Ajassa
Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita – ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”
Maan hallitus rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta ja kasvatti lakkosakkoja. Yksipuoliset ja epäselvästi kirjoitetut lait ovat omiaan luomaan epävarmuutta ja vääriä mielikuvia.
Lakko-oikeus perustuu Suomessa perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Petteri Orpon hallitus rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta keväällä 2024.
Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio ja juristi Susanna Holmberg kertovat, että lakiin tehdyt muutokset ovat merkittäviä. Maan hallitus rajoitti poliittiset lakot korkeintaan vuorokauteen, asetti myötätuntolakkoihin merkittäviä rajoituksia ja korotti lakkosakkoja.
– Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti, Tapio sanoo.
Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja, joten selvää oikeuskäytäntöä lakkorajoista ei ole muodostunut. Poliittiset lakot eivät aiemminkaan ole olleet rajattomia.
– Missä raja olisi kulkenut, sitä ei tiedetä, koska poliittiset lakot eivät ole olleet ongelma, Holmberg sanoo.
LAKKOSAKKOIHIN RAJU KOROTUS
Maan hallitus korotti lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiemmin laittomista lakoista tuomittujen sakkojen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alarajaa ollut.
Laittomat lakot liittyvät usein tilanteisiin, joissa työnantaja tieten rikkoo työehtosopimusta. Maan hallitus ei lakkosakkoja nostaessaan kuitenkaan nostanut vastaavalla tavalla työehtosopimuksen rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja.
– Lainsäädäntömuutokset ovat kaikkiaan yksipuolisia, Holmberg sanoo.
Orpon hallitus myös sääti työntekijöille henkilökohtaisen 200 euron hyvitysseuraamuksen, jos työntekijä osallistuu tuomioistuimen jo aiemmin laittomaksi toteamaan lakkoon ja työnantaja on ilmoittanut hänelle lakon laittomuudesta. Suomessa ei perinteisesti ole asetettu henkilökohtaisia seuraamuksia ammattiyhdistyksen järjestämistä lakoista.
– Suomen järjestelmässä tämä on tyystin uudenlainen juttu, Holmberg sanoo.
Tilanteet, joissa laittomaksi todettua lakkoa jatketaan, ovat harvinaisia Suomessa. Laki voi kuitenkin lisätä epävarmuutta, koska henkilökohtainen lakkosakko on teoriassa mahdollinen.
– Lailla vaikutetaan mielikuvaan. Tosiasiassa ei kuitenkaan ole pelkoa, että henkilökohtainen hyvitysmaksu tulisi työntekijälle yllätyksenä, Tapio sanoo.
LAKKORAJOITUKSET
Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.
VETEEN PIIRRETTYJÄ RAJOJA
Uutta työrauhalainsäädäntöä leimaa epämääräisyys. Esimerkiksi myötätuntolakot eivät jatkossa saa olla suhteettomia verrattuna työriitaan, jota myötätuntolakolla tuetaan. Lain kirjaimesta on hankala päätellä, mitä suhteettomuudella käytännössä tarkoitetaan.
– Myötätuntolakoissa on vaikea sanoa, missä raja menee, Holmberg kertoo.
Oikeuskäytäntö selventää rajoja myöhemmin, jos myötätuntolakkoja viedään oikeuden arvioitavaksi. Sitä ennen rajat ovat veteen piirrettyjä.
– Epävarmuus itsessään on omiaan rajoittamaan ammattiliittojen toimintaa, Tapio sanoo.
Epämääräisesti kirjoitetut lait yhdistettynä lakkosakkojen roimaan korotukseen luovat ammattiliitoille ikävän asetelman.
– Joudutaan olemaan varovaisia tai ottamaan tietoistesti isoja riskejä, Tapio sanoo.
Joillain aloilla poliittisia ja myötätuntolakkoja on rajoitettu jo aiemmin. Esimerkiksi viestintäaloilla vallitsee absoluuttinen työrauhavelvollisuus, eli kaikki työtaistelut, myös poliittiset ja myötätuntotyötaistelut, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen ollessa voimassa.
LAKKOON ON OIKEUS JATKOSSAKIN
Myös suojelutyöstä ollaan säätämässä uutta lainsäädäntöä. Aiemmin lainsäädäntöä ei ole ollut, mutta ammattiliitot ovat perinteisesti rajanneet lakkojen ulkopuolelle työt, joiden keskeytyminen aiheuttaisi vaaraa esimerkiksi hengelle, terveydelle tai ympäristölle.
Suojelutyöhön on perinteisesti liittynyt vähän ongelmia, mutta uusi lainsäädäntö voi sellaisia luoda.
– Yksittäiselle käräjätuomarille voi olla kova paikka olla kieltämättä lakkoa. Käytännössä muutos voi johtaa siihen, että tosiasiassa täysin laillisiakin työtaisteluja rajoitetaan aiheettomasti uuden sääntelyn nojalla, Tapio sanoo.
Vaikka lakkoja on rajoitettu, yksittäinen työntekijä voi jatkossakin turvallisin mielin osallistua työtaisteluun.
– Edelleenkään työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää, jos hän osallistuu ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun, Holmberg sanoo.
Riitatilanteissa Teollisuusliitto tukee jäseniään oikeudellisesti. Liiton oikeusapu korvaa kaikki jäsenen oikeudenkäyntikulut tapauksissa, joihin liiton oikeusapu on myönnetty.
TYÖTAISTELUOIKEUS POHJOISMAISSA
TYÖTAISTELUT, KUN TYÖEHTOSOPIMUS EI VOIMASSA:
• Suomi: Ei rajoitusta
• Ruotsi: Ei rajoitusta
• Norja: Ei rajoitusta
• Tanska: Ei rajoitusta
MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUT:
• Suomi: Laki vaatii suhteellisuutta.
• Ruotsi: Ei selkeää suhteellisuusvaatimusta.
• Norja: Vaaditaan suhteellisuutta, ei tuomioita laittomista lakoista.
• Tanska: Vaaditaan suhteellisuutta, mutta ei selviä rajoja oikeuskäytännössä.
POLIITTISET TYÖTAISTELUT:
• Suomi: Laki rajoittaa lakot 24 tuntiin.
• Ruotsi: Vaaditaan tilapäisyyttä ja ennalta määritettyä kestoa. Ei selvää aikarajaa.
• Norja: 11 päivän työtaistelu todettu laittomaksi tuomioistuimessa.
• Tanska: Oikeuskäytännössä rajattu muutamaan tuntiin.
LAKKOSAKOT AMMATTILIITOILLE:
• Suomi: 10 000–150 000 €
• Ruotsi: Arvioidaan tapauskohtaisesti
• Norja: Arvioidaan tapauskohtaisesti
• Tanska: Jopa 20 milj. DKK (n. 2,7 milj. €)
LAKKOSAKOT YKSILÖILLE:
• Suomi: 200 €
• Ruotsi: Ei mahdollisia
• Norja: Ei mahdollisia
• Tanska: 35–70 DKK/h (n. 5–9 €/h)
Lähde: Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta ‑raportti (Uuden talousajattelun keskus UTAK, kirjoittaja VTT Ilkka Kärrylä, 4.4.2024)
LUE MYÖS:
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”
”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla
