Johanna Ruokolahti esittelee Afrikan matkamuistoaan. Hankeseurantamatka eteläiseen Afrikkaan oli Ruokolahden mielestä silmiä avaava.

Matka Afrikkaan avasi silmät – ”Olen ylpeä liiton jäsenyydestä”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN  KUVAT PETRI BLOMQVIST

Hankeseurantamatka eteläiseen Afrikkaan avasi silmät ja muistutti, että liittona autamme myös muita. Teollisuusliiton jäsen Johanna Ruokolahti pääsi tutustumaan hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa.

”Kerta kaikkiaan ihmiset olivat niin ihania!” Näin kertoo Johanna Ruokolahti Teollisuusliiton hankeseurantamatkasta Lesothoon ja Eswatiniin.

– Muistelen innolla sitä, kuinka kokouspäivämmekin aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla. En voisi kuvitellakaan, että meillä ammattiosaston kokoukset aloitettaisiin laululla, Ruokolahti naurahtaa.

Teollisuusliitolla on ollut useita vuosia hanke Malawissa eteläisessä Afrikassa. Vuonna 2022 hankkeeseen liitettiin myös Lesotho ja Eswatini.

Hankkeiden pääpaino on ollut kouluttaa paikallisten ammattiliittojen henkilöitä kehittymään muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa, työsuojelussa ja yhdenvertaisuudessa sekä aktivoimaan järjestämistyössä. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kanssa.

Viime vuoden lokakuussa Patria Aviationin Hallin yksikössä työskentelevä Ruokolahti pääsi tutustumaan yhdessä Teollisuusliiton kansainvälisen asiantuntijan Tarja Lopin kanssa liiton hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa. Ruokolahti vastaa Kuoreveden työpajojen ammattiosasto 110:ssä kansainvälisistä asioista ja hän on käynyt myös SASK:n lähettiläskoulutukset. Siksi seurantamatka oli Ruokolahdelle osuva.

Muistelen innolla sitä, kuinka kokouspäivämmekin aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla.

Kuuden päivän matka alkoi Etelä-Afrikan ympäröimästä Lesothosta. Maa on 2,3 miljoonan asukkaan vuoristoinen kuningaskunta. Maan merkittäviä vientituotteita ovat timantit ja tekstiilit. Se on myös merkittävä veden viejä Etelä-Afrikkaan.

Järjestäytymisaste Lesothossa on kokonaisuudessaan hyvin matala, alle 10 prosenttia. Mutta timanttikaivoksilla järjestäytyminen on korkeammalla. Iso osa työntekijöistä on Teollisuusliiton yhteistyöliiton IDUL:n (Independent Democratic Union of Lesotho) jäseniä. Liitto edustaa yli 5 000 työntekijää teollisuuden, kaivos-, tekstiili-, terveydenhuollon, rakentamisen sekä turvallisuuden aloilta.

Matkan ensimmäiset vierailukohteet olivat timanttikaivoksia, mutta kilometriä lähemmäksi kaivoksia vierailuryhmää ei päästetty.

Ruokolahden mukaan syyn kerrottiin olevan turvallisuudessa, sillä kaivoksilla timanttivarastot olivat täynnä. Kiinalaiset laboratoriotimantit ovat vallanneet markkinat ja siksi luonnontimanttien kysyntä on laskenut selvästi. Joitakin timanttikaivoksia on jouduttu sulkemaan heikon kysynnän vuoksi.

Lesothossa timanttikaivoksen porteilla maailmanliitto IndustriALLin aluetoimitsija Tendai Makanza, Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija Tarja Loppi, IDUL:n hallintopäällikkö Masenate Mphei, Johanna Ruokolahti, Marorisang Letseka, IndustriALLin projektikoordinaattori Lieketseng Leteka ja IDUL:n varapääsihteeri Clarke Letsie.

TYÖTURVALLISUUDEN TASO YLLÄTTI

Varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Ruokolahti sanoo yllättyneensä myönteisesti, miten hyvin työturvallisuusasiat ovat Lesothossa. Viime vuonna maahan saatiin uusi työturvallisuuslaki, joka kattaa kaikki sektorit.

– Käsinesuojaukset, jalkinesuojaukset, vahinkojen estäminen ja niin edelleen olivat aivan samalla tasolla kuin meillä Suomessa. Sen sijaan kaivostyöntekijöiden terveystarkastuksissa oli puutteita. Esimerkiksi silikoositarkastuksia maassa ei pystytä tekemään lainkaan.

Silikoosi on muun muassa kaivostyöntekijöillä mahdollinen kivipölykeuhkosairaus.

