Mies katsoo auton konehuoneeseen hänen kädessään olevan lampun valossa. Takana on ihmisiä seuraamassa tilannetta.
Lenni Meriläinen tutkii kilpailutehtävänään henkilöauton kunnon ennen luovutusta asiakkaalle.

Nuoret ammat­ti­laiset kilpai­livat Turussa – ”Rauhal­li­sesti vain, niin hyvä tulee”

TEKSTI MARI SCHILDT
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Yli 400 nuorta kilpaili parem­muu­desta 47:ssä eri ammat­ti­tai­dossa Taitaja 2025 ‑finaa­li­kil­pai­lussa Turussa.

Kuluvan viikon aikana Turun Artukai­sissa ratkais­tiin nuorten ammat­ti­laisten Suomen parhaim­misto. Taitaja 2025 ‑kilpailun finaa­liin osallistui yli 400 alle 23-vuotiasta nuorta, ja he osoit­tivat osaamis­taan 47:ssä eri lajissa auto- ja kulje­tus­tek­niikan, infor­maatio- ja viestin­tä­tek­no­lo­gian, palve­luiden, raken­ta­misen, ravit­se­mus­pal­ve­luiden ja teolli­suuden aloilta. Viisi lajeista oli PLUS-lajeja, joissa erityistä tukea tarvit­sevat opiske­lijat kilpai­livat suomenmestaruuksista.

Yläviistosta otettu yleiskuva, jossa on paljon ihmisiä sisätilassa. Ihmiset kulkevat eri suuntiin. Keskellä on aurinkotuoleja, joista muutamilla istuu joku.
Taitaja-kilpailut järjes­tet­tiin tänä vuonna Varsi­nais-Suomen ammatil­listen oppilai­tosten yhteistyönä.

Taitaja-kilpailut järjes­tet­tiin tänä vuonna Varsi­nais-Suomen ammatil­listen oppilai­tosten yhteis­työnä, ja päävas­tuul­linen toimija oli Turun ammatti-insti­tuutti. Kilpailua seuraa­maan odotet­tiin jopa 70 000 ihmistä.

Jätti­mäinen kilpai­lualue käsitti Turun Messu­kes­kuksen ja jäähallin lisäksi alueen laajat piha-alueet telttoi­neen, ammatti-insti­tuutin raken­nuksia ja Kaari­hallin. Vain hevos­ten­hoidon kilpailu pidet­tiin rauhal­li­sem­missa tallio­lo­suh­teissa Ypäjällä.

Mies sirkkelöi puuosaa. Hän katsoo pöytäsirkkelin terän suuntaisesti toinen silmä kiinni.
”Tykkään siitä, että saa keskittyä monta päivää putkeen. Se on kivaa ja myös erilaista, kuin puusepän normi­työssä”, sanoo puusep­pä­fi­naa­lissa kilpai­leva Tapio Räsänen.

VIHDOIN SAA KESKITTYÄ

Tiistaina kisojen toisena päivänä alueen toisessa laidassa Kaari­hal­lissa ilma on sakeana tiivistä keskit­ty­mistä, kun nuoret puusepät miettivät toimek­siantoa ja sommit­te­levat puuta valmis­teilla olevan tv-tason malliin. Laskelmia tehdään, ja välillä sirkkeli sirahtaa.

– Vaikea työ tänä vuonna, kiirettä pitää, sanoo helsin­ki­läinen Tapio Räsänen.

Hän on mukana jo toista kertaa. Viime kerralla Räsänen pääsi semifi­naa­liin asti, mutta puurtaa nyt kilpai­lusuo­ri­tus­taan ikäluok­kansa parhaim­miston kanssa Taitaja 2025 ‑kilpailun finaalissa.

– Voittava strategia on keskit­ty­minen. Jos tekee alkuun helppoja virheitä, siitä voi lähteä spiraali alaspäin. Tarkkuus, turval­li­suus ja laatu ovat ne, joita kilpai­lussa katso­taan, Räsänen kertoo.

Pöydällä on papereita, joissa on tekstiä sekä puuosia. Kuvassa näkyy myös ihmisen kädet.
Puusepät kilpai­levat tv-tason valmis­ta­mi­sessa Taitaja 2025 ‑kilpai­lussa.

Hän hyödyntää suori­tuk­ses­saan mahdol­li­suutta käyttää kuulos­uo­jaimia, vaikka musiikkia ei niiden kautta finaa­lissa saakaan kuunnella.

– Tuntuu, että ne kun laittaa, on sen jälkeen oman pään sisässä. Tykkään siitä, että täällä saa keskittyä monta päivää putkeen. Se on kivaa ja myös erilaista, kuin puusepän normi­työssä, hän hymyilee.

Voittava strategia on keskittyminen.

Käsillä tekeminen on Räsäselle se oma juttu. Se kirkastui hänelle lukion ja armeijan jälkeen. Hän on juuri valmis­tunut Espoon Omniasta.

