Lakko­ra­joi­tuk­set muok­kaa­vat työmark­ki­noita – ”Työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta vaikut­taa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus perus­tuu Suomessa perus­tus­la­kiin sekä kansain­vä­li­siin sopi­muk­siin, joihin Suomi on sitou­tu­nut. Petteri Orpon halli­tus rajoitti työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeutta keväällä 2024.

Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön pääl­likkö Anna Tapio ja juristi Susanna Holm­berg kerto­vat, että lakiin tehdyt muutok­set ovat merkit­tä­viä. Maan halli­tus rajoitti poliit­ti­set lakot korkein­taan vuoro­kau­teen, asetti myötä­tun­to­lak­koi­hin merkit­tä­viä rajoi­tuk­sia ja korotti lakkosakkoja.

– Työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta vaikut­taa on kaven­nettu todella rajusti, Tapio sanoo.

Suomessa on perin­tei­sesti ollut vähän poliit­ti­sia lakkoja, joten selvää oikeus­käy­tän­töä lakko­ra­joista ei ole muodos­tu­nut. Poliit­ti­set lakot eivät aiem­min­kaan ole olleet rajattomia.

– Missä raja olisi kulke­nut, sitä ei tiedetä, koska poliit­ti­set lakot eivät ole olleet ongelma, Holm­berg sanoo.

LAKKOSAKKOIHIN RAJU KOROTUS

Maan halli­tus korotti lakko­sak­koja siten, että nykyi­sin hyvi­tys­sa­kon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiem­min lait­to­mista lakoista tuomit­tu­jen sakko­jen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alara­jaa ollut.

Lait­to­mat lakot liit­ty­vät usein tilan­tei­siin, joissa työnan­taja tieten rikkoo työeh­to­so­pi­musta. Maan halli­tus ei lakko­sak­koja nostaes­saan kuiten­kaan nosta­nut vastaa­valla tavalla työeh­to­so­pi­muk­sen rikko­mi­sesta seuraa­via hyvityssakkoja.

– Lain­sää­dän­tö­muu­tok­set ovat kaik­ki­aan yksi­puo­li­sia, Holm­berg sanoo.

Orpon halli­tus myös sääti työn­te­ki­jöille henki­lö­koh­tai­sen 200 euron hyvi­tys­seu­raa­muk­sen, jos työn­tekijä osal­lis­tuu tuomiois­tui­men jo aiem­min lait­to­maksi totea­maan lakkoon ja työnan­taja on ilmoit­ta­nut hänelle lakon lait­to­muu­desta. Suomessa ei perin­tei­sesti ole asetettu henki­lö­koh­tai­sia seuraa­muk­sia ammat­tiyh­dis­tyk­sen järjes­tä­mistä lakoista.

– Suomen järjes­tel­mässä tämä on tyys­tin uuden­lai­nen juttu, Holm­berg sanoo.

Tilan­teet, joissa lait­to­maksi todet­tua lakkoa jatke­taan, ovat harvi­nai­sia Suomessa. Laki voi kuiten­kin lisätä epävar­muutta, koska henki­lö­koh­tai­nen lakko­sakko on teoriassa mahdollinen.

– Lailla vaiku­te­taan mieli­ku­vaan. Tosia­siassa ei kuiten­kaan ole pelkoa, että henki­lö­koh­tai­nen hyvi­tys­maksu tulisi työn­te­ki­jälle yllä­tyk­senä, Tapio sanoo.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuk­sen säätä­mät lakko­ra­joi­tuk­set astui­vat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­ti­set lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin aset­ta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja koro­tet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tai­nen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men lait­to­maksi totea­maan lakkoon.

VETEEN PIIRRETTYJÄ RAJOJA

Uutta työrau­ha­lain­sää­dän­töä leimaa epämää­räi­syys. Esimer­kiksi myötä­tun­to­la­kot eivät jatkossa saa olla suhteet­to­mia verrat­tuna työrii­taan, jota myötä­tun­to­la­kolla tuetaan. Lain kirjai­mesta on hankala päätellä, mitä suhteet­to­muu­della käytän­nössä tarkoitetaan.

– Myötä­tun­to­la­koissa on vaikea sanoa, missä raja menee, Holm­berg kertoo.

Oikeus­käy­täntö selven­tää rajoja myöhem­min, jos myötä­tun­to­lak­koja viedään oikeu­den arvioi­ta­vaksi. Sitä ennen rajat ovat veteen piirrettyjä.

– Epävar­muus itses­sään on omiaan rajoit­ta­maan ammat­ti­liit­to­jen toimin­taa, Tapio sanoo.

Epämää­räi­sesti kirjoi­te­tut lait yhdis­tet­tynä lakko­sak­ko­jen roimaan koro­tuk­seen luovat ammat­ti­lii­toille ikävän asetelman.

– Joudu­taan olemaan varo­vai­sia tai otta­maan tietois­testi isoja riskejä, Tapio sanoo.

Joil­lain aloilla poliit­ti­sia ja myötä­tun­to­lak­koja on rajoi­tettu jo aiem­min. Esimer­kiksi vies­tin­tä­aloilla vallit­see abso­luut­ti­nen työrau­ha­vel­vol­li­suus, eli kaikki työtais­te­lut, myös poliit­ti­set ja myötä­tun­to­työ­tais­te­lut, ovat kiel­let­tyjä työeh­to­so­pi­muk­sen ollessa voimassa.

LAKKOON ON OIKEUS JATKOSSAKIN

Myös suoje­lu­työstä ollaan säätä­mässä uutta lain­sää­dän­töä. Aiem­min lain­sää­dän­töä ei ole ollut, mutta ammat­ti­lii­tot ovat perin­tei­sesti rajan­neet lakko­jen ulko­puo­lelle työt, joiden keskey­ty­mi­nen aiheut­taisi vaaraa esimer­kiksi hengelle, tervey­delle tai ympäristölle.

Suoje­lu­työ­hön on perin­tei­sesti liit­ty­nyt vähän ongel­mia, mutta uusi lain­sää­däntö voi sellai­sia luoda.

– Yksit­täi­selle kärä­jä­tuo­ma­rille voi olla kova paikka olla kiel­tä­mättä lakkoa. Käytän­nössä muutos voi johtaa siihen, että tosia­siassa täysin lail­li­sia­kin työtais­te­luja rajoi­te­taan aiheet­to­masti uuden sään­te­lyn nojalla, Tapio sanoo.

Vaikka lakkoja on rajoi­tettu, yksit­täi­nen työn­tekijä voi jatkos­sa­kin turval­li­sin mielin osal­lis­tua työtaisteluun.

– Edel­leen­kään työnan­taja ei saa irti­sa­noa työn­te­ki­jää, jos hän osal­lis­tuu ammat­tiyh­dis­tyk­sen järjes­tä­mään työtais­te­luun, Holm­berg sanoo.

Riita­ti­lan­teissa Teol­li­suus­liitto tukee jäse­ni­ään oikeu­del­li­sesti. Liiton oikeus­apu korvaa kaikki jäse­nen oikeu­den­käyn­ti­ku­lut tapauk­sissa, joihin liiton oikeus­apu on myönnetty.

TYÖTAISTELUOIKEUS POHJOISMAISSA

TYÖTAISTELUT, KUN TYÖEHTOSOPIMUS EI VOIMASSA:
• Suomi: Ei rajoitusta
• Ruotsi: Ei rajoitusta
• Norja: Ei rajoitusta
• Tanska: Ei rajoitusta
MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUT:
• Suomi: Laki vaatii suhteellisuutta.
• Ruotsi: Ei selkeää suhteellisuusvaatimusta.
• Norja: Vaadi­taan suhteel­li­suutta, ei tuomioita lait­to­mista lakoista.
• Tanska: Vaadi­taan suhteel­li­suutta, mutta ei selviä rajoja oikeuskäytännössä.
POLIITTISET TYÖTAISTELUT:
• Suomi: Laki rajoit­taa lakot 24 tuntiin.
• Ruotsi: Vaadi­taan tila­päi­syyttä ja ennalta määri­tet­tyä kestoa. Ei selvää aikarajaa.
• Norja: 11 päivän työtais­telu todettu lait­to­maksi tuomioistuimessa.
• Tanska: Oikeus­käy­tän­nössä rajattu muuta­maan tuntiin.
LAKKOSAKOT AMMATTILIITOILLE:
• Suomi: 10 000–150 000 €
• Ruotsi: Arvioi­daan tapauskohtaisesti
• Norja: Arvioi­daan tapauskohtaisesti
• Tanska: Jopa 20 milj. DKK (n. 2,7 milj. €)
LAKKOSAKOT YKSILÖILLE:
• Suomi: 200 €
• Ruotsi: Ei mahdollisia
• Norja: Ei mahdollisia
• Tanska: 35–70 DKK/​h (n. 5–9 €/​h)
Lähde: Pohjois­mai­nen malli ja sen neljä poik­keusta ‑raportti (Uuden talous­a­jat­te­lun keskus UTAK, kirjoit­taja VTT Ilkka Kärrylä, 4.4.2024)

LUE MYÖS:

Lakko-oikeus on demo­kra­tian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demo­kra­tiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ja sitten anne­taan keppiä” – koro­te­tut lakko­sa­kot ovat suhteet­to­man kovia pienille ammattiosastoille

”Suoraan sanoen kepu­li­pe­liä” – lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set puhut­ta­vat työpaikalla

”Kolmi­kan­tai­sia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – laki­muu­tos­ten takia menossa on poik­keuk­sel­li­nen työmarkkinakierros

Lakko­ra­joi­tuk­set toivat peri­aat­teel­li­sia muutok­sia lain­sää­dän­töön – ”ILO:n sopi­muk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­ti­jat nosti­vat esiin lakko­ra­joi­tus­ten ongel­mia, mutta halli­tus ei muut­ta­nut suunnitelmiaan