Työym­pä­ris­tö­se­mi­naa­rista eväitä työym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­seen – ”Työtur­val­li­suus on aina etusijalla”

Murikka-opis­tossa järjes­tet­tiin 27.–28.5.2025 työym­pä­ris­tö­se­mi­naari, joka kokosi yhteen yli 80 Teol­li­suus­lii­ton työsuojelutoimijaa.

Kokko­lasta semi­naa­riin matkan­neet työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Toni Kangas ja 1. vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Joup­pila lannoi­te­val­mis­taja Yara Suomi Oy:ltä kiit­te­li­vät semi­naa­rin antia. Ensim­mäistä kertaa Muri­kassa vierail­leet valtuu­te­tut piti­vät puit­teita hienoina sekä luen­to­jen ja työpa­jo­jen aiheita mielen­kiin­toi­sina. Valtuu­tet­tu­jen mielestä myös tois­ten työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen tapaa­mi­nen on keskei­nen osa semi­naa­rin antia.

Tällä kertaa ensim­mäi­sen päivän työpa­joissa käsi­tel­tiin muun muassa nolla-ajat­te­lua, joka tarkoit­taa pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista sekä koko­nais­val­taista ja myön­teistä suhtau­tu­mista työtur­val­li­suu­den, työter­vey­den ja työhy­vin­voin­nin jatku­vaan kehit­tä­mi­seen. Työpa­jaa vetä­neen työter­veys­lai­tok­sen erityis­asian­tun­ti­jan Maija-Leena Meri­vir­ran mukaan tapa­tur­mat ovat vähen­ty­neet suoma­lai­silla työpai­koilla, mutta edel­leen­kin tapa­tur­mia sattuu useita vuosittain.

Yara Suomen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Toni Kangas ja 1. vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Joup­pila kerto­vat, että Yaralla työtur­val­li­suus otetaan erityi­sen vaka­vasti. Yhtiön tuotan­nossa käsi­tel­lään muun muassa vaaral­li­sia aineita. Se on yksi syy, miksi työtur­val­li­suus on aina yhtiössä etusijalla.

– Olemme kartoit­ta­neet työpaik­ka­sel­vi­tyk­sessä riskit. Tätä työtä tehdään myös sään­nöl­li­sesti. Meillä lähes jokai­nen työ vaatii työlu­van. Se tarkoit­taa, että käymme läpi, mitä riskejä työhön liit­tyy ja myös riskit ympä­ris­tölle. Siinä katso­taan esimer­kiksi mitä suoja­vä­li­neitä tarvi­taan, Kangas kertoo.

– Käymme sään­nöl­li­sesti turval­li­suu­teen liit­ty­viä asioita yhdessä työnan­ta­jan kanssa. Lisäksi meillä on eril­li­nen turval­li­suu­den kehi­tys­ryhmä, Joup­pila lisää.

Kankaan mukaan varsi­nai­sesti suojaa­mi­seen liit­ty­viin väli­nei­siin ei ole tullut merkit­tä­viä uudis­tuk­sia viime vuosina. Toki suoja­vä­li­neis­sä­kin kehi­tystä tapah­tuu koko ajan kuten myös tuotan­to­lait­teissa, joissa suojaus otetaan aina vain parem­min huomioon.

– Jatku­vasti tulee kaiken­lai­sia uusia apuvä­li­neitä, joilla pyri­tään helpot­ta­maan työtä. Aina pyri­tään pohti­maan, olisiko jostain apuvä­li­neestä tai työta­vasta apua työn teke­mi­seen, Joup­pila miettii.

TYÖSSÄ JAKSAMINEN ESILLÄ TYÖPAIKOILLA

Fyysi­sen työkuor­mi­tuk­sen lisäksi työpai­koilla puhu­taan yhä enem­män työn­te­ki­jöi­den mielen­ter­vey­destä. Mielen­ter­vey­den edis­tä­mi­seen keskit­ty­nyttä työpa­jaa vetä­nyt Työter­veys­lai­tok­sen erityis­asian­tun­tija Hanna Uusi­talo muis­tut­taa, että keskei­nen osa työn­te­ki­jöi­den työhy­vin­voin­tia ovat työn mielek­kyys ja sujuvuus.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Satu Kejola kaivos­yh­tiö Sotkamo Silve­riltä kertoo, että työyh­teisö yhtiössä on vielä melko nuori ja yhteisö on yhä kehi­tys­vai­heessa. Mielen­ter­vey­del­li­siin kysy­myk­siin on törmätty myös Sotkamo Silverillä.

