Valkealla pöydällä on sakset kolikoita ja verohallinnon lomakkeita. Sakset ovat leikkaamassa lomaketta.

Halli­tus rikkoo työmark­ki­noita vero­po­li­tii­kal­laan – kymppi kuussa pois työn­tekijän lompakosta

TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN

Maan halli­tus on pois­ta­massa ammat­ti­liit­to­jen ja työnan­ta­jayh­dis­tys­ten jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­tei­den pääl­likkö Timo Neva­ranta kertoo, että yhteis­kun­nal­li­sesti muutos on merkit­tävä, vaikka suurim­malle osalle Teol­li­suus­lii­ton jäse­nistä kyse on kohta­lai­sen pienistä summista.

Petteri Orpon (kok) halli­tus aikoo pois­taa ammat­ti­liit­to­jen ja työnan­ta­jayh­dis­tys­ten jäse­niltä oikeu­den vähen­tää jäsen­mak­sut vero­tuk­sessa. Halli­tus päätti huhti­kuussa puoli­vä­li­rii­hes­sään, että vähen­ny­soi­keus pois­tuu vuoden 2026 alussa.

Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­tei­den pääl­likkö Timo Neva­ranta kertoo, että yhteis­kun­nal­li­sesti muutos on merkit­tävä. Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto voi esimer­kiksi vähen­tää työnan­ta­jan haluk­kuutta järjestäytyä.

– Pitkällä tähtäi­mellä muutos vaikut­taa myös yleis­si­to­vuu­teen, kun työnan­ta­jien kannus­teet kuulua työnan­ta­jayh­dis­tyk­siin heik­ke­ne­vät, Neva­ranta sanoo.

Työeh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuus tarkoit­taa, että alalla katta­vaksi todettu työeh­to­so­pi­mus koskee kaik­kia alan yrityk­siä, vaikka ne eivät olisi työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäseniä.

Mies istuu pöydän äärellä ja katsoo kameraan.
Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­tei­den pääl­likkö Timo Neva­ranta sanoo, että maan halli­tuk­sen teke­mät työelä­mä­hei­ken­nyk­set koros­ta­vat ammat­ti­liit­toon kuulu­mi­sen tärkeyttä.

Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto on Orpon-Purran halli­tuk­sen suora hyök­käys työn­te­ki­jöitä ja järjes­täy­ty­neitä työmark­ki­noita vastaan.

– Paras tapa vahvis­taa palkan­saa­jien osto­voi­maa on varmis­taa liit­to­jen toimin­tae­del­ly­tyk­set, mutta halli­tus toimii päinvastoin.

Halli­tus näyt­tää rikko­van suoma­lai­sen työmark­ki­na­mal­lin. Jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus on ollut valtio­val­lan panos­tus toimi­viin ja reilui­hin työmarkkinoihin.

– Teol­li­suus­liitto neuvot­te­lee työeh­to­so­pi­muk­sia ja kehit­tää suoma­laista työelä­mää. Autamme myös esimer­kiksi raskaus­syr­jin­nän kohteeksi joutu­nutta naista ja hyväk­si­käy­tet­tyä ulko­maa­lais­taus­taista työn­te­ki­jää. Jos halli­tus ei halua tukea tätä vero­vä­hen­nyk­sellä, se on arvo­va­linta, Neva­ranta sanoo.

VEROTUS KIRISTYY

Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto on veron­ki­ris­tys, jonka on määrä lisätä valtiolle makset­ta­via veroja noin 190 miljoo­nalla eurolla vuodessa. Muutos koskee noin kahta miljoo­naa palkansaajaa.

Teol­li­suus­lii­ton vuoden 2025 jäsen­maksu on 1 prosentti enna­kon­pi­dä­tyk­sen alai­sesta tulosta. Esimer­kiksi 40 000 euron vuosi­tu­loilla jäsen­maksu on siis 400 euroa vuodessa.

Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund kertoo, että ammat­tiyh­dis­tyk­sen jäsen­mak­sun vero­vä­hen­ny­soi­keus tarkoit­taa, että vero­tet­tava vuosi­tulo piene­nee jäsen­mak­sun verran.

Käytän­nössä siis 40 000 euron vuosi­tu­loista verot makse­taan vähen­nyk­sen jälkeen 39 600 eurosta.

– Kun vero­vä­hen­ny­soi­keus häviää, vero­tuk­sen alaista tuloa on enem­män, Eklund sanoo.

Kun vero­vä­hen­ny­soi­keus häviää, vero­tuk­sen alaista tuloa on enemmän.

Teol­li­suus­lii­ton laskel­man mukaan vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto tarkoit­taa, että 3 500 euroa kuukau­dessa ansait­se­valle Teol­li­suus­lii­ton jäse­nelle jää vuodessa 140 euroa vähem­män käteen.

