamme tarpeen mukaan, Kuitti sanoo.

Kuitin mukaan pahemmilta tapaturmilta Akonkosken Sahalla on vältytty. Vaikka saha on pieni ja vanha, ammattitaitoiset työntekijät tietävät laitteiden ja työtehtävien riskit.

– Olemme melko pieni saha, jossa koneet ovat melko vanhoja. Vaarallisia paikkojahan meiltä toki löytyy. Paikkoja pyritään suojaamaan sen minkä voidaan. Onneksi meillä on osaavat ja kokeneet työntekijät, jotka tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Sahalla työskentely on pääosin fyysistä työtä, joka aiheuttaa erilaisia rasitusvammoja vuosikymmeniä työtä tehneille. Kuitti sanoo, että yksi yhtiön uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen uudistuksista oli, että työntekijät saivat paremman työterveyshuollon.

Kuitti odotti työympäristöseminaarin antia innolla. Työpajojen aiheet ovat olleet kiinnostavia ja hän on saanut niistä uutta tietoa. Työsuojeluvaltuutetun saappaat ovat hänelle vasta melko tuoreet, mutta vuosia pääluottamusmiehenä toimineelle Kuitille liiton tuki on ollut tärkeää.

– Tukea on ollut aina saatavilla ja sitä voi kyllä kehua.