Myös työntekijöiden turvaverkossa olisi paljon vahvistamista. Sairausajan palkkaa on saatu nostettua 30 prosenttiin palkasta aiemmasta reilusta parista kymmenestä prosentista, mutta työttömyysturvaa ei ole.

– Jos työpaikka menee alta, ihmiset eivät saa mitään. En tiedä, mistä he löytävät työtä, Ruokalahti kertoo.

– Käsitykseni mukaan liitto kykenee kuitenkin neuvottelemaan parempia työehtoja. Se on jo pystynyt auttamaan ihmisiä. Uskon, että liitto voi kehittyä jatkossakin, kunhan vain he saavat apua ja ohjeistusta.

Laatuongelmien ilmaantuessa työntekijöiltä viedään palkasta osa.

Lesotho on merkittävä tekstiilien tuottaja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irvaili taannoisessa puheessaan maan kongressille, ettei kukaan tiedä, missä Lesotho on. Todellisuudessa moni amerikkalainen saattaa olla lähempänä Lesothoa kuin arvaakaan. Maa on eteläisen Afrikan suurin farkkujen viejä Yhdysvaltoihin. Maassa tuotetaan muun muassa tunnettujen farkkumerkkien, kuten Levi’sin, Leen ja Calvin Kleinin farkkuja.

Myös Ruokolahti pääsi tutustumaan yhden tekstiilitehtaan työntekijöihin Lesothossa. Tehtaassa valmistettiin puseroita.

– Se kävi selväksi, että laatuongelmien ilmaantuessa työntekijöiltä viedään palkasta osa, vaikka vika voi olla esimerkiksi kankaassa, Ruokolahti kertoo.

– Tämä kuulosti todella pahalta, sillä työntekijöiden palkat tuskin ovat tehtaassa muutenkaan suuria ja siitä vielä osa viedään epäoikeudenmukaisista syistä.

Johanna Ruokolahden mielestä työturvallisuus on yllättävän korkealla tasolla Lesothossa.

LIITTONA PYSTYMME AUTTAMAAN MYÖS MUITA

Matkan toinen kohde oli Eswatini, joka aiemmin tunnettiin Swazimaana. Maata vuodesta 1986 itsevaltaisesti hallinnut kuningas Mswati III on maan nimenvaihdoksen lisäksi ajanut poliittisia vastustajiaan ahtaalle. Maassa on ollut jonkin verran levottomuuksia ja ihmisoikeus- ja työntekijöidenoikeuksia ajavia ihmisiä on rangaistu.

Mosambikin ja Etelä-Afrikan kupeessa sijaitsevassa Eswatinissa asuu runsas miljoona ihmistä. Maan vientituotteita ovat pääasiassa maataloustuotteet, kuten sokeri, sekä kaivannaiset, kuten hiili ja timantit. Myös tekstiilit sekä virvoitusjuomien, kuten Coca-Colan tiiviste kuuluvat vientituotteisiin.

Ihmisillä oli selkeästi vaikeuksia ja ehkä jopa pelkoa puhua tilanteesta.

Maan itsevaltaisen kuninkaan toiminta heijastuu myös Teollisuusliiton yhteistyöliittojen, teollisuutta edustavan ATUSWA:n ja sähköalaa edustavan SESMAWU:n toimintaan.

– Vaikka Eswatini on muun muassa infrastruktuuriltaan Lesothoa kehittyneempi maa, minulle jäi sellainen olo, että työolot ovat heikompia ja liittojen toiminta vaikeampaa kuin Lesothossa, Ruokolahti sanoo.

– Ihmisillä oli selkeästi vaikeuksia ja ehkä jopa pelkoa puhua tilanteesta. Kävi ilmi, että kuningas vain haluaa rakentaa loistohotelleja, vaikka kansa näkee nälkää.

Ruokolahti pitää matkaa erittäin onnistuneena, opettavaisena ja silmiä avaavana. Vaikka päivät olivat pitkiä ja matka fyysisestikin uuvuttava, hän lähtisi uudelleen milloin vain.

– Olen yrittänyt jakaa tietoa muillekin, että huolimatta siitä, että meillä monet yhteiskunnalliset asiat menevät huonoon suuntaan, asiat ovat täällä kokonaisuudessaan hyvin. Matka on myös nostattanut ylpeyttä Teollisuusliittoon kuulumisesta, että liittona pystymme auttamaan ihmisiä myös muualla maailmassa.

Johanna Ruokolahti sanoo olevansa ylpeä liiton jäsenyydestä.