Vastaa­vasti 2 000 euron kuukausi­tu­loilla käteen jää vuodessa 53 euroa vähem­män, ja 5 000 euron kuukausi­tu­loilla käteen jäävä tulo vähe­nee 235 euroa vuodessa.

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­mak­suun sisäl­tyy Avoi­men työt­tö­myys­kas­san jäsen­maksu, joka on 8 euroa kuukau­dessa. Kassan jäsen­mak­sun vero­vä­hen­ny­soi­keus on säily­mässä. Tämä on otettu huomioon laskelmassa.

NÄIN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTO VAIKUTTAA

• Maan halli­tus on pois­ta­massa ammat­tiyh­dis­tyk­sen jäsen­mak­sun vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Muutos on tulossa voimaan vuoden 2026 alussa.
• Alla oleva laskelma kertoo, kuinka paljon muutos pienen­tää eri kuukausi­tu­loja ansait­se­vien Teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten käteen jääviä tuloja vuodessa.
2 000 €/​kk  ⇔  ‑53 €/​vuosi

2 500 €/​kk  ⇔  ‑64 €/​vuosi
3 000 €/​kk  ⇔  ‑111 €/​vuosi
3 500 €/​kk  ⇔  ‑140 €/​vuosi
4 000 €/​kk  ⇔  ‑166 €/​vuosi
4 500 €/​kk  ⇔  ‑192 €/​vuosi
5 000 €/​kk  ⇔  ‑235 €/​vuosi
5 500 €/​kk  ⇔  ‑263 €/​vuosi
6 000 €/​kk  ⇔  ‑291 €/​vuosi
6 500 €/​kk  ⇔  ‑319 €/​vuosi

JÄSENMAKSULLA SAA PALJON

Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto tuntuu työn­tekijän kukka­rossa, mutta harva lienee liit­ty­nyt ammat­ti­lii­ton jäse­neksi vero­vä­hen­ny­soi­keu­den takia. Jäsen­mak­sulla saa työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­set työeh­dot, liiton tuki­pal­ve­lut ja muut jäsenedut.

– Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto tarkoit­taa keski­tu­loi­sen duuna­rin lompa­kossa kymp­piä kuussa, Neva­ranta sanoo.

Teol­li­suus­liitto on neuvo­tel­lut aloil­leen 2,9 prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­set vuodelle 2026. Tämä nostaa esimer­kiksi 3 500 euron kuukausi­tu­loja saavan työn­tekijän brut­to­tu­loja vuodessa yli tuhan­nella eurolla.

– Kun työn­tekijä on liiton jäsen, hän on osal­li­sena meidän kykyymme neuvo­tella parem­pia palkan­ko­ro­tuk­sia ja työeh­toja. Voidaan ajatella, että keski­tu­loi­nen duunari menet­tää nettona kympin kuussa, mutta saa takai­sin tonnin palkan­ko­ro­tuk­sen vuositasolla.

Kun työn­tekijä on liiton jäsen, hän on osal­li­sena meidän kykyymme neuvo­tella parem­pia palkan­ko­ro­tuk­sia ja työehtoja.

Jos työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus rapis­tuu vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ton takia, liiton neuvot­te­le­mat työeh­dot ja palkan­ko­ro­tuk­set koske­vat jatkossa yhä harvem­pia työntekijöitä.

– Mitä enem­män järjes­täy­ty­nyttä työmark­ki­naa muren­ne­taan, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, että ihmi­siä tippuu palkan­ko­ro­tus­ten ulko­puo­lelle, Neva­ranta sanoo.

TURVAA HEIKENNYKSIÄ VASTAAN

Maan halli­tus on jatka­massa myös muita työelä­mää heiken­tä­viä toimi­aan. Esimer­kiksi potku­laki on tulossa helpot­ta­maan työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mista. Teol­li­suus­lii­ton aloilla työeh­to­so­pi­muk­sissa on pystytty estä­mään näitä heikennyksiä.

– Halli­tuk­sen ajamat muutok­set ovat niin radi­kaa­leja, että ainut turva niiltä on, että liitolla voima neuvo­tella vahvem­pia työeh­toja, Neva­ranta sanoo.

Halli­tuk­sen mukaan vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto koskee myös yritys­ten maksa­mia työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­suja. Työn­te­ki­jä­puo­lella epäil­lään, että halli­tus jättää yrityk­sille mahdol­li­suu­den kier­tää laki­muu­tok­sen vaikutukset.

– Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö on arvioi­nut, että työnan­ta­ja­puo­lelta on vaikea pois­taa vero­vä­hen­ny­soi­keutta. On hyvin mahdol­lista, että lopulta tämä­kin heiken­nys koskee vain työn­te­ki­jöitä. Siksi seuraamme valmis­te­lun etene­mistä tarkasti, Neva­ranta sanoo.

 

LUE MYÖS:

Maail­malla monia tapoja jäsen­mak­su­jen vero­tuk­sessa (Tekijä 27.5.2025)