Tuottavuus on yhdessä onnistumista – ”Ainahan siinä on askel otettavana, kun totutuista tavoista siirrytään uuteen tekemiseen”

MSK Cabinsilla panostetaan tiimityön, päivittäisjohtamisen ja tiedonkulun parantamiseen. Tuottavuutta yhdessä -ohjelman seminaarissa pohdittiin tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä.

KUVA YLLÄ: Marko Mäkinen ja Taneli Mikkola kertoivat Tuottavuutta yhdessä -seminaarissa näkemyksiään jatkuvan parantamisen toteuttamisesta perheyrityksessä.

– Toimintamme on muuttunut aika paljon melko lyhyen ajan sisällä. Liikevaihto sekä asiakkuuksien ja uusien työntekijöiden määrä on kasvanut. Päivittäisen työskentelyn hoitamisessa jäimme kuitenkin sellaiseen tasannevaiheeseen. Jatkuva parantaminen, aloitetoiminta sekä tiedonkulku esimiesten ja työntekijöiden välillä alkoi olla paikoitellen jopa huolestuttavan huonolla tasolla.

– Halusimme saada tekijöiden äänen kuuluviin, hyvät ajatukset jalostumaan ja kehityksen rullaamaan. Se on tausta, minkä takia ryhdyimme kehittämistyöhön, toimitusjohtaja Taneli Mikkola totesi Vantaalla 8.5. järjestetyssä Tuottavuutta yhdessä -seminaarissa.

– Esimerkiksi tiedonkulussa tuntui siltä, että asiat jäivät junnaamaan. Vaikka työntekijät kertoivat havainnoistaan ja käsityksistään työnjohtajille ja kehitysinsinööreille näiden tuotantokierrosten aikana, kertyi niistä yhdellä kerralla niin paljon asioita, että käsittelyyn kului aikaa ja osa havainnoista saattoi unohtuakin, varapääluottamusmies ja tiiminvetäjä Marko Mäkinen täydentää.

Yrityksessä tartuttiin havaittuun ongelmaan yhdessä henkilöstön kanssa. Liikkeelle lähdettiin viime syksynä järjestämällä kolme koulutuspäivää tiimitoiminnan, lean-ajattelun mukaisen jatkuvan parantamisen ja hukan poiston, päivittäisjohtamisen ja tiedottamisen kärkiteemoilla.

TIIMITAULUT TUOTANTOON

Yhtenä vastauksena asioiden järjestelmälliseen ja aikaisempaa nopeampaan käsittelyyn ryhdyttiin käyttämään tiimitauluja.

Tiimit ovat muokanneet taulut omien tarpeidensa mukaisesti. Yleistettynä niihin kootaan tuotannon pyörittämisen ja kehittämisen sekä turvallisuuden kannalta kaikki olennaiset havainnot. Mikäli asiaa ei voida ratkaista tiimissä, toimittavat vetäjät sen viipymättä eteenpäin työnjohdon tiimitaululle eli käytännössä suoraan niille henkilöille, joiden vastuulle asia kuuluu. Vastaus tulee samalla tavalla takaisin tiimille.

Kun vastuuta on jaettu tekijöille ja tiimeihin, niin työnjohtajien taakka on pienentynyt.

– Olemme jo nähneet, että esiin nostettuihin asioihin pystytään puuttumaan aikaisempaa nopeammin. Esimerkiksi laatukysymyksissä vastauksia on saatu jo saman työpäivän aikana. Se on herättänyt tyytyväisyyttä työntekijöiden keskuudessa, Mäkinen sanoo.

– Jos sama asia olisi mennyt linjaorganisaation läpi ensin alhaalta ylös ja sitten ylhäältä alas, niin siinä olisi kulunut aikaa varmasti enemmän. Toisaalta kun vastuuta on jaettu tekijöille ja tiimeihin, niin työnjohtajien taakka on pienentynyt. Heillä on vähemmän asioita takaraivossa tai paperilapulla perstaskussa, ja enemmän tilaa ja mahdollisuus reagoida ja paneutua nopeasti vastaan tuleviin kysymyksiin ja tilanteisiin, Mikkola tiivistää.

MUUTOS VIE AIKANSA

Muutokset tapahtuvat harvoin kuin rasvattuna. Toisaalta niiden hyödyt ovat nähtävissä ja mitattavissa vasta hieman pidemmällä aikavälillä. Se on havaittu MSK Cabinsillakin.

– Ainahan siinä on askel otettavana, kun totutuista tavoista siirrytään uuteen tekemiseen. Uutta järjestelmää pitää oppia käyttämään ja toimimaan sen mukaisesti. Vasta sitten voidaan nähdä ja arvioida seurauksia. Minusta me olemme edenneet vajaassa vuodessa ihan hyvin, Mäkinen sanoo.

