Nuoret ammat­ti­laiset kilpai­livat Turussa – ”Rauhal­li­sesti vain, niin hyvä tulee”

Kuluvan viikon aikana Turun Artukai­sissa ratkais­tiin nuorten ammat­ti­laisten Suomen parhaim­misto. Taitaja 2025 ‑kilpailun finaa­liin osallistui yli 400 alle 23-vuotiasta nuorta, ja he osoit­tivat osaamis­taan 47:ssä eri lajissa auto- ja kulje­tus­tek­niikan, infor­maatio- ja viestin­tä­tek­no­lo­gian, palve­luiden, raken­ta­misen, ravit­se­mus­pal­ve­luiden ja teolli­suuden aloilta. Viisi lajeista oli PLUS-lajeja, joissa erityistä tukea tarvit­sevat opiske­lijat kilpai­livat suomenmestaruuksista.

Taitaja-kilpailut järjes­tet­tiin tänä vuonna Varsi­nais-Suomen ammatil­listen oppilai­tosten yhteis­työnä, ja päävas­tuul­linen toimija oli Turun ammatti-insti­tuutti. Kilpailua seuraa­maan odotet­tiin jopa 70 000 ihmistä.

Jätti­mäinen kilpai­lualue käsitti Turun Messu­kes­kuksen ja jäähallin lisäksi alueen laajat piha-alueet telttoi­neen, ammatti-insti­tuutin raken­nuksia ja Kaari­hallin. Vain hevos­ten­hoidon kilpailu pidet­tiin rauhal­li­sem­missa tallio­lo­suh­teissa Ypäjällä.

VIHDOIN SAA KESKITTYÄ

Tiistaina kisojen toisena päivänä alueen toisessa laidassa Kaari­hal­lissa ilma on sakeana tiivistä keskit­ty­mistä, kun nuoret puusepät miettivät toimek­siantoa ja sommit­te­levat puuta valmis­teilla olevan tv-tason malliin. Laskelmia tehdään, ja välillä sirkkeli sirahtaa.

– Vaikea työ tänä vuonna, kiirettä pitää, sanoo helsin­ki­läinen Tapio Räsänen.

Hän on mukana jo toista kertaa. Viime kerralla Räsänen pääsi semifi­naa­liin asti, mutta puurtaa nyt kilpai­lusuo­ri­tus­taan ikäluok­kansa parhaim­miston kanssa Taitaja 2025 ‑kilpailun finaalissa.

– Voittava strategia on keskit­ty­minen. Jos tekee alkuun helppoja virheitä, siitä voi lähteä spiraali alaspäin. Tarkkuus, turval­li­suus ja laatu ovat ne, joita kilpai­lussa katso­taan, Räsänen kertoo.

Hän hyödyntää suori­tuk­ses­saan mahdol­li­suutta käyttää kuulos­uo­jaimia, vaikka musiikkia ei niiden kautta finaa­lissa saakaan kuunnella.

– Tuntuu, että ne kun laittaa, on sen jälkeen oman pään sisässä. Tykkään siitä, että täällä saa keskittyä monta päivää putkeen. Se on kivaa ja myös erilaista, kuin puusepän normi­työssä, hän hymyilee.

Voittava strategia on keskittyminen.

Käsillä tekeminen on Räsäselle se oma juttu. Se kirkastui hänelle lukion ja armeijan jälkeen. Hän on juuri valmis­tunut Espoon Omniasta.

– Minusta koulu­tuk­sessa oli hyvää se, että heti aloitet­tiin tekemään, koska niin käden taitoja oppii. Aluksi se oli jopa vähän kummal­lista, koska enhän minä mitään sirkkeliä osannut käyttää. Mutta sitäkin sai valvo­tusti tehdä. Pikku­hiljaa sain huomata, että pystyin kehit­ty­mään. Itselle isointa ovat olleet onnis­tu­misen elämykset, hän kertoo.

Ennen kilpailua hän teki kuukauden työhar­joit­telun Sevil­lassa Espanjassa.

– Nyt on ainakin kesälle oman alan töitä tarjolla. Pitää katsoa, miten Helsin­gissä hommia riittää, hän juttelee.

JÄNNITYS KARISEE

Sekun­ti­kello napsahtaa autoko­rin­kor­jauksen kilpailupisteellä.

– Ja aika on täynnä, kajahtaa mikke­li­läisen Lenni Meriläisen vieressä, kun hän on tarkis­ta­massa henki­lö­auton renkaiden ilmanpaineita.

– Tässä oli luovu­tus­huolto, eli tarkas­te­taan auto yleisesti: alusta, mootto­ri­tila, että kaikki on kunnossa asiak­kaalle luovu­tusta varten. Viat kirja­taan ylös ja sitä rataa, hän kertoo ja vetää hanskoja käsistään.

Ennen tätä Meriläinen teki kilpai­lu­rastin sähkö­re­kalla, jossa hän pääsi kippaa­maan rekan hytin ja tarkis­ta­maan ohjauskulmia.

– Ensim­mäistä rastia kun tein, niin kyllä se jännitys aika hyvin siinä katosi. Kunhan vain ottaa rauhal­li­sesti eikä rupea hätiköi­mään. Ei tarvitse miettiä, kuinka hirveä kiire on tai miten itse pärjää. Ne mielestä pois vain, niin hyvä suoritus tulee, hän juttelee.

Kunhan vain ottaa rauhal­li­sesti eikä rupea hätiköimään.

Etelä-Savon ammat­tio­pis­tolla opiskellut Meriläinen on tällä hetkellä oppiso­pi­muk­sella Mikkelin Auto-Killalla.

– On ollut puhetta, että pääsisin sinne armeijan jälkeen töihin. Jatko-opiske­lujen kannalta ei ole suurempaa ajatusta. Katson myöhemmin, jos mieli rupeaa muuttu­maan johonkin suuntaan, hän miettii.

OPPILAITOSYHTEISTYÖ TÄYDENTÄÄ PERUSKOULUTUSTA

Lajivas­taa­vana ajoneu­vo­tek­nii­kassa toimiva Kenneth Andersson kertoo, että kilpai­lussa testa­taan nuorten perus­tai­toja. Kasvavaa sähkö­au­tojen maailmaa on tuotu vain vähän mukaan kisaan. Sähkö­au­toihin liittyvä korkea­jän­ni­te­töiden tekeminen on osaamista, jota nuorilta ei vielä odoteta.

Andersson kertoo, että sähkö­au­toja yrite­tään kovasti tuoda mukaan opintoihin, mutta käytän­nössä puhutaan perus­teista. Työpaikat koulut­tavat edelleen merkki- ja malli­koh­tai­seen osaamiseen.

– Pallohan on paljon siellä työelä­mässä. Valmista akunpur­kajaa ei tule mistään koulusta, Andersson sanoo.

Sähkö­rekan kilpai­lu­pis­teellä työtä valvova projek­ti­pääl­likkö Jani Rajamäki Volvo Truck­silta korostaa, että oppilai­to­syh­teistyö nousee arvoonsa, kun puhutaan uudesta teknologiasta.

– Kun tarvetta yrityk­sellä on, niin räätä­löi­dään koulutus yhdessä oppilai­toksen kanssa. Voiman­läh­teistä puhut­taessa yhä enemmän tarvit­tai­siin tällaista yksilöl­listä koulu­tusta, hän sanoo.

