Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita – ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”

Lakko-oikeus perus­tuu Suomes­sa perus­tus­laki­in sekä kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in, joi­hin Suo­mi on sitoutunut. Pet­teri Orpon hal­li­tus rajoit­ti työn­tek­i­jöi­den lakko-oikeut­ta kevääl­lä 2024.

Teol­lisu­us­li­iton oikeudel­lisen yksikön pääl­likkö Anna Tapio ja juristi Susan­na Holm­berg ker­to­vat, että laki­in tehdyt muu­tok­set ovat merkit­täviä. Maan hal­li­tus rajoit­ti poli­it­tiset lakot korkein­taan vuorokau­teen, aset­ti myötä­tun­to­lakkoi­hin merkit­täviä rajoituk­sia ja korot­ti lakkosakko­ja.

– Työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa on kaven­net­tu todel­la rajusti, Tapio sanoo.

Suomes­sa on per­in­teis­es­ti ollut vähän poli­it­tisia lakko­ja, joten selvää oikeuskäytän­töä lakko­ra­joista ei ole muo­dos­tunut. Poli­it­tiset lakot eivät aiem­minkaan ole olleet rajat­to­mia.

– Mis­sä raja olisi kulkenut, sitä ei tiede­tä, kos­ka poli­it­tiset lakot eivät ole olleet ongel­ma, Holm­berg sanoo.

LAKKOSAKKOIHIN RAJU KOROTUS

Maan hal­li­tus korot­ti lakkosakko­ja siten, että nyky­isin hyvi­tys­sakon min­i­mi on 10 000 euroa ja mak­si­mi 150 000 euroa. Aiem­min lait­tomista lakoista tuomit­tu­jen sakko­jen ylära­ja oli 37 400 euroa, eikä alara­jaa ollut.

Lait­tomat lakot liit­tyvät usein tilanteisi­in, jois­sa työ­nan­ta­ja tieten rikkoo työe­htosopimus­ta. Maan hal­li­tus ei lakkosakko­ja nos­taes­saan kuitenkaan nos­tanut vas­taaval­la taval­la työe­htosopimuk­sen rikkomis­es­ta seu­raavia hyvi­tys­sakko­ja.

– Lain­säädän­tö­muu­tok­set ovat kaikki­aan yksipuolisia, Holm­berg sanoo.

Orpon hal­li­tus myös sääti työn­tek­i­jöille henkilöko­htaisen 200 euron hyvi­tysseu­raa­muk­sen, jos työn­tek­i­jä osal­lis­tuu tuomiois­tu­imen jo aiem­min lait­tomak­si totea­maan lakkoon ja työ­nan­ta­ja on ilmoit­tanut hänelle lakon lait­to­muud­es­ta. Suomes­sa ei per­in­teis­es­ti ole asetet­tu henkilöko­htaisia seu­raa­muk­sia ammat­tiy­hdis­tyk­sen jär­jestämistä lakoista.

– Suomen jär­jestelmässä tämä on tyystin uuden­lainen jut­tu, Holm­berg sanoo.

Tilanteet, jois­sa lait­tomak­si todet­tua lakkoa jatke­taan, ovat harv­inaisia Suomes­sa. Laki voi kuitenkin lisätä epä­var­muut­ta, kos­ka henkilöko­htainen lakkosakko on teo­ri­as­sa mah­dolli­nen.

– Lail­la vaikute­taan mieliku­vaan. Tosi­asi­as­sa ei kuitenkaan ole pelkoa, että henkilöko­htainen hyvi­tys­mak­su tulisi työn­tek­i­jälle yllä­tyk­senä, Tapio sanoo.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon hal­li­tuk­sen säätämät lakko­ra­joituk­set astu­i­v­at voimaan 18.5.2024.
• Poli­it­tiset lakot rajoitet­ti­in korkein­taan 24 tun­ti­in.
• Myötä­tun­to­lakko­ja rajoitet­ti­in aset­ta­mal­la niille suh­teel­lisu­us- ja kohden­tamis­vaa­timuk­sia.
• Lakkosakko­ja korotet­ti­in 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain ylära­ja 37 400 euroa.
• Säädet­ti­in henkilöko­htainen 200 euron seu­raa­mus­mak­su, jos työn­tek­i­jä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tu­imen lait­tomak­si totea­maan lakkoon.

VETEEN PIIRRETTYJÄ RAJOJA

Uut­ta työrauha­lain­säädän­töä leimaa epämääräisyys. Esimerkik­si myötä­tun­to­lakot eivät jatkos­sa saa olla suh­teet­to­mia ver­rat­tuna työri­itaan, jota myötä­tun­to­lakol­la tue­taan. Lain kir­jaimes­ta on han­kala päätel­lä, mitä suh­teet­to­muudel­la käytän­nössä tarkoite­taan.

– Myötä­tun­to­lakois­sa on vaikea sanoa, mis­sä raja menee, Holm­berg ker­too.

Oikeuskäytän­tö sel­ven­tää rajo­ja myöhem­min, jos myötä­tun­to­lakko­ja viedään oikeu­den arvioitavak­si. Sitä ennen rajat ovat veteen piir­ret­tyjä.

– Epä­var­muus itsessään on omi­aan rajoit­ta­maan ammat­tili­it­to­jen toim­intaa, Tapio sanoo.

Epämääräis­es­ti kir­joite­tut lait yhdis­tet­tynä lakkosakko­jen roimaan koro­tuk­seen luo­vat ammat­tili­itoille ikävän asetel­man.

– Joudu­taan ole­maan varovaisia tai otta­maan tietois­testi iso­ja riske­jä, Tapio sanoo.

