Liitossa
Valtuustohaastattelu: Työmarkkinakierrokselta otettiin se, mitä otettavissa oli
Teollisuusliiton valtuuston jäsenten mielestä saavutettuihin palkankorotuksiin ja torjuntavoittoihin tekstikysymyksissä voi olla tyytyväinen. Valtuuston jäsenet korostavat ammattiliittojen jäsenyyden merkitystä jatkossa.
Teollisuusliiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa 20.–21.5.2025. Raskas työehtosopimusten neuvottelukierros on takana ja tehtyjen sopimusten sisältöä puidaan edelleen. Lue lisää valtuuston yleiskeskustelusta täältä.
Pääosin sekä valtuuston jäsenet että muut työntekijät ovat olleet tyytyväisiä saavutettuihin sopimusratkaisuihin.
– Neuvottelut olivat pitkät ja varmasti hankalat. Tilanne oli poikkeuksellinen, kun maan hallitus oli moukaroinut työmarkkinoita jo ennen kuin neuvottelut alkoivat. Myös kun liiton puolelta kerrottiin julkisuuteen 10 prosentin palkankorotustavoite, se varmasti aiheutti neuvotteluihin jonkinlaisen shokin ja pidensi neuvotteluita, valtuuston jäsen Pekka Suojanen teknologiasektorilta pohtii.
– Uskon kuitenkin, että neuvotteluissa mitattiin palkankorotuksissa ulos se, mitä mitattavissa oli. Myös tekstikorjauksia tehtiin, joilla on iso merkitys. Nämä myös syövät varmasti palkankorotusprosenttia.
Samaa mieltä on valtuuston jäsen Maarit Virta kemian sektorilta. Hän muistuttaa, että työehtosopimuksella saatiin estettyä esimerkiksi pääministeri Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen kaavailut ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta.
– Lisäksi esimerkiksi irtisanomiseen ei tullut pelkästään asiallista syytä. Itse ajattelen niin, että emme tule koskaan saamaan sellaisia palkankorotuksia, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Olen tyytyväinen saavutettuihin palkankorotuksiin juuri siinä mielessä, että tekstipuolella saimme estettyä useat hallituksen tuomat heikennykset työntekijöiden asemaan, Virta miettii.
Neuvotteluissa mitattiin palkankorotuksissa ulos se, mitä mitattavissa oli.
Valtakunnallisten työehtosopimusneuvotteluiden lisäksi Teollisuusliitto on ollut neuvottelemassa lukuisan määrän yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Yksi yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmineista yrityksistä on Pohjois-Suomessa toimiva puunjalostaja Pölkky Oy. Yhtiön Kuusamon toimipisteen pääluottamusmies ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen Jussi Väätäjä kertoo, että myös heillä työehtosopimusneuvottelut olivat haastavat.
– Neuvottelukierros oli vaikea. Mutta jos katsoo neuvoteltuja palkankorotuksia, voi olla tyytyväinen. Saimme kurottua kiinni jälkeenjääneisyyttä, jota muihin mekaanisen metsäteollisuuden palkkoihin nähden on ollut, Väätäjä sanoo.
– Kun prosenttikorotuksia tehdään, palkkaerothan kasvavat. Jos verrataan esimerkiksi Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen palkkoja, ero on yhä aika suuri. Siinä mielessä korotusprosentit olisivat saaneet meillä olla vielä suuremmat.
HALLITUS RIKKOI SOPIMISEN MALLIN
Neuvottelukierroksen aikana astui voimaan hallituksen ajama niin sanottu vientimalli, jossa vientialat määrittävät palkankorotusten yleisen linjan. Valtuuston jäsenten mielestä malli ei ole hyvä, sillä se osaltaan sekä vaikeuttaa työehtosopimusneuvotteluita että aiheuttaa neuvotteluiden pidentymistä.
– Onko malli myöskään tasapuolinen kaikille aloille. Tämä jää nähtäväksi, Pekka Suojanen teknologiasektorilta kysyy.
Valtuuston jäsen Väätäjä puutuotesektorilta muistuttaa, että malli sitoo valtakunnansovittelijan kädet. Tämä heikentää osaltaan työmarkkinoiden toimintaa.
– Tämän takiahan työtaistelut ovat näin massiivisia ja laajoja. Varmasti työtaistelut myös lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämän takiahan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi puheenvuorossaan, että työmarkkinat ovat rikki, Väätäjä sanoo.
Suomalainen sopimusyhteiskunta on tämän hallituksen toimesta pistetty pirstaleiksi.
Väätäjä on surullinen siitä, että Suomen hallitus on lakimuutoksillaan romuttanut suomalaisen työmarkkinamallin.
– Suomalainen sopimusyhteiskunta on tämän hallituksen toimesta pistetty pirstaleiksi. Tästä ei hyödy kukaan, eivät yrityksetkään. Nyt niilläkään ei ole näkymää pitkälle eteenpäin.
AMMATTILIITON JÄSENYYS KOROSTUU NUORILLE
Suomen hallitus saa valtuuston jäseniltä huutia. Sopimuskulttuurin romuttamisen lisäksi hallitus on tehnyt useita toimia työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämiseksi.
Hallitus on sanonut edistävänsä työllisyyttä tekemillään toimilla. Mutta kuten valtuuston jäsen Väätäjä muistuttaa, Suomen työllisyystilanne on vain heikentynyt ja nyt työllisyysaste on jo Euroopan heikoimpia. Valtuuston jäsen Virta puolestaan sanoo, että huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu.
Tilastojen kehityksestä huolimatta hallitus on jatkanut työntekijöiden aseman heikentämistä. Se on myös jatkanut hyökkäyksiään ammattiliittoja kohtaan, viimeisimpänä aikomus ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta.
Liitto tarjoaa työntekijöille turvan ja se neuvottelee työntekijöille työehtosopimukset
Valtuuston jäsenten mielestä toimi on ideologinen isku työntekijöitä kohtaan. Taloudelliset merkitykset valtiolle ovat sen sijaan hyvin pienet.
– Itse näen kuitenkin, että ammattiliiton jäsenyyden merkitys on nimenomaan työehtosopimuksissa ja oikeusturvassa. Verovähennysoikeuden takia en ole ammattiliittoon liittynyt, Väätäjä sanoo.
– Liiton jäsenyys on tänä päivänä tärkeämpi kuin koskaan. Työnantaja seuraa tiiviisti työpaikoilla, että kuinka korkea työpaikan järjestäytymisaste on. Jos aste laskee, me työntekijät olemme heikoilla.
Samaa mieltä on valtuuston jäsen Suojanen. Hän lisää, että jäsenyys tuo myös työrauhaa työpaikoille. Valtuuston jäsen Virta puolestaan muistuttaa, että ammattiliiton jäsenyys työntekijöille on ikään kuin vakuutus, josta on syytä pitää kiinni.
– Huolestuttaa etenkin nuorten puolesta. Erityisesti heille olisi tärkeää hoksata, kuinka tärkeä liitto on. Se tarjoaa työntekijöille turvan ja se neuvottelee työntekijöille työehtosopimukset, valtuuston jäsen Suojanen sanoo.
LUE MYÖS:
