Aitajuok­sija Sonja Stång tavoit­telee olympi­au­nelmaa – ”Oikeita asioita tekemällä tavoite on mahdol­lista saavuttaa”

Ylitet­tä­vänä on kymmenen kappa­letta 83,8 sentti­metrin korkuisia aitoja sadan metrin matkalla mahdol­li­simman nopeasti. Tätä on yleisur­heilun naisten sadan metrin aitajuoksu.

Oululaista Kuivas­järven Auraa edustava Sonja Stång on yksi Suomen pika-aitojen nuorista lupauk­sista. Ensim­mäistä vuottaan naisten yleisessä sarjassa kisaava Stång sanoo, että pärjä­täk­seen pika-aidoissa on nopeuden lisäksi osattava aitoa aidat tekni­sesti hyvin. Pitää olla voimaa ja liikkuvuutta.

– Koen myös, että aiturilla pitää olla rytmi­tajua ja rämäpäi­syyttä, jotta uskaltaa juosta aitoja lujaa, Stång sanoo.

Hän pitää omina vahvuuk­si­naan hyvää tekniikkaa ja kylmä­päi­syyttä. Rytmi­ta­juakin löytyy, mistä kertovat muun muassa opinnot musiikkiluokalla.

Kulunut halli­kausi on ollut lupauksia herät­tävä, sillä Tukhol­massa hän juoksi uuden ennätyk­sensä 8,33 sekuntia 60 metrin pika-aidoissa. Hän on yltänyt useassa halli­ki­sassa finaa­liin. Muun muassa Kuorta­neen SM-halli­ki­soissa helmi­kuussa hän oli finaalin kuudes.

OLYMPIAUNELMA VAATII HURJASTI TÖITÄ

Suomessa naisten aitajuoksu elää todel­lista kulta-aikaa. Jo noin puolen tusinaa naista on aitonut 100 metrin matkan alle 13 sekun­tiin. Se on raja, joka erottaa kansain­vä­lisen tason huippu­juok­sijat kansal­lisen tason kilpailijoista.

Stångin ennätys on vielä tällä hetkellä 13,31 sekuntia, mutta maaginen raja lähenee. Rajan alitus vaatii edelleen suuren määrän työtä ja harjoittelua.

– Perus­no­peutta on yhä kehitet­tävä. Minun tapauk­ses­sani ehdot­to­masti myös lähtöä ja ensim­mäi­selle aidalle tulemista pitää parantaa. Tässä olen jäljessä muita. Myös teknii­kassa on useita asioita, joita voi korjata.

Kun tekee oikeita asioita ja pysyy terveenä, tavoite on mahdol­lista saavuttaa.

Stångin kesän tavoite on päästä opiske­li­joiden univer­sia­deihin, jotka järjes­te­tään ensi heinä­kuussa Saksassa Rein-Ruhrin alueella ja Berlii­nissä. Stång opiskelee Oulussa kauppa­kor­kea­kou­lussa, mutta useita nopeita suoma­laisia naisai­tu­reita löytyy tällä hetkellä muistakin yliopistoista.

– Kisoihin pääsee vain kaksi urhei­lijaa per laji. Vaikka olen asetetun rajan 13,40 jo juossut, toden­nä­köi­sesti se ei riitä. Kilpailu meillä on todella kovaa. Täytyy varmaan juosta alle 13,10 sekunnin kisoihin päästäkseen.

Kesälle mahtuvat myös Kalevan Kisat Espoossa, jossa tavoit­teena on mahdol­li­simman korkea sijoitus finaa­lissa. Stångin voi bongata myös televi­siosta, sillä hän aikoo kiertää kesän Motonet GP ‑kisat sekä kisata kansain­vä­li­ses­tikin kovata­soi­sissa Turun Paavo Nurmi Gameseissa.

Stångin varsi­nainen unelma on päästä vuoden 2028 olympia­ki­soihin, jotka järjes­te­tään Los Angele­sissa Yhdys­val­loissa. Tavoite on kova, mutta sen eteen Stång tekee valta­vasti työtä.

– Kyllä minä tähän tavoit­tee­seen uskon. Kun tekee oikeita asioita ja pysyy terveenä, tavoite on mahdol­lista saavuttaa.

SUURI PIENEMMÄN TUKENA

Urheilu-unelmien toteut­ta­minen vaatii jatkuvan harjoit­telun lisäksi kilpai­le­mista ja mieluummin ympäri maailmaa. Päästäk­seen aikuisten arvoki­soihin on tavoi­tel­tava riittävän korkeita ranking­pis­teitä ja niitä saadak­seen on kierret­tävä kisoja kotimaassa ja ulkomailla. Huippu­ta­solla urhei­le­minen vaatii urhei­li­jalta myös merkit­täviä talou­del­lisia satsauksia.

Teolli­suus­liitto on solminut Stångin kanssa yhteis­työ­so­pi­muksen vuosille 2025–2028. Tavoit­teena on tukea lahjak­kaita nuoria heidän matkal­laan urheilun huipulle.

– Teolli­suus­liitto on Suomen suurin ammat­ti­liitto. Tuntuu todella hienolta, että noin suuri organi­saatio uskoo tekemi­seeni ja haluaa olla tukemassa tällaista yksilö­ur­hei­lijaa. Myös liiton arvot ovat lähellä omia arvojani.