Joil­lain aloil­la poli­it­tisia ja myötä­tun­to­lakko­ja on rajoitet­tu jo aiem­min. Esimerkik­si viestin­täaloil­la val­lit­see absolu­ut­ti­nen työrauhavelvol­lisu­us, eli kaik­ki työ­tais­te­lut, myös poli­it­tiset ja myötä­tun­to­työ­tais­te­lut, ovat kiel­let­tyjä työe­htosopimuk­sen ollessa voimas­sa.

LAKKOON ON OIKEUS JATKOSSAKIN

Myös suo­je­lu­työstä ollaan säätämässä uut­ta lain­säädän­töä. Aiem­min lain­säädän­töä ei ole ollut, mut­ta ammat­tili­itot ovat per­in­teis­es­ti rajan­neet lakko­jen ulkop­uolelle työt, joiden keskey­tymi­nen aiheut­taisi vaaraa esimerkik­si hen­gelle, ter­vey­delle tai ympäristölle.

Suo­je­lu­työhön on per­in­teis­es­ti liit­tynyt vähän ongelmia, mut­ta uusi lain­säädän­tö voi sel­l­aisia luo­da.

– Yksit­täiselle käräjä­tuo­mar­ille voi olla kova paik­ka olla kieltämät­tä lakkoa. Käytän­nössä muu­tos voi johtaa siihen, että tosi­asi­as­sa täysin lail­lisi­akin työ­tais­telu­ja rajoite­taan aiheet­tomasti uuden sään­te­lyn nojal­la, Tapio sanoo.

Vaik­ka lakko­ja on rajoitet­tu, yksit­täi­nen työn­tek­i­jä voi jatkos­sakin tur­val­lisin mielin osal­lis­tua työ­tais­telu­un.

– Edelleenkään työ­nan­ta­ja ei saa irti­sanoa työn­tek­i­jää, jos hän osal­lis­tuu ammat­tiy­hdis­tyk­sen jär­jestämään työ­tais­telu­un, Holm­berg sanoo.

Riitati­lanteis­sa Teol­lisu­us­li­it­to tukee jäseniään oikeudel­lis­es­ti. Liiton oikeusa­pu kor­vaa kaik­ki jäse­nen oikeu­denkäyn­tiku­lut tapauk­sis­sa, joi­hin liiton oikeusa­pu on myön­net­ty.

TYÖTAISTELUOIKEUS POHJOISMAISSA

TYÖTAISTELUT, KUN TYÖEHTOSOPIMUS EI VOIMASSA:
• Suo­mi: Ei rajoi­tus­ta
• Ruot­si: Ei rajoi­tus­ta
• Nor­ja: Ei rajoi­tus­ta
• Tan­s­ka: Ei rajoi­tus­ta
MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUT:
• Suo­mi: Laki vaatii suh­teel­lisu­ut­ta.
• Ruot­si: Ei selkeää suh­teel­lisu­us­vaa­timus­ta.
• Nor­ja: Vaa­di­taan suh­teel­lisu­ut­ta, ei tuomioi­ta lait­tomista lakoista.
• Tan­s­ka: Vaa­di­taan suh­teel­lisu­ut­ta, mut­ta ei selviä rajo­ja oikeuskäytän­nössä.
POLIITTISET TYÖTAISTELUT:
• Suo­mi: Laki rajoit­taa lakot 24 tun­ti­in.
• Ruot­si: Vaa­di­taan tilapäisyyt­tä ja ennal­ta määritet­tyä kestoa. Ei selvää aikara­jaa.
• Nor­ja: 11 päivän työ­tais­telu todet­tu lait­tomak­si tuomiois­tu­imes­sa.
• Tan­s­ka: Oikeuskäytän­nössä rajat­tu muu­ta­maan tun­ti­in.
LAKKOSAKOT AMMATTILIITOILLE:
• Suo­mi: 10 000–150 000 €
• Ruot­si: Arvioidaan tapausko­htais­es­ti
• Nor­ja: Arvioidaan tapausko­htais­es­ti
• Tan­s­ka: Jopa 20 milj. DKK (n. 2,7 milj. €)
LAKKOSAKOT YKSILÖILLE:
• Suo­mi: 200 €
• Ruot­si: Ei mah­dol­lisia
• Nor­ja: Ei mah­dol­lisia
• Tan­s­ka: 35–70 DKK/h (n. 5–9 €/h)
Lähde: Pohjo­is­mainen malli ja sen neljä poikkeusta ‑raport­ti (Uuden talousa­jat­telun keskus UTAK, kir­joit­ta­ja VTT Ilk­ka Kär­rylä, 4.4.2024)

LUE MYÖS:

Lakko-oikeus on demokra­t­ian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demokra­ti­aa jalka­an?”

”Ensin viedään vaikut­tamis­mah­dol­lisu­udet ja sit­ten annetaan kep­piä” – korote­tut lakkosakot ovat suh­teet­toman kovia pie­nille ammat­tiosas­toille

”Suo­raan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeu­den rajoituk­set puhut­ta­vat työ­paikalla

”Kolmikan­taisia valmis­telu­pe­ri­aat­tei­ta ei ole kun­nioitet­tu” – lakimuu­tosten takia menos­sa on poikkeuk­selli­nen työ­markki­nakier­ros

Lakko­ra­joituk­set toi­vat peri­aat­teel­lisia muu­tok­sia lain­säädän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista läh­tien ideana on, että työ­markki­noil­la neu­votel­laan”

Asiantun­ti­jat nos­ti­vat esi­in lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mut­ta hal­li­tus ei muut­tanut suun­nitelmi­aan