Arto Helenius: EU-vaikuttaminen keskittyy osaamiseen

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa työohjelmansa. Näyttää siltä, että edellisestä kaudesta poiketen työelämän asiat loistavat poissaolollaan. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ensimmäisen kauden työohjelmassa oli runsaasti asioita, joilla edistettiin työelämää ja palkansaajien asemaa. Viime kaudella säädettiin paljon lainsäädäntöä ja kansalaisten asiat olivat näkyvästi toiminnan keskiössä.

Uudessa ohjelmassa on elementtejä, joilla tuetaan yrityksiä ja kattavasti puretaan olemassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä on nähtävissä niin, että yritysten edunvalvoja BusinessEurope on tullut hyvin huomioiduksi ja politiikka on erittäin oikeistolaista.

Poikkeuksena on komission hanke Union of Skills, joka tähtää osaamisen parantamiseen. Tämä voidaan nähdä kilpailukyvyn parantamisena, mutta yhtä lailla hankkeena, jossa panostetaan yksittäiseen työntekijään ja tämän ammatillisten valmiuksien parantamiseen. Työntekijäpuolen edunvalvonnan kannalta tämä antaa paljon mahdollisuuksia.

Nuorien ikäluokkien ja ennen kaikkea työelämässä jo olevien kannalta osaamishanke on lupaus siitä, että työntekijöihin halutaan investoida eli perus- ja täydennyskoulutukseen aiotaan panostaa. Komission työohjelman mukaan asiasta ei kuitenkaan ole tarkoitus säätää direktiiviä, vaan ohjelma tähtää siihen, että poliittisen vaikuttamisen kautta nämä panostukset tehtäisiin jäsenvaltioissa ja EU:n alueella toimivissa yrityksissä.

Olen ymmärtänyt, että varsin monessa maassa ensimmäinen kysymys on, kuuluuko vastuu koulutuksen kustannuksista valtiolle vai yrityksille. Yritykset ovat se osapuoli, joka korjaa ensimmäisen hyödyn ammattitaitoisemman työvoiman tuomasta tuottavuuden kasvusta. Kansantalouden kasvu taas on yhteiskunnan saama saldo.

Meillä on työttömien kirjoissa työikäisiä ja -kykyisiä, joiden työmarkkina-arvo on pudonnut, koska osaamista ei ole päivitetty.

Meillä on pitkään ollut illuusio, että Eurooppa on teknisesti ja osaamisen puolesta johtava alue maailmassa, mutta tämä ei enää näytä pitävän paikkaansa. Teollinen muutos ja uudet paineet tekniikan, energian ja ympäristön huomioon ottamisesta edellyttävät tuntuvaa panostusta ammattilaistemme osaamiseen. Toivottavasti komission hankkeen avulla näistä asioista kyetään muodostamaan toimiva malli, josta löytyy maksaja koulutukselle, toimeentulo kouluttautujalle ja investoinnit toimivammalle koulutusjärjestelmälle.

Eurooppa harmaantuu vauhdilla. Maanosaamme voidaan saada rekrytoitua lisää työvoimaa kouluttamisen avulla. Meillä on työttömien kirjoissa työikäisiä ja -kykyisiä, joiden työmarkkina-arvo on pudonnut, koska osaamista ei ole päivitetty. Heidän uudelleentyöllistämisensä onnistuu käytännössä vain päivittämällä ammattitaito tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.

Koulutus on aihe, jonka sateenvarjon alle sopivat kovin monet niistä asioista, joiden kanssa ammattiliitotkin työskentelevät. Osaaminen tuo työsuhdeturvaa ja parantaa esimerkiksi työmotivaatiota.

Meidän on opittava pukemaan osa omaa edusvalvontaamme koulutuksen kaavun alle, vaikka jatkossakin teemme työtä suomalaisen teollisuustyöntekijän hyväksi. Monia tuttuja toimia pitää jatkossa perustella koulutusteeman kautta, kun työtä tehdään työsuhdeturvan, ansiokehityksen ja työtyytyväisyyden eteen. Parasta on, jos jokaiseen jäseneen henkilötasolla saadaan panostuksia. Se on tulevaisuuden pääomaa työntekijälle.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija.