Potku­laki kuumensi tunteita SAK:n vaali­ten­tissä – ”Tämä on täsmä­toimi nais­val­tais­ten alojen irti­sa­no­mis­suo­jan heikentämiseksi”

Alue- ja kunta­vaa­lit järjes­te­tään huhti­kuun 13. päivä ja ennak­ko­ää­nes­tys 2. –8. huhti­kuuta . Vaali­työ on käyn­nis­ty­nyt ja tämä näkyi myös SAK:n järjes­tä­mässä vaali­ten­tissä kahdek­salle edus­kun­ta­puo­lu­een puheen­joh­ta­jalle ja vara­pu­heen­joh­ta­jalle Helsin­gissä tiis­taina 4.2.2025.

Tentissä ruot­sa­lai­sen kansan­puo­lu­een puheen­joh­taja Anders Adlerc­reutz, kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puheen­joh­taja Sari Essayah, keskus­tan puheen­joh­taja Antti Kaik­ko­nen, vasem­mis­to­lii­ton puheen­joh­taja Minja Koskela, sosia­li­de­mo­kraat­tien puheen­joh­taja Antti Lindt­man, kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja Karo­liina Parta­nen, perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­taja Riikka Purra sekä vihrei­den Sofia Virta kävi­vät ajoit­tain kiivaan­kin keskus­te­lun muun muassa perintö- ja lahja­ve­rosta, irti­sa­no­mis­suo­jaa heiken­tä­västä lakieh­do­tuk­sesta, sotesta, vanhus­ten hoidosta sekä koulutuksesta.

Erityi­sesti kysy­mys irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sen tarpeel­li­suu­desta kunnissa ja hyvin­voin­tia­lueilla nostatti pane­lis­teissa kiivaan keskus­te­lun. Kysy­myk­sessä viita­taan halli­tuk­sen lausun­to­kier­rok­sella olevaan laki­hank­kee­seen, joka mahdol­lis­taisi työn­tekijän irti­sa­no­mi­sen asial­li­sesta syystä, kun nyky­lain­sää­däntö mahdol­lis­taa irti­sa­no­mi­sen vain asial­li­sesta ja paina­vasta syytä.

Lain on pelätty helpot­ta­van irti­sa­no­mi­sia erityi­sesti nais­val­tai­silla aloilla. Monilla mies­val­tai­silla aloilla, kuten tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa, painava syy on kirjattu työeh­to­so­pi­muk­siin. Kunnat ja hyvin­voin­tia­lu­eet ovat isoja eten­kin nais­val­tais­ten alojen työllistäjiä.

Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­taja Riikka Purra pitää laki­hank­keesta nous­sutta kohua turhana dramatisointina.

– Työnan­ta­jan kannat­taa pitää kiinni hyvästä työn­te­ki­jästä, mutta vastaa­vasti suhdan­teet ja muut muutok­set voivat ajaa tilan­tee­seen, että irti­sa­no­mi­nen ja sen helpot­ta­mi­nen voivat olla hyvin­kin perus­tel­tuja, Purra sanoi paneelikeskustelussa.

Tässä on kyse vallan­siir­rosta työn­te­ki­jöitä työnantajille.

Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja Karo­liina Parta­nen puoles­taan muis­tutti Suomea sito­vista kansain­vä­li­sistä velvoit­teista ja ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sista, joita ei saa rikkoa.

– Ketään ei tulla jatkos­sa­kaan irti­sa­no­maan syrji­vin perus­tein: Ketään ei tulla jatkos­sa­kaan irti­sa­no­maan perus­tein, jotka eivät ole kirjattu lakiin. Ja mikäli näin tapah­tuu, edel­leen työn­te­ki­jällä on mahdol­li­suus esimer­kiksi ammat­ti­liit­tonsa avus­tuk­sella riitaut­taa tämä toimi­val­tai­sessa tuomiois­tui­me­sessa ja hakea päätös sille, onko työnan­taja toimi­nut oikein, Parta­nen sanoi.

Oppo­si­tio­puo­luei­den puheen­joh­ta­jilta halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jat saivat täys­tyr­mäyk­sen puheis­taan. SDP:n puheen­joh­taja Antti Lindt­man kysyi, tietää­kö­hän halli­tus, mitä se on tekemässä.

– Eihän tässä ole kyse tuotan­nol­li­sista tai suhdan­tei­siin liit­ty­västä irti­sa­no­mi­sesta vaan henki­lö­koh­tai­sen irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sestä, joka tällä hetkellä näyt­tää olevan halli­tuk­selta täsmä­toimi nime­no­maan nais­val­tais­ten alojen irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­seksi, Lindt­man muistutti.

Vasem­mis­to­lii­ton puheen­joh­taja Minja Koskela puoles­taan sanoi, että lakie­si­tys ei lisää halli­tuk­sen toivo­maa työl­li­syyttä vaan ainoas­taan epävar­muutta työpaikoilla.

– Tässä on kyse vallan­siir­rosta työn­te­ki­jöiltä työnan­ta­jille. Tämä ei ole ainoa halli­tuk­sen esitys, jolla heiken­ne­tään työn­te­ki­jöi­den asemaa, Koskela sanoi.

Epävar­muu­den lisään­ty­mi­sestä oli huolis­saan myös vihrei­den Sofia Virta. Halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jista RKP:n Anders Adlerc­reutz kannat­taa lakieh­do­tusta erityi­sesti työn­te­ki­jöi­den palk­kaus­kyn­nyk­sen madal­ta­mi­seksi. Mutta hänen mieles­tään lakieh­do­tuk­sessa on kohtia, kuten varoi­tus­me­net­tely, joita on syytä tarkentaa.

MUMMO- JA PAPPARALLI ON LOPETETTAVA

Myös sote-uudis­tus kirvoitti pane­lis­teissa tiuk­kaa keskus­te­lua. Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puheen­joh­ta­jan Sari Essay­ahin mielestä sote-uudis­tus on yhä kesken.

– 21 hyvin­voin­tia­luetta ja Helsinki, se on liian paljon meidän kokoi­sel­lemme maalle. Me näemme myös sen, että rahoi­tus­laista puut­tu­vat kannus­ta­vat elemen­tit ja sitä on aivan vält­tä­mä­töntä korjata, Essayah totesi.

Essay­ahin mielestä olisi tärkeää panos­taa erityi­sesti tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen. Edel­li­sessä halli­tuk­sessa istu­neen keskus­tan puheen­joh­taja Antti Kaik­ko­nen puolus­taa sote-uudis­tusta, mutta ei hänkään usko, että uudis­tus olisi vielä valmis.

– Mutta halli­tus on omilla toimil­laan leikan­nut hyvin­voin­tia­lueilta ja edel­lyt­tää tiukalla aika­tau­lulla alueilta talou­den tasa­pai­not­ta­mista. Hyvin­voin­tia­luei­den päät­tä­jät ovat erit­täin vaikean, ellei mahdot­to­man tilan­teen edessä. Tähän pitäisi ilman muuta saada helpo­tusta, Kaik­ko­nen sanoi.

Rahoi­tus­laista puut­tu­vat kannus­ta­vat elemen­tit ja sitä on aivan vält­tä­mä­töntä korjata.

Keskusta kannat­taa muun muassa oma- ja perhe­lää­kä­ri­mal­lia ja puolu­eella on myös huoli lähi­pal­ve­luista. Mummo- ja pappa­ralli maakun­nissa olisi saatava Kaik­ko­sen mielestä loppu­maan ja turvat­tava ikäih­mi­sille terveys- ja vanhus­pal­ve­lut läheltä.

Vasem­mis­to­liitto puoles­taan kannat­taa muun muassa osto­pal­ve­lui­den suit­si­mista ja alijää­män katta­mis­vel­voit­teen piden­tä­mistä. Samaa mieltä oli SDP:n Antti Lindt­man. Hänen mieles­tään pääpaino pitää olla ihmis­ten palve­lui­den kehittämisessä.

Kokoo­muk­sen Parta­nen puoles­taan totesi, että halli­tus on autta­nut hyvin­voin­tia­lueita ja tuki tulee jatku­maan. Moni hyvin­voin­tia­lue on saanut jo talou­tensa kuntoon, Parta­nen muistutti.

Perus­suo­ma­lais­ten Riikka Purra ryöpytti oppo­si­tiota siitä, että se unoh­taa hyvin­voin­tia­luei­den itse­hal­lin­non. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä johtava Purra muis­tutti, että VM vain maksaa laskun, mutta hyvin­voin­tia­lu­eet määrää­vät itse, mihin rahat käytetään.

– Kokoo­mus sanoo, että halli­tus on tehnyt hyvää työtä, kun pois­tet­tiin muun muassa mitoi­tuk­set vanhus­pal­ve­lusta. Sanotte, että asiat ovat menneet parem­paan suun­taan, mutta siel­tä­hän on lähte­neet ihmi­siä hoita­vat hoita­jat, latasi puoles­taan vihrei­den Virta.

Täysin yksi­mie­li­siä pane­lis­tit olivat siitä, ettei amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta tule leikata ja siir­tää rahoja lukiokoulutukseen.

Sen sijaan hajon­taa oli amma­til­li­sen koulu­tuk­sen koulu­tusa­jan lyhen­tä­mi­sestä. Perus­suo­ma­lais­ten Purra kannat­taa lyhen­tä­mistä, koska koulu­tuk­sessa on hänen mukaansa turhaa tyhjä­käyn­tiä. SDP:n Lindt­man ei kannata lyhen­tä­mistä. Hänen mieles­tään halli­tuk­sen koulu­tus­leik­kauk­set ovat heiken­tä­neet liial­li­sesti amma­til­lista koulu­tusta niin, ettei­vät koulusta valmis­tu­nei­den taidot vastaa yritys­ten tarpeita.

LUE MYÖS:

Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kunta­vaa­leissa (3.3.2025)