– Minusta koulu­tuk­sessa oli hyvää se, että heti aloitet­tiin tekemään, koska niin käden taitoja oppii. Aluksi se oli jopa vähän kummal­lista, koska enhän minä mitään sirkkeliä osannut käyttää. Mutta sitäkin sai valvo­tusti tehdä. Pikku­hiljaa sain huomata, että pystyin kehit­ty­mään. Itselle isointa ovat olleet onnis­tu­misen elämykset, hän kertoo.

Lippahattupäinen mies mittaa käsissään pitämää puuosaa työntömitalla. Miehellä on kuulosuojaimet päässä.
Tapio Räsänen sijoittui Puuseppä-lajissa 4. sijalle.

Ennen kilpailua hän teki kuukauden työhar­joit­telun Sevil­lassa Espanjassa.

– Nyt on ainakin kesälle oman alan töitä tarjolla. Pitää katsoa, miten Helsin­gissä hommia riittää, hän juttelee.

JÄNNITYS KARISEE

Sekun­ti­kello napsahtaa autoko­rin­kor­jauksen kilpailupisteellä.

– Ja aika on täynnä, kajahtaa mikke­li­läisen Lenni Meriläisen vieressä, kun hän on tarkis­ta­massa henki­lö­auton renkaiden ilmanpaineita.

– Tässä oli luovu­tus­huolto, eli tarkas­te­taan auto yleisesti: alusta, mootto­ri­tila, että kaikki on kunnossa asiak­kaalle luovu­tusta varten. Viat kirja­taan ylös ja sitä rataa, hän kertoo ja vetää hanskoja käsistään.

Mies katsoo auton konehuoneeseen hänen kädessään olevan lampun valossa. Takana on ihmisiä seuraamassa tilannetta.
Lenni Meriläinen tekee luovu­tus­tar­kas­tusta henki­lö­au­tolle. Hän sijoittui Ajoneu­vo­tek­niikka-lajissa 4. sijalle.

Ennen tätä Meriläinen teki kilpai­lu­rastin sähkö­re­kalla, jossa hän pääsi kippaa­maan rekan hytin ja tarkis­ta­maan ohjauskulmia.

– Ensim­mäistä rastia kun tein, niin kyllä se jännitys aika hyvin siinä katosi. Kunhan vain ottaa rauhal­li­sesti eikä rupea hätiköi­mään. Ei tarvitse miettiä, kuinka hirveä kiire on tai miten itse pärjää. Ne mielestä pois vain, niin hyvä suoritus tulee, hän juttelee.

Kunhan vain ottaa rauhal­li­sesti eikä rupea hätiköimään.

Etelä-Savon ammat­tio­pis­tolla opiskellut Meriläinen on tällä hetkellä oppiso­pi­muk­sella Mikkelin Auto-Killalla.

– On ollut puhetta, että pääsisin sinne armeijan jälkeen töihin. Jatko-opiske­lujen kannalta ei ole suurempaa ajatusta. Katson myöhemmin, jos mieli rupeaa muuttu­maan johonkin suuntaan, hän miettii.

Kaksi ihmistä keskustelee seisaaltaan tapahtumahallissa. Takana näkyy henkilöautoja.
Ajoneu­vo­tek­niikan lajivas­taava Kenneth Andersson sai Teolli­suus­liiton Sari Perkiöltä monitoi­mi­työ­ka­luja palkin­noiksi sekä esitteitä.

OPPILAITOSYHTEISTYÖ TÄYDENTÄÄ PERUSKOULUTUSTA

Lajivas­taa­vana ajoneu­vo­tek­nii­kassa toimiva Kenneth Andersson kertoo, että kilpai­lussa testa­taan nuorten perus­tai­toja. Kasvavaa sähkö­au­tojen maailmaa on tuotu vain vähän mukaan kisaan. Sähkö­au­toihin liittyvä korkea­jän­ni­te­töiden tekeminen on osaamista, jota nuorilta ei vielä odoteta.

Andersson kertoo, että sähkö­au­toja yrite­tään kovasti tuoda mukaan opintoihin, mutta käytän­nössä puhutaan perus­teista. Työpaikat koulut­tavat edelleen merkki- ja malli­koh­tai­seen osaamiseen.

– Pallohan on paljon siellä työelä­mässä. Valmista akunpur­kajaa ei tule mistään koulusta, Andersson sanoo.

Sähkö­rekan kilpai­lu­pis­teellä työtä valvova projek­ti­pääl­likkö Jani Rajamäki Volvo Truck­silta korostaa, että oppilai­to­syh­teistyö nousee arvoonsa, kun puhutaan uudesta teknologiasta.

– Kun tarvetta yrityk­sellä on, niin räätä­löi­dään koulutus yhdessä oppilai­toksen kanssa. Voiman­läh­teistä puhut­taessa yhä enemmän tarvit­tai­siin tällaista yksilöl­listä koulu­tusta, hän sanoo.

Tapahtumahallissa on kerääntyneenä useita ihmisiä rekan kumotun nupin äärelle.
Sähkö­rekan hytin kumoa­minen kiinnosti yleisöä Taitaja2025-kilpailuissa.

 OSAAMISEN ENNAKOINTI TARVITSEE LISÄPANOSTUSTA

Teolli­suus­liiton koulu­tus­pääl­likkö Veli-Matti Kauppinen ja koulu­tus­suun­nit­te­lija Sari Perkiö huokai­sevat, kun saavat hetkeksi painavat reput seläs­tään. He ovat tuoneet kisoihin palkin­noiksi Teolli­suus­liiton monitoi­mi­työ­ka­luja. He sanovat, että tekni­sille aloille ja ylipää­tään käden­tai­doille Taitaja-kilpailut ovat tärkeä arvos­tuksen kohot­taja. Sitä tarvi­taan, kun samaan aikaan ammatil­lista koulu­tusta kurite­taan kohtuut­to­milla leikkauksilla.

– Tämä nykyhal­litus teki isot leikkaukset ammatil­li­seen koulu­tuk­seen, lasku­ta­vasta riippuen jopa enemmänkin kuin 120 miljoonaa euroa. Se rupeaa näkymään, kun oppilai­tok­sissa joudu­taan vähen­tä­mään henki­lö­kuntaa ja tarjot­tavia aineita, Kauppinen sanoo.

Edessä epätarkka ihmishahmo työskentelee auton konehuoneen äärellä. Takana mies ja nainen seuraavat toimintaa ja katsovat kameraa päin.
Teolli­suus­liiton Sari Perkiö ja Veli-Matti Kauppinen pääsivät seuraa­maan Taita­ja2025-kilpailua. He koros­tavat kilpailun merki­tystä käden­tai­tojen arvos­tuksen kohottajana.

Perkiö muistuttaa, että jo edelli­senkin kurituksen, vuoden 2018 reformin vaiku­tuk­sista kärsi­tään ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa edelleen.

– Liian monelta kuulee, että vaikka he ovat valmis­tu­neet ammat­ti­kou­lusta, he eivät tunne osaavansa ja olevansa ammat­ti­tai­toisia. Niin ei saisi olla, hän sanoo.

Perkiö huomauttaa, että samaan aikaan, kun ammat­teja poistuu ja uusia syntyy, vain harvalla nuorella on käsitys siitä, millaisia eri ammat­teja on tarjolla. Ei ole käsitystä välttä­mättä muilla­kaan, koska opetus­hal­li­tuksen johdolla tehtyä osaamisen ennakoin­ti­työtä on kutis­tettu minimiin.

– Osaamisen ennakointi on ollut parhaim­mil­laan sitä, että siinä on ollut mukana valtio­valta, työnan­taja- ja työnte­ki­jä­puoli sekä oppilai­toksia. On ollut aito vuoro­pu­helu siitä, mitä lyhyen, keski­pitkän ja pitkän aikavälin osaamis­tar­peita on. Tähän pitäisi satsata, Kauppinen sanoo.

Minna Risulainen selvittää yrityk­siltä saatuja tehtäviä konee­na­sen­nuksen ja kunnos­sa­pidon tehtäväpisteellä.

ISKÄN AUTOTALLISTA KUNNOSSAPITOON

Konee­na­sen­nuksen ja kunnos­sa­pidon tehtä­vä­pis­teellä kuopio­lainen Minna Risulainen tarkas­telee käsillä olevaa konetta. Kilpai­lijat saavat kolmena päivänä eteensä tehtäviä Festolta, Ponsselta, Sandvik Minin­gilta, SKF:ltä, Sulze­rilta ja Wille Machi­ne­silta. Se sopii Risulaiselle.

– Tulevai­suuden unelmani olisi päästä Kuopion alueelle töihin, Juntta­nille tai Ponsselle, Risulainen sanoo.

Olen tykännyt ihan sikana!

Tällä hetkellä hän opiskelee toista vuotta Savon ammattiopistossa.

– Ihan pienestä pitäen olen tykännyt rassata koneita iskän mukana autotal­lissa. Ajattelin, että miksi en saman tien hakisi alalle, kun se kuitenkin kiinnostaa tosi paljon. Olen tykännyt ihan sikana! Tuntuu, että oma ala on, hän juttelee.

Nainen käyttää konetta sen yli kyyristyneenä.
Minna Risulainen sijoittui Konee­na­sennus ja kunnos­sa­pito ‑lajissa 5. sijalle.

Kilpai­lu­pis­teiden ohi kulkee loppu­maton virta uteliaita. Risulainen kertoo, että kilpai­lussa valttia on pystyä keskit­ty­mään omaan tekemi­seen, vaikka ympärillä häärää paljon ihmisiä. Monet kilpai­lijat näyttä­vätkin panos­tavan ohjeiden huolel­li­seen lukemi­seen. Risulainen lähti mukaan kilpai­luun opetta­jansa kannustamana.

– Jännittää tietysti. Saa nähdä, mitä tulee. Ja mitä tulee, siihen ollaan tyyty­väisiä, Risulainen sanoo.

Nurmi­ken­tällä on pystyssä ihmisen kokoisia kirjaimia, jotka muodos­tavat tekstin ”Taitaja2025 Turku”.

Katso kaikki Taitaja 2025 ‑kilpailun tulokset tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).