Aita­juok­sija Sonja Stång tavoit­te­lee olym­pi­au­nel­maa – ”Oikeita asioita teke­mällä tavoite on mahdol­lista saavuttaa”

Ylitet­tä­vänä on kymme­nen kappa­letta 83,8 sent­ti­met­rin korkui­sia aitoja sadan metrin matkalla mahdol­li­sim­man nopeasti. Tätä on ylei­sur­hei­lun nais­ten sadan metrin aitajuoksu.

Oulu­laista Kuivas­jär­ven Auraa edus­tava Sonja Stång on yksi Suomen pika-aito­jen nuorista lupauk­sista. Ensim­mäistä vuot­taan nais­ten ylei­sessä sarjassa kisaava Stång sanoo, että pärjä­täk­seen pika-aidoissa on nopeu­den lisäksi osat­tava aitoa aidat tekni­sesti hyvin. Pitää olla voimaa ja liikkuvuutta.

– Koen myös, että aitu­rilla pitää olla rytmi­ta­jua ja rämä­päi­syyttä, jotta uskal­taa juosta aitoja lujaa, Stång sanoo.

Hän pitää omina vahvuuk­si­naan hyvää tekniik­kaa ja kylmä­päi­syyttä. Rytmi­ta­jua­kin löytyy, mistä kerto­vat muun muassa opin­not musiikkiluokalla.

Kulu­nut halli­kausi on ollut lupauk­sia herät­tävä, sillä Tukhol­massa hän juoksi uuden ennä­tyk­sensä 8,33 sekun­tia 60 metrin pika-aidoissa. Hän on yltä­nyt useassa halli­ki­sassa finaa­liin. Muun muassa Kuor­ta­neen SM-halli­ki­soissa helmi­kuussa hän oli finaa­lin kuudes.

OLYMPIAUNELMA VAATII HURJASTI TÖITÄ

Suomessa nais­ten aita­juoksu elää todel­lista kulta-aikaa. Jo noin puolen tusi­naa naista on aito­nut 100 metrin matkan alle 13 sekun­tiin. Se on raja, joka erot­taa kansain­vä­li­sen tason huip­pu­juok­si­jat kansal­li­sen tason kilpailijoista.

Stån­gin ennä­tys on vielä tällä hetkellä 13,31 sekun­tia, mutta maagi­nen raja lähe­nee. Rajan alitus vaatii edel­leen suuren määrän työtä ja harjoittelua.

– Perus­no­peutta on yhä kehi­tet­tävä. Minun tapauk­ses­sani ehdot­to­masti myös lähtöä ja ensim­mäi­selle aidalle tule­mista pitää paran­taa. Tässä olen jäljessä muita. Myös teknii­kassa on useita asioita, joita voi korjata.

Kun tekee oikeita asioita ja pysyy terveenä, tavoite on mahdol­lista saavuttaa.

Stån­gin kesän tavoite on päästä opis­ke­li­joi­den univer­sia­dei­hin, jotka järjes­te­tään ensi heinä­kuussa Saksassa Rein-Ruhrin alueella ja Berlii­nissä. Stång opis­ke­lee Oulussa kaup­pa­kor­kea­kou­lussa, mutta useita nopeita suoma­lai­sia naisai­tu­reita löytyy tällä hetkellä muis­ta­kin yliopistoista.

– Kisoi­hin pääsee vain kaksi urhei­li­jaa per laji. Vaikka olen asete­tun rajan 13,40 jo juos­sut, toden­nä­köi­sesti se ei riitä. Kilpailu meillä on todella kovaa. Täytyy varmaan juosta alle 13,10 sekun­nin kisoi­hin päästäkseen.

Kesälle mahtu­vat myös Kale­van Kisat Espoossa, jossa tavoit­teena on mahdol­li­sim­man korkea sijoi­tus finaa­lissa. Stån­gin voi bongata myös tele­vi­siosta, sillä hän aikoo kier­tää kesän Moto­net GP ‑kisat sekä kisata kansain­vä­li­ses­ti­kin kova­ta­soi­sissa Turun Paavo Nurmi Gameseissa.

Stån­gin varsi­nai­nen unelma on päästä vuoden 2028 olym­pia­ki­soi­hin, jotka järjes­te­tään Los Ange­le­sissa Yhdys­val­loissa. Tavoite on kova, mutta sen eteen Stång tekee valta­vasti työtä.

– Kyllä minä tähän tavoit­tee­seen uskon. Kun tekee oikeita asioita ja pysyy terveenä, tavoite on mahdol­lista saavuttaa.

SUURI PIENEMMÄN TUKENA

Urheilu-unel­mien toteut­ta­mi­nen vaatii jatku­van harjoit­te­lun lisäksi kilpai­le­mista ja mieluum­min ympäri maail­maa. Pääs­täk­seen aikuis­ten arvo­ki­soi­hin on tavoi­tel­tava riit­tä­vän korkeita ranking­pis­teitä ja niitä saadak­seen on kier­ret­tävä kisoja koti­maassa ja ulko­mailla. Huip­pu­ta­solla urhei­le­mi­nen vaatii urhei­li­jalta myös merkit­tä­viä talou­del­li­sia satsauksia.

Teol­li­suus­liitto on solmi­nut Stån­gin kanssa yhteis­työ­so­pi­muk­sen vuosille 2025–2028. Tavoit­teena on tukea lahjak­kaita nuoria heidän matkal­laan urhei­lun huipulle.

– Teol­li­suus­liitto on Suomen suurin ammat­ti­liitto. Tuntuu todella hienolta, että noin suuri orga­ni­saa­tio uskoo teke­mi­seeni ja haluaa olla tuke­massa tällaista yksi­lö­ur­hei­li­jaa. Myös liiton arvot ovat lähellä omia arvojani.