– Toki­han nämä kysy­myk­set näky­vät myös meillä. Oireilu voi olla työpai­kasta, työpai­kan oloista ja kodista johtu­via. Ihmi­nen on koko­nais­val­tai­nen olento ja näin asiat näky­vät myös koko­nais­val­tai­sesti, Kejola sanoo.

– Meillä on kannus­tettu siihen, että ongel­mien aiheu­tuessa työn­te­ki­jät kävi­si­vät puhu­massa asiasta esihen­ki­löl­leen tai työpai­kalla jolle­kin luote­tul­leen. Olen myös itse painot­ta­nut, että minuun voi ottaa yhteyttä, jos ongel­mia on. Myös pääluot­ta­mus­mie­heen voi turvautua.

Kejola sanoo, että myös luot­ta­mus­hen­ki­löillä on paineita. Tunne on usein, että työtä tekee yksin. Hän toivoo, että liitto tukisi enem­män luot­ta­mus­hen­ki­löitä jaksamaan.

– Nämä luot­ta­mus­toi­met ovat aika rank­koja paik­koja ja niissä ollaan usein aika yksin. Paineet kasva­vat erityi­sesti tällai­sina aikoina, kun joka puolelta haastatetaan.

HENKILÖSUOJAIMET HAITTOJA VASTAAN

Useille työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille oman työpai­kan työteh­tä­vien riski­kar­toi­tuk­set ovat arki­päi­vää. Kartoi­tuk­sissa käydään läpi myös tehtä­vässä tarvit­ta­vien suoja­vä­li­nei­den käyt­töä. Työter­veys­lai­tok­sen erityis­asian­tun­tija Heidi Ahopelto esit­teli Henki­lö­suo­jai­met-työpa­jas­saan muun muassa henki­lö­suo­jai­miin liit­ty­viä vaati­muk­sia ja määräyksiä.

Ahopelto muis­tut­taa, että työn vaara- tai hait­ta­te­ki­jöi­den pois­ta­mi­nen tekni­sin mene­tel­min on aina etusi­jalla. Vasta sitten on otet­tava käyt­töön vähem­män haital­li­set työme­ne­tel­mät ja työnan­ta­jan hankit­tava työn­te­ki­jöille tarvit­ta­vat suojaimet.

Hako­jär­veltä semi­naa­riin saapu­nut pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jari Kuitti kertoo, että hänen työpai­kal­laan Töysän Akon­kos­ken Sahalla kuulos­uo­jai­met ovat vält­tä­mä­tön henkilösuojain.

– Meil­lä­hän pöly ja meteli ovat suurim­mat haitat. Työnan­ta­jamme suhtau­tuu työtur­val­li­suu­teen tarkasti. Työvaat­teita, ‑kenkiä ja henki­lö­suo­jai­mia saamme tarpeen mukaan, Kuitti sanoo.

Kuitin mukaan pahem­milta tapa­tur­milta Akon­kos­ken Sahalla on vältytty. Vaikka saha on pieni ja vanha, ammat­ti­tai­toi­set työn­te­ki­jät tietä­vät lait­tei­den ja työteh­tä­vien riskit.

– Olemme melko pieni saha, jossa koneet ovat melko vanhoja. Vaaral­li­sia paik­ko­ja­han meiltä toki löytyy. Paik­koja pyri­tään suojaa­maan sen minkä voidaan. Onneksi meillä on osaa­vat ja koke­neet työn­te­ki­jät, jotka tietä­vät, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Sahalla työs­ken­tely on pääosin fyysistä työtä, joka aiheut­taa erilai­sia rasi­tus­vam­moja vuosi­kym­me­niä työtä tehneille. Kuitti sanoo, että yksi yhtiön uuden yritys­koh­tai­sen työeh­to­so­pi­muk­sen uudis­tuk­sista oli, että työn­te­ki­jät saivat parem­man työterveyshuollon.

Kuitti odotti työym­pä­ris­tö­se­mi­naa­rin antia innolla. Työpa­jo­jen aiheet ovat olleet kiin­nos­ta­via ja hän on saanut niistä uutta tietoa. Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun saap­paat ovat hänelle vasta melko tuoreet, mutta vuosia pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­neelle Kuitille liiton tuki on ollut tärkeää.

– Tukea on ollut aina saata­villa ja sitä voi kyllä kehua.