 OSAAMISEN ENNAKOINTI TARVITSEE LISÄPANOSTUSTA

Teolli­suus­liiton koulu­tus­pääl­likkö Veli-Matti Kauppinen ja koulu­tus­suun­nit­te­lija Sari Perkiö huokai­sevat, kun saavat hetkeksi painavat reput seläs­tään. He ovat tuoneet kisoihin palkin­noiksi Teolli­suus­liiton monitoi­mi­työ­ka­luja. He sanovat, että tekni­sille aloille ja ylipää­tään käden­tai­doille Taitaja-kilpailut ovat tärkeä arvos­tuksen kohot­taja. Sitä tarvi­taan, kun samaan aikaan ammatil­lista koulu­tusta kurite­taan kohtuut­to­milla leikkauksilla.

– Tämä nykyhal­litus teki isot leikkaukset ammatil­li­seen koulu­tuk­seen, lasku­ta­vasta riippuen jopa enemmänkin kuin 120 miljoonaa euroa. Se rupeaa näkymään, kun oppilai­tok­sissa joudu­taan vähen­tä­mään henki­lö­kuntaa ja tarjot­tavia aineita, Kauppinen sanoo.

Perkiö muistuttaa, että jo edelli­senkin kurituksen, vuoden 2018 reformin vaiku­tuk­sista kärsi­tään ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa edelleen.

– Liian monelta kuulee, että vaikka he ovat valmis­tu­neet ammat­ti­kou­lusta, he eivät tunne osaavansa ja olevansa ammat­ti­tai­toisia. Niin ei saisi olla, hän sanoo.

Perkiö huomauttaa, että samaan aikaan, kun ammat­teja poistuu ja uusia syntyy, vain harvalla nuorella on käsitys siitä, millaisia eri ammat­teja on tarjolla. Ei ole käsitystä välttä­mättä muilla­kaan, koska opetus­hal­li­tuksen johdolla tehtyä osaamisen ennakoin­ti­työtä on kutis­tettu minimiin.

– Osaamisen ennakointi on ollut parhaim­mil­laan sitä, että siinä on ollut mukana valtio­valta, työnan­taja- ja työnte­ki­jä­puoli sekä oppilai­toksia. On ollut aito vuoro­pu­helu siitä, mitä lyhyen, keski­pitkän ja pitkän aikavälin osaamis­tar­peita on. Tähän pitäisi satsata, Kauppinen sanoo.

ISKÄN AUTOTALLISTA KUNNOSSAPITOON

Konee­na­sen­nuksen ja kunnos­sa­pidon tehtä­vä­pis­teellä kuopio­lainen Minna Risulainen tarkas­telee käsillä olevaa konetta. Kilpai­lijat saavat kolmena päivänä eteensä tehtäviä Festolta, Ponsselta, Sandvik Minin­gilta, SKF:ltä, Sulze­rilta ja Wille Machi­ne­silta. Se sopii Risulaiselle.

– Tulevai­suuden unelmani olisi päästä Kuopion alueelle töihin, Juntta­nille tai Ponsselle, Risulainen sanoo.

Olen tykännyt ihan sikana!

Tällä hetkellä hän opiskelee toista vuotta Savon ammattiopistossa.

– Ihan pienestä pitäen olen tykännyt rassata koneita iskän mukana autotal­lissa. Ajattelin, että miksi en saman tien hakisi alalle, kun se kuitenkin kiinnostaa tosi paljon. Olen tykännyt ihan sikana! Tuntuu, että oma ala on, hän juttelee.

Kilpai­lu­pis­teiden ohi kulkee loppu­maton virta uteliaita. Risulainen kertoo, että kilpai­lussa valttia on pystyä keskit­ty­mään omaan tekemi­seen, vaikka ympärillä häärää paljon ihmisiä. Monet kilpai­lijat näyttä­vätkin panos­tavan ohjeiden huolel­li­seen lukemi­seen. Risulainen lähti mukaan kilpai­luun opetta­jansa kannustamana.

– Jännittää tietysti. Saa nähdä, mitä tulee. Ja mitä tulee, siihen ollaan tyyty­väisiä, Risulainen sanoo.

Katso kaikki Taitaja 2025 ‑kilpailun tulokset tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).