Ajassa
Hallitus rikkoo työmarkkinoita veropolitiikallaan – kymppi kuussa pois työntekijän lompakosta
Maan hallitus on poistamassa ammattiliittojen ja työnantajayhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskunnallisesti muutos on merkittävä, vaikka suurimmalle osalle Teollisuusliiton jäsenistä kyse on kohtalaisen pienistä summista.
Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen ja työnantajayhdistysten jäseniltä oikeuden vähentää jäsenmaksut verotuksessa. Hallitus päätti huhtikuussa puoliväliriihessään, että vähennysoikeus poistuu vuoden 2026 alussa.
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskunnallisesti muutos on merkittävä. Verovähennysoikeuden poisto voi esimerkiksi vähentää työnantajan halukkuutta järjestäytyä.
– Pitkällä tähtäimellä muutos vaikuttaa myös yleissitovuuteen, kun työnantajien kannusteet kuulua työnantajayhdistyksiin heikkenevät, Nevaranta sanoo.
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että alalla kattavaksi todettu työehtosopimus koskee kaikkia alan yrityksiä, vaikka ne eivät olisi työmarkkinajärjestöjen jäseniä.
Verovähennysoikeuden poisto on Orpon-Purran hallituksen suora hyökkäys työntekijöitä ja järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan.
– Paras tapa vahvistaa palkansaajien ostovoimaa on varmistaa liittojen toimintaedellytykset, mutta hallitus toimii päinvastoin.
Hallitus näyttää rikkovan suomalaisen työmarkkinamallin. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on ollut valtiovallan panostus toimiviin ja reiluihin työmarkkinoihin.
– Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimuksia ja kehittää suomalaista työelämää. Autamme myös esimerkiksi raskaussyrjinnän kohteeksi joutunutta naista ja hyväksikäytettyä ulkomaalaistaustaista työntekijää. Jos hallitus ei halua tukea tätä verovähennyksellä, se on arvovalinta, Nevaranta sanoo.
VEROTUS KIRISTYY
Verovähennysoikeuden poisto on veronkiristys, jonka on määrä lisätä valtiolle maksettavia veroja noin 190 miljoonalla eurolla vuodessa. Muutos koskee noin kahta miljoonaa palkansaajaa.
Teollisuusliiton vuoden 2025 jäsenmaksu on 1 prosentti ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Esimerkiksi 40 000 euron vuosituloilla jäsenmaksu on siis 400 euroa vuodessa.
Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoo, että ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennysoikeus tarkoittaa, että verotettava vuositulo pienenee jäsenmaksun verran.
Käytännössä siis 40 000 euron vuosituloista verot maksetaan vähennyksen jälkeen 39 600 eurosta.
– Kun verovähennysoikeus häviää, verotuksen alaista tuloa on enemmän, Eklund sanoo.
Kun verovähennysoikeus häviää, verotuksen alaista tuloa on enemmän.
Teollisuusliiton laskelman mukaan verovähennysoikeuden poisto tarkoittaa, että 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalle Teollisuusliiton jäsenelle jää vuodessa 140 euroa vähemmän käteen.
Vastaavasti 2 000 euron kuukausituloilla käteen jää vuodessa 53 euroa vähemmän, ja 5 000 euron kuukausituloilla käteen jäävä tulo vähenee 235 euroa vuodessa.
Teollisuusliiton jäsenmaksuun sisältyy Avoimen työttömyyskassan jäsenmaksu, joka on 8 euroa kuukaudessa. Kassan jäsenmaksun verovähennysoikeus on säilymässä. Tämä on otettu huomioon laskelmassa.
NÄIN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTO VAIKUTTAA
• Maan hallitus on poistamassa ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Muutos on tulossa voimaan vuoden 2026 alussa.
• Alla oleva laskelma kertoo, kuinka paljon muutos pienentää eri kuukausituloja ansaitsevien Teollisuusliiton jäsenten käteen jääviä tuloja vuodessa.
2 000 €/kk ⇔ ‑53 €/vuosi
2 500 €/kk ⇔ ‑64 €/vuosi
3 000 €/kk ⇔ ‑111 €/vuosi
3 500 €/kk ⇔ ‑140 €/vuosi
4 000 €/kk ⇔ ‑166 €/vuosi
4 500 €/kk ⇔ ‑192 €/vuosi
5 000 €/kk ⇔ ‑235 €/vuosi
5 500 €/kk ⇔ ‑263 €/vuosi
6 000 €/kk ⇔ ‑291 €/vuosi
6 500 €/kk ⇔ ‑319 €/vuosi
JÄSENMAKSULLA SAA PALJON
Verovähennysoikeuden poisto tuntuu työntekijän kukkarossa, mutta harva lienee liittynyt ammattiliiton jäseneksi verovähennysoikeuden takia. Jäsenmaksulla saa työehtosopimuksen mukaiset työehdot, liiton tukipalvelut ja muut jäsenedut.
– Verovähennysoikeuden poisto tarkoittaa keskituloisen duunarin lompakossa kymppiä kuussa, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliitto on neuvotellut aloilleen 2,9 prosentin palkankorotukset vuodelle 2026. Tämä nostaa esimerkiksi 3 500 euron kuukausituloja saavan työntekijän bruttotuloja vuodessa yli tuhannella eurolla.
– Kun työntekijä on liiton jäsen, hän on osallisena meidän kykyymme neuvotella parempia palkankorotuksia ja työehtoja. Voidaan ajatella, että keskituloinen duunari menettää nettona kympin kuussa, mutta saa takaisin tonnin palkankorotuksen vuositasolla.
Kun työntekijä on liiton jäsen, hän on osallisena meidän kykyymme neuvotella parempia palkankorotuksia ja työehtoja.
Jos työehtosopimusten yleissitovuus rapistuu verovähennysoikeuden poiston takia, liiton neuvottelemat työehdot ja palkankorotukset koskevat jatkossa yhä harvempia työntekijöitä.
– Mitä enemmän järjestäytynyttä työmarkkinaa murennetaan, sitä todennäköisempää on, että ihmisiä tippuu palkankorotusten ulkopuolelle, Nevaranta sanoo.
TURVAA HEIKENNYKSIÄ VASTAAN
Maan hallitus on jatkamassa myös muita työelämää heikentäviä toimiaan. Esimerkiksi potkulaki on tulossa helpottamaan työntekijöiden irtisanomista. Teollisuusliiton aloilla työehtosopimuksissa on pystytty estämään näitä heikennyksiä.
– Hallituksen ajamat muutokset ovat niin radikaaleja, että ainut turva niiltä on, että liitolla voima neuvotella vahvempia työehtoja, Nevaranta sanoo.
Hallituksen mukaan verovähennysoikeuden poisto koskee myös yritysten maksamia työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja. Työntekijäpuolella epäillään, että hallitus jättää yrityksille mahdollisuuden kiertää lakimuutoksen vaikutukset.
– Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työnantajapuolelta on vaikea poistaa verovähennysoikeutta. On hyvin mahdollista, että lopulta tämäkin heikennys koskee vain työntekijöitä. Siksi seuraamme valmistelun etenemistä tarkasti, Nevaranta sanoo.
LUE MYÖS:
Maailmalla monia tapoja jäsenmaksujen verotuksessa (Tekijä 27.5.2025)
