Potkulaki kuumensi tunteita SAK:n vaalitentissä – ”Tämä on täsmätoimi naisvaltaisten alojen irtisanomissuojan heikentämiseksi”

Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuun 13. päivä ja ennakkoäänestys 2. –8. huhtikuuta . Vaalityö on käynnistynyt ja tämä näkyi myös SAK:n järjestämässä vaalitentissä kahdeksalle eduskuntapuolueen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle Helsingissä tiistaina 4.2.2025.

Tentissä ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman, kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sekä vihreiden Sofia Virta kävivät ajoittain kiivaankin keskustelun muun muassa perintö- ja lahjaverosta, irtisanomissuojaa heikentävästä lakiehdotuksesta, sotesta, vanhusten hoidosta sekä koulutuksesta.

Erityisesti kysymys irtisanomissuojan heikentämisen tarpeellisuudesta kunnissa ja hyvinvointialueilla nostatti panelisteissa kiivaan keskustelun. Kysymyksessä viitataan hallituksen lausuntokierroksella olevaan lakihankkeeseen, joka mahdollistaisi työntekijän irtisanomisen asiallisesta syystä, kun nykylainsäädäntö mahdollistaa irtisanomisen vain asiallisesta ja painavasta syytä.

Lain on pelätty helpottavan irtisanomisia erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Monilla miesvaltaisilla aloilla, kuten teknologiateollisuudessa, painava syy on kirjattu työehtosopimuksiin. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat isoja etenkin naisvaltaisten alojen työllistäjiä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää lakihankkeesta noussutta kohua turhana dramatisointina.

– Työnantajan kannattaa pitää kiinni hyvästä työntekijästä, mutta vastaavasti suhdanteet ja muut muutokset voivat ajaa tilanteeseen, että irtisanominen ja sen helpottaminen voivat olla hyvinkin perusteltuja, Purra sanoi paneelikeskustelussa.

Tässä on kyse vallansiirrosta työntekijöitä työnantajille.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen puolestaan muistutti Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista ja ihmisoikeussopimuksista, joita ei saa rikkoa.

– Ketään ei tulla jatkossakaan irtisanomaan syrjivin perustein: Ketään ei tulla jatkossakaan irtisanomaan perustein, jotka eivät ole kirjattu lakiin. Ja mikäli näin tapahtuu, edelleen työntekijällä on mahdollisuus esimerkiksi ammattiliittonsa avustuksella riitauttaa tämä toimivaltaisessa tuomioistuimesessa ja hakea päätös sille, onko työnantaja toiminut oikein, Partanen sanoi.

Oppositiopuolueiden puheenjohtajilta hallituspuolueiden puheenjohtajat saivat täystyrmäyksen puheistaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kysyi, tietääköhän hallitus, mitä se on tekemässä.

– Eihän tässä ole kyse tuotannollisista tai suhdanteisiin liittyvästä irtisanomisesta vaan henkilökohtaisen irtisanomissuojan heikentämisestä, joka tällä hetkellä näyttää olevan hallitukselta täsmätoimi nimenomaan naisvaltaisten alojen irtisanomissuojan heikentämiseksi, Lindtman muistutti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puolestaan sanoi, että lakiesitys ei lisää hallituksen toivomaa työllisyyttä vaan ainoastaan epävarmuutta työpaikoilla.

– Tässä on kyse vallansiirrosta työntekijöiltä työnantajille. Tämä ei ole ainoa hallituksen esitys, jolla heikennetään työntekijöiden asemaa, Koskela sanoi.

Epävarmuuden lisääntymisestä oli huolissaan myös vihreiden Sofia Virta. Hallituspuolueiden puheenjohtajista RKP:n Anders Adlercreutz kannattaa lakiehdotusta erityisesti työntekijöiden palkkauskynnyksen madaltamiseksi. Mutta hänen mielestään lakiehdotuksessa on kohtia, kuten varoitusmenettely, joita on syytä tarkentaa.

MUMMO- JA PAPPARALLI ON LOPETETTAVA

Myös sote-uudistus kirvoitti panelisteissa tiukkaa keskustelua. Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä sote-uudistus on yhä kesken.

– 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki, se on liian paljon meidän kokoisellemme maalle. Me näemme myös sen, että rahoituslaista puuttuvat kannustavat elementit ja sitä on aivan välttämätöntä korjata, Essayah totesi.

Essayahin mielestä olisi tärkeää panostaa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Edellisessä hallituksessa istuneen keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puolustaa sote-uudistusta, mutta ei hänkään usko, että uudistus olisi vielä valmis.

– Mutta hallitus on omilla toimillaan leikannut hyvinvointialueilta ja edellyttää tiukalla aikataululla alueilta talouden tasapainottamista. Hyvinvointialueiden päättäjät ovat erittäin vaikean, ellei mahdottoman tilanteen edessä. Tähän pitäisi ilman muuta saada helpotusta, Kaikkonen sanoi.

Rahoituslaista puuttuvat kannustavat elementit ