Useita ihmisiä istuu kokoussalissa. Puheenjohtajat ovat edessä kasvot kameraan päin. Muut istuvat kasvot poispäin kamerasta. Valkokankaalle on heijastettu kuva, jossa lukee "Teollisuusliiton sääntömääräinen kevätkokous".
Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidetään 20.–21.5.2025 Helsingissä.

Valtuus­ton keskus­telu: Koro­tuk­set kohtuul­li­sia, torjun­ta­voi­tot tärkeitä

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton kevät­ko­kouk­sen yleis­kes­kus­te­lussa perat­tiin mennyttä työmarkkinakierrosta.

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton kevät­ko­kouk­sessa 20.5.2025 keskus­tel­tiin muun muassa menneestä työmark­ki­na­kier­rok­sesta, maan halli­tuk­sen poli­tii­kasta sekä jäsenhankinnasta.

Lukui­sia lakkoja vaati­neella työmark­ki­na­kier­rok­sella valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten ylei­nen palkan­ko­ro­tus­linja oli yhteensä 7,8 prosen­tin koro­tuk­set kolmelle vuodelle.

– Ylei­sesti ottaen kentältä ei ole tullut suurem­pia sora­ää­niä. Sopi­muk­sen kanssa pystyy elämään, sanoi valtuus­ton jäsen Einari Grön­berg kemian sektorilta.

– Iso osa ei tule näke­mään 7,8 prosent­tia yritys­koh­tai­sen erän vuoksi. Koro­tus on kuiten­kin kohtuul­li­nen, sanoi valtuus­ton jäsen Marko Lähteen­mäki kemian sektorilta.

Mies seisoo puhujankorokkeella ja katsoo puhuessaan sivuun.
Valtuus­ton jäsen Einari Grön­berg kemian sektorilta.

Myös työeh­to­so­pi­mus­ten teks­tei­hin saavu­tet­tuja torjun­ta­voit­toja pidet­tiin tärkeinä. Puheen­joh­taja Riku Aalto kertoi valtuus­tolle, että Teol­li­suus­lii­ton aloilla irti­sa­no­mi­seen vaadi­taan jatkos­sa­kin asial­li­nen ja painava syy, vaikka maan halli­tus on muut­ta­massa lakia siten, ettei jatkossa irti­sa­no­mi­seen tarvit­taisi paina­vaa syytä.

– Iso kiitos Teol­li­suus­lii­ton neuvot­te­li­joille, jotka saivat säily­tet­tyä asial­li­sen ja paina­van syyn työeh­to­so­pi­muk­sessa, sanoi valtuus­ton jäsen Marjo Hiltu­nen teknologiasektorilta.

– On hienoa olla teol­li­suus­liit­to­lai­nen. Meitä ei ole lannis­tettu tai hiljen­netty, sanoi valtuus­ton jäsen Miia Pent­tilä teknologiasektorilta.

Työpai­koilla on keskus­teltu, onko oikein, että liit­toon kuulu­mat­to­mat saavat samat koro­tuk­set kuin liiton jäsenet.

– Voisiko olla niin, että tule­vai­suu­dessa yleis­ko­ro­tuk­set olisi­vat kaksio­sai­set. Jäse­net saisi­vat suurem­man potin, pohti valtuus­ton jäsen Juha Paka­ri­nen teknologiasektorilta.

Nainen seisoo puhujankorokkeella ja katsoo puhuessaan sivuun.
Valtuus­ton jäsen Marjo Hiltu­nen teknologiasektorilta.

HALLITUS ROMUTTAA SOPIMUSYHTEISKUNTAA

Orpon-Purran halli­tus päätti puoli­vä­li­rii­hes­sään huhti­kuussa, että se pois­taa työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Alussa halli­tus kertoi, että muutos koskee työn­te­ki­jöi­den lisäksi myös yritys­ten jäsen­mak­suja, sittem­min toteu­tusta on alettu pitää yritys­ten osalta hankalana.

– Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto on selkeää jatku­moa halli­tuk­sen jo toteu­tu­nei­siin toimiin, joilla yksi päämäärä: heiken­tää meidän liiket­tämme ja romut­taa sopi­musyh­teis­kunta, sanoi valtuus­ton jäsen Juha Hassel kemian sektorilta.

Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poisto on yhteis­kun­nal­li­sesti suuri muutos, vaikka yksit­täi­selle työn­te­ki­jälle käteen jäävä summa ei muutu dramaattisesti.

– Vero­vä­hen­nyk­sen poisto ei ole kuin noin 10 euroa kuussa, mutta monelle se on teko­syy erota liitosta, sanoi Marko Lähteenmäki.