– Oleellinen tavoite on, että tehdään oikeita asioita ja mennään yhdessä oikeaan suuntaan. Olisi helppo sulkeutua kammioon tekemään kivoja suunnitelmia, mutta kun siihen otetaan mukaan tuotannon kaikki tekijät ja kuunnellaan eri näkemykset, niin siinä selviää jo monta mutkaa matkasta.

– Yrityksen osaaminen ja tapa toimia ei ole yhdestä tai kahdesta ihmisestä kiinni, vaan sen luovat yrityksen kaikki työntekijät. Siitä muodostuu toimintamalli ja -kulttuuri, jota ei voi kopioida mihinkään. Sitä kun arvostetaan ja hyödynnetään, niin se hyödyttää kaikkia, Mikkola arvioi.

Perheyhtiö MSK Cabins valmistaa turvaohjaamoita Ylihärmässä. Sen merkittävä yhteistyökumppani on traktorivalmistaja Valtra. Henkilöstön määrä on hieman yli 220.

OHJELMATYÖ JATKUU

Tuottavuutta yhdessä on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton perustama ohjelma, jonka tavoitteena on yhdessä tukea yritysten tuottavuuskehitystä. Liittojen mukaan tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä, jonka eteen on paljon tehtävissä. Keskeisessä roolissa on hyvä yhteistyö yrityksissä.

Toukokuun kahdeksas päivä Vantaalla järjestettyyn seminaaripäivään osallistui noin sata yritysten ja järjestävien liittojen edustajaa. Päivän aikana kuultiin esimerkkejä yrityksistä, useita asiantuntijapuheenvuoroja, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon vilkas ja mielenkiintoinen vuoropuhelu, ja suunniteltiin ohjelman seuraavia vaiheita.

Seminaariin osallistui noin sata edustajaa yrityksistä, Teknologiateollisuudesta ja Teollisuusliitosta.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Lue ohjelmasta lisää osoitteessa: www.tuottavuuttayhdessa.fi.

Yhteistyö ja luottamus työmarkkinoiden peruskiveksi

Kulunut vaalikausi on osoitus siitä, mitä seuraa, kun työelämän asioita valmistellaan kapealla pohjalla, ja työmarkkinoita ruvetaan sanellen ohjailemaan maan hallituksen toimesta. Siitä seuraa ristiriitoja, asioiden jälkikäteen puintia konflikteille alttiissa asetelmassa, jossa yhteisen näkemyksen ja ratkaisun etsiminen on vaikeutunut. Vielä vakavampi seuraus on ollut luottamuksen heikentyminen ja kohonnut riski sen pysyvämmästä rapautumisesta.

Tulevaisuutta ajatellen hedelmällisempi vaihtoehto on valmistella työmarkkina-asioita riittävän laajalla pohjalla ja perusteellisesti alkaen yhteisen tilannekuvan muodostamisesta osapuolten kesken. Valmistelutyölle on myös annettava riittävästi aikaa. Kiire on kehno konsultti etenkin yhteiskunnallisia uudistuksia tehtäessä.

Aikataulu- tai muilta uudistusprosesseihin liittyviltä paineilta tai prosessien polveilevalta etenemiseltä voidaan tuskin koskaan välttyä. On kuitenkin parempi kokea eri osapuolten intressit huomioon ottavaan huolelliseen valmisteluun ja neuvotteluun liittyvä vaiva kuin katkaista kuuntelu, keskustelu ja vuorovaikutus, ja ottaa riski ongelmien eskaloitumisesta ajamalla asioita, osapuolia ja kehityskulkuja hakauksiin ja pakkoasetelmiin tai liian ahtaisiin aikaikkunoihin.

”Voidaanko luottamuksen ja kolmikantaisen sopimustoiminnan tielle jälleen siirtyä, riippuu olennaisesti siitä, minkälainen hallitus Suomea seuraavan vaalikauden johtaa.”

Kysymys on siis menettelytavasta ennen yleisiä päämääriä tai määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Kun jokainen osapuoli pitää huolen siitä, että yhteinen väline asioiden hoitamiseksi pysyy kunnossa, pohjustaa se jatkuvuuden sekä mahdollisuuden uudistuksille ja ratkaisujen löytämiselle tulevaisuudessa vastaan tuleviin ongelmiin.

Työmarkkinoita ajatellen monissa kovissa paikoissa koeteltu ja tuloksia tuottanut toimintamalli on kolmikantainen valmistelu ja sopiminen. Mitkään merkit eivät tähän mennessä ole osoittaneet sen käyneen tarpeettomaksi tai kelvottomaksi. Päinvastoin kolmikanta tarjoaa edelleen vankan perustan työmarkkinoiden ja työelämän kehittämiselle. Sen rinnalla nykyinen yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva työehdoista sopimisen järjestelmä on tarpeellinen toimintamalli ja perusteltu lähtökohta työsuhteiden ehtojen sääntelyä ajatellen.

Voidaanko luottamuksen ja kolmikantaisen sopimustoiminnan tielle jälleen siirtyä, riippuu olennaisesti siitä, minkälainen hallitus Suomea seuraavan vaalikauden johtaa. Minkä arvon se antaa työmarkkinoiden kehittämiselle? Arveleeko se ratkaisevansa kaiken yksinään vai ryhtyykö se tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa?

Viimeisimmän hallituksen näytöt painottuvat ylhäältä ohjailuun ja erityisesti työntekijöitä edustavien tahojen asiantuntemuksen, näkemyksen ja rakentavien ehdotusten sivuuttamiseen. Muutos yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen suuntaan on tervetullut ja tarvittu ratkaisu. Työmarkkinat ansaitsevat uuden kevään. Niiden toimivuus on avain työllisyysasteen kohottamiseen ja työttömyyden ongelman ratkaisemiseen sekä merkittävä tekijä ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja Suomen tulevassa pärjäämisessä.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Mirja Suhonen: Pelon politiikkaa vai vastuullisuutta johtamiseen?

Vanhusten hoito ja hoiva ovat olleet keskustelunaiheina viime aikoina. On puitu työvoiman riittävyyttä, omistajien ahneutta, veronkiertoa ja osaamattomuutta ulkoistamisissa, kun Esperi Caren hoivapalveluyksiköissä ilmenneet vanhusten huono kohtelu ja väärinkäytökset tulivat julkisuuteen.

Moni kysyy, miksi asioita salattiin, miksi ei puhuttu, miksi ei puututtu. Avainsana on johtaminen. Pelolla painostetaan ihmiset hiljaisiksi, vaaditaan sulkemaan silmät puutteilta ja pitämään epäkohdat omana tietonaan. Kun joku rohkea on yrittänyt puuttua epäkohtiin, on hänet savustettu työpaikasta ulos, tai annettu suoraan potkut.

Huonon johtamisen esikuvina ovat olleet viime aikoina hoito- ja hoiva-alan yritykset. Mutta käytetäänkö myös teollisuusaloilla valtaa väärin, estetäänkö virheiden esiin tuominen ja epäkohtiin puuttuminen. Kysymys on retorinen, koska tiedämme, että kyllä käytetään. Kyse on johtamisesta, sen laadusta ja vastuusta ja siitä, että vain raha merkitsee.

Jokunen vuosi sitten lanseerattiin termi alaistaidot, ja moni innostui aiheesta. Johtaisimme itseämme ja siinä sivussa esimiehiämme, kun osoitamme heille, miten asioiden tulee olla. Kysymys kuuluukin, voiko alainen olla vastuussa, jos valta on toisaalla.

”Kanneoikeus ammattiliitoille tarvitaan edelleen, mutta johtamisen laatuun emme pääse kiinni joukkokanteilla. Siihen tarvitaan yhteistyön tekemistä ja jokaisen työntekijän kunnioittamista.”

Äskettäin selvittelin irtisanomiseen liittyvää erimielisyyttä. Tilanne oli epäselvä, mutta pahinta oli, että jäsenemme joutui odottelemaan lopputiliä yli kaksi kuukautta. Sanktiota tästä ei voi antaa, ainoa on odotusajan palkan ja viivästyskorkojen vaatiminen.

SAK:laiset liitot ovat vaatineet useaan otteeseen kanneoikeutta ammattiliitoille. Näin päästäisiin nostamaan kanne esimerkiksi alipalkkaustilanteissa tai yhteistoimintalain rikkomuksissa ilman, että työntekijät henkilökohtaisesti riitauttavat asiat. Tämän pitää olla edelleen tavoitteena. Mutta johtaminen ja sen laatu on näissäkin asioissa keskiössä: siihen emme pääse kiinni joukkokanteilla.

On yrityksiä, joissa tapaturmia halutaan peitellä, painostetaan ylitöihin ilman ylityökorvauksia, ei makseta palkkoja oikein ja ajoissa, ei kirjoiteta työ- ja palkkatodistuksia viivytyksettä, ei ole edes kirjallista työsopimusta ja on monia muita puutteita. Yksinkertaisia asioita, joiden hoitaminen teettää liitoille ja viranomaisille työtä ja hankaloittaa työntekijän elämää. Sanktiot ovat yksi keino saada työnantajat toimimaan oikein, mutta yleensä se on hidas tie, eikä kaikkia laiminlyöntejä ole edes sanktioitu. Voi myös kysyä, onko rangaistusten tie se oikea, repiikö se loppujen lopuksi enemmän kuin rakentaa.

Kouluihin ja oppilaitoksiin on lanseerattu parin kolmen viime vuosikymmenen aikana yrittäjyyskasvatus ja termi sisäinen yrittäjyys. Mitäpä jos jo kouluissa puhuttaisiin myös johtajuudesta, hyvästä ilmapiiristä, yhteistyön tekemisestä ja jokaisen työntekijän kunnioittamisesta. Siitä, että meillä kaikilla on oikeus reiluun työelämään.

MIRJA SUHONEN
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija