Hymyilevä nainen istuu keittiössä pöydän äärellä. Pöydällä on värikäs kangas, josta nainen pitää käsillään kiinni.
Johanna Ruokolahti esittelee Afrikan matkamuistoaan. Hankeseurantamatka eteläiseen Afrikkaan oli Ruokolahden mielestä silmiä avaava.

Matka Afrik­kaan avasi silmät – ”Olen ylpeä liiton jäsenyydestä”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN  KUVAT PETRI BLOMQVIST

Hanke­seu­ran­ta­matka eteläi­seen Afrik­kaan avasi silmät ja muistutti, että liittona autamme myös muita. Teolli­suus­liiton jäsen Johanna Ruoko­lahti pääsi tutus­tu­maan hankkei­siin Lesot­hossa ja Eswatinissa.

”Kerta kaikkiaan ihmiset olivat niin ihania!” Näin kertoo Johanna Ruoko­lahti Teolli­suus­liiton hanke­seu­ran­ta­mat­kasta Lesot­hoon ja Eswatiniin.

– Muistelen innolla sitä, kuinka kokous­päi­väm­mekin aloitet­tiin kannus­tus­huu­doilla ja laululla. En voisi kuvitel­la­kaan, että meillä ammat­tio­saston kokoukset aloitet­tai­siin laululla, Ruoko­lahti naurahtaa.

Teolli­suus­lii­tolla on ollut useita vuosia hanke Malawissa eteläi­sessä Afrikassa. Vuonna 2022 hankkee­seen liitet­tiin myös Lesotho ja Eswatini.

Hankkeiden pääpaino on ollut kouluttaa paikal­listen ammat­ti­liit­tojen henki­löitä kehit­ty­mään muun muassa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa, työsuo­je­lussa ja yhden­ver­tai­suu­dessa sekä aktivoi­maan järjes­tä­mis­työssä. Hankkeet on toteu­tettu yhteis­työssä Suomen Ammat­ti­liit­tojen Solidaa­ri­suus­keskus SASK:n kanssa.

Viime vuoden lokakuussa Patria Aviationin Hallin yksikössä työsken­te­levä Ruoko­lahti pääsi tutus­tu­maan yhdessä Teolli­suus­liiton kansain­vä­lisen asian­tun­tijan Tarja Lopin kanssa liiton hankkei­siin Lesot­hossa ja Eswati­nissa. Ruoko­lahti vastaa Kuore­veden työpa­jojen ammat­tio­sasto 110:ssä kansain­vä­li­sistä asioista ja hän on käynyt myös SASK:n lähet­ti­läs­kou­lu­tukset. Siksi seuran­ta­matka oli Ruoko­lah­delle osuva.

Muistelen innolla sitä, kuinka kokous­päi­väm­mekin aloitet­tiin kannus­tus­huu­doilla ja laululla.

Kuuden päivän matka alkoi Etelä-Afrikan ympäröi­mästä Lesot­hosta. Maa on 2,3 miljoonan asukkaan vuoris­toinen kunin­gas­kunta. Maan merkit­täviä vienti­tuot­teita ovat timantit ja tekstiilit. Se on myös merkit­tävä veden viejä Etelä-Afrikkaan.

Järjes­täy­ty­mi­saste Lesot­hossa on kokonai­suu­des­saan hyvin matala, alle 10 prosenttia. Mutta timant­ti­kai­vok­silla järjes­täy­ty­minen on korkeam­malla. Iso osa työnte­ki­jöistä on Teolli­suus­liiton yhteis­työ­liiton IDUL:n (Indepen­dent Democ­ratic Union of Lesotho) jäseniä. Liitto edustaa yli 5 000 työnte­kijää teolli­suuden, kaivos‑, tekstiili‑, tervey­den­huollon, raken­ta­misen sekä turval­li­suuden aloilta.

Matkan ensim­mäiset vierai­lu­koh­teet olivat timant­ti­kai­voksia, mutta kilometriä lähem­mäksi kaivoksia vierai­lu­ryhmää ei päästetty.

Ruoko­lahden mukaan syyn kerrot­tiin olevan turval­li­suu­dessa, sillä kaivok­silla timant­ti­va­rastot olivat täynnä. Kiina­laiset labora­to­rio­ti­mantit ovat vallan­neet markkinat ja siksi luonnon­ti­mant­tien kysyntä on laskenut selvästi. Joitakin timant­ti­kai­voksia on jouduttu sulke­maan heikon kysynnän vuoksi.

Hiekkatiellä seisoo kuusi ihmistä. Vieressä on suuri tervetulleeksi toivottava kyltti. Takana on puuton ja ruskea mäkimaisema.
Lesot­hossa timant­ti­kai­voksen porteilla maail­man­liitto IndustriALLin aluetoi­mit­sija Tendai Makanza, Teolli­suus­liiton kansain­vä­linen asian­tun­tija Tarja Loppi, IDUL:n hallin­to­pääl­likkö Masenate Mphei, Johanna Ruoko­lahti, Marori­sang Letseka, IndustriALLin projek­ti­koor­di­naat­tori Lieket­seng Leteka ja IDUL:n varapää­sih­teeri Clarke Letsie.

TYÖTURVALLISUUDEN TASO YLLÄTTI

Varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Ruoko­lahti sanoo yllät­ty­neensä myöntei­sesti, miten hyvin työtur­val­li­suus­asiat ovat Lesot­hossa. Viime vuonna maahan saatiin uusi työtur­val­li­suus­laki, joka kattaa kaikki sektorit.

– Käsine­suo­jaukset, jalki­ne­suo­jaukset, vahin­kojen estäminen ja niin edelleen olivat aivan samalla tasolla kuin meillä Suomessa. Sen sijaan kaivos­työn­te­ki­jöiden terveys­tar­kas­tuk­sissa oli puutteita. Esimer­kiksi silikoo­si­tar­kas­tuksia maassa ei pystytä tekemään lainkaan.

Silikoosi on muun muassa kaivos­työn­te­ki­jöillä mahdol­linen kivipölykeuhkosairaus.

Myös työnte­ki­jöiden turva­ver­kossa olisi paljon vahvis­ta­mista. Sairausajan palkkaa on saatu nostettua 30 prosent­tiin palkasta aiemmasta reilusta parista kymme­nestä prosen­tista, mutta työttö­myys­turvaa ei ole.

– Jos työpaikka menee alta, ihmiset eivät saa mitään. En tiedä, mistä he löytävät työtä, Ruoka­lahti kertoo.

– Käsityk­seni mukaan liitto kykenee kuitenkin neuvot­te­le­maan parempia työeh­toja. Se on jo pystynyt autta­maan ihmisiä. Uskon, että liitto voi kehittyä jatkos­sakin, kunhan vain he saavat apua ja ohjeistusta.

Laatuon­gel­mien ilmaan­tuessa työnte­ki­jöiltä viedään palkasta osa.

Lesotho on merkit­tävä tekstii­lien tuottaja. Yhdys­val­tain presi­dentti Donald Trump irvaili taannoi­sessa puhees­saan maan kongres­sille, ettei kukaan tiedä, missä Lesotho on. Todel­li­suu­dessa moni amerik­ka­lainen saattaa olla lähem­pänä Lesothoa kuin arvaa­kaan. Maa on eteläisen Afrikan suurin farkkujen viejä Yhdys­val­toihin. Maassa tuote­taan muun muassa tunnet­tujen farkku­merk­kien, kuten Levi’sin, Leen ja Calvin Kleinin farkkuja.

Myös Ruoko­lahti pääsi tutus­tu­maan yhden tekstii­li­teh­taan työnte­ki­jöihin Lesot­hossa. Tehtaassa valmis­tet­tiin puseroita.

– Se kävi selväksi, että laatuon­gel­mien ilmaan­tuessa työnte­ki­jöiltä viedään palkasta osa, vaikka vika voi olla esimer­kiksi kankaassa, Ruoko­lahti kertoo.

– Tämä kuulosti todella pahalta, sillä työnte­ki­jöiden palkat tuskin ovat tehtaassa muuten­kaan suuria ja siitä vielä osa viedään epäoi­keu­den­mu­kai­sista syistä.

Hymyilevä nainen istuu keittiössä pöydän äärellä. Hänellä on käsissään pieni punottu koriste-esine.
Johanna Ruoko­lahden mielestä työtur­val­li­suus on yllät­tävän korkealla tasolla Lesothossa.

LIITTONA PYSTYMME AUTTAMAAN MYÖS MUITA

Matkan toinen kohde oli Eswatini, joka aiemmin tunnet­tiin Swazi­maana. Maata vuodesta 1986 itseval­tai­sesti hallinnut kuningas Mswati III on maan nimen­vaih­doksen lisäksi ajanut poliit­tisia vastus­ta­jiaan ahtaalle. Maassa on ollut jonkin verran levot­to­muuksia ja ihmisoi­keus- ja työnte­ki­jöi­de­noi­keuksia ajavia ihmisiä on rangaistu.

Mosam­bikin ja Etelä-Afrikan kupeessa sijait­se­vassa Eswati­nissa asuu runsas miljoona ihmistä. Maan vienti­tuot­teita ovat pääasiassa maata­lous­tuot­teet, kuten sokeri, sekä kaivan­naiset, kuten hiili ja timantit. Myös tekstiilit sekä virvoi­tus­juo­mien, kuten Coca-Colan tiiviste kuuluvat vientituotteisiin.

Ihmisillä oli selkeästi vaikeuksia ja ehkä jopa pelkoa puhua tilanteesta.

Maan itseval­taisen kunin­kaan toiminta heijastuu myös Teolli­suus­liiton yhteis­työ­liit­tojen, teolli­suutta edustavan ATUSWA:n ja sähkö­alaa edustavan SESMAWU:n toimintaan.

– Vaikka Eswatini on muun muassa infra­struk­tuu­ril­taan Lesothoa kehit­ty­neempi maa, minulle jäi sellainen olo, että työolot ovat heikompia ja liittojen toiminta vaikeampaa kuin Lesot­hossa, Ruoko­lahti sanoo.

– Ihmisillä oli selkeästi vaikeuksia ja ehkä jopa pelkoa puhua tilan­teesta. Kävi ilmi, että kuningas vain haluaa rakentaa loisto­ho­tel­leja, vaikka kansa näkee nälkää.

Ruoko­lahti pitää matkaa erittäin onnis­tu­neena, opetta­vai­sena ja silmiä avaavana. Vaikka päivät olivat pitkiä ja matka fyysi­ses­tikin uuvut­tava, hän lähtisi uudel­leen milloin vain.

– Olen yrittänyt jakaa tietoa muillekin, että huoli­matta siitä, että meillä monet yhteis­kun­nal­liset asiat menevät huonoon suuntaan, asiat ovat täällä kokonai­suu­des­saan hyvin. Matka on myös nostat­tanut ylpeyttä Teolli­suus­liit­toon kuulu­mi­sesta, että liittona pystymme autta­maan ihmisiä myös muualla maailmassa.

Lähikuva punotusta koriste-esineestä, jossa lukee "Lesotho".
Johanna Ruoko­lahti sanoo olevansa ylpeä liiton jäsenyydestä.