– 10 euroa on aika pieni hinta siitä, että saamme työeh­to­so­pi­muk­sen, sanoi Marjo Hiltunen.

Kokoussalissa istuu useita ihmisiä pöytien äärellä. Heillä on edessään kannettavat tietokoneet. Useat ihmiset hymyilevät.
Kevät­val­tuus­tossa todet­tiin, että liiton täytyy olla aktii­vi­nen myös työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen välillä.

JÄSENYYS ON SIJOITUS OIKEUDENMUKAISUUTEEN

Monissa puheen­vuo­roissa katsot­tiin tule­vaan ja koros­tet­tiin jäsen­han­kin­nan tärkeyttä. Liiton voima edun­val­vo­jana perus­tuu korke­aan järjestäytymisasteeseen.

– Liiton jäse­nyys on sijoi­tus oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja turval­li­sem­paan työelä­mään. Ammat­ti­lii­tot ovat olen­nai­nen osa toimi­vaa yhteis­kun­taa, sanoi valtuus­ton jäsen Tero Tiai­nen teknologiasektorilta.

– Korkea järjes­täy­ty­mi­saste on mahdol­li­nen jokai­sella työpai­kalla, sanoi valtuus­ton jäsen Toni Mäki-Pent­tilä teknologiasektorilta.

– Halli­tus on omalta osal­taan tehnyt järjes­tä­mis­työtä meidän puoles­tamme. Kaikki heiken­nyk­set, joita halli­tus tekee, herät­tä­vät ihmi­sissä tunteita ja akti­voi­vat järjes­täy­ty­mään, sanoi Einari Grönberg.

Mies puhuu seisaaltaan puhujankorokkeelta.
Liiton halli­tuk­sen vara­jä­sen Peter Sjökvist teknologiasektorilta.

Aktii­vista otetta tarvi­taan myös yhteis­kun­nal­li­sen päätök­sen­teon aree­noilla, jotta yhtä työn­te­ki­jä­vas­taista halli­tusta ei Suomeen enää tulisi.

– Halli­tuk­sen suunta ei ole kestävä pitkällä aika­vä­lillä, me tiedämme sen. Kaikki tietä­vät, paitsi Orpo ja Purra, sanoi halli­tuk­sen vara­jä­sen Peter Sjökvist teknologiasektorilta.

– Suoma­lai­set ovat saaneet tarpeek­seen. Sen osoit­ti­vat menneet kunta- ja alue­vaa­lit, sanoi Miia Penttilä.

Odotuk­set ovat korkealla seuraa­viin edus­kun­ta­vaa­lei­hin, jotka pide­tään kahden vuoden päästä.

– Meidän on alet­tava teke­mään suun­ni­telma, miten valta saadaan työväen­puo­lueille, että saamme korjat­tua edes osan virheistä, sanoi valtuus­ton jäsen Nina Päivä­rinta puutuotesektorilta.

Nainen puhuu puhujankorokkeelta ja katsoo kameraan päin.
Valtuus­ton jäsen Nina Päivä­rinta puutuotesektorilta.

AINA IHMISOIKEUKSIEN PUOLELLA

Valtuus­ton keskus­te­lussa oli esillä myös Israe­lin Gazassa teke­mät sota­toi­met, joissa on kuol­lut kymme­niä tuhan­sia ihmi­siä. Muun muassa huma­ni­tää­ri­sen avun estä­mi­nen ja suun­ni­tel­lut väes­tön pakko­siir­rot rikko­vat kansain­vä­listä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto ja vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen tuomit­si­vat puheen­vuo­rois­saan Israe­lin toimet.

– Teol­li­suus­liitto tuomit­see jyrkästi nämä Israe­lin suun­ni­tel­mat osana kansain­vä­listä työväen­lii­kettä, joka on aina ihmi­soi­keuk­sien puolella, Aalto sanoi.

– Kansan­murha on jatku­nut vuodesta 2023 ja 53 000 ihmistä on kuol­lut. Olisiko aika siir­tyä julki­lausu­mista tekoi­hin, sanoi liiton halli­tuk­sen vara­jä­sen Teemu Valli teknologiasektorilta.

 

LUE MYÖS:

Riku Aalto: Petteri Orpon halli­tus rikkoi työmark­ki­na­jär­jes­tel­män (Teollisuusliitto.fi 20.5.2025)

Turja Lehto­nen: Epäi­len suuresti, että veron­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen koskisi sekä työnan­ta­jien että työn­te­ki­jöi­den järjes­töjä (Teollisuusliitto.fi 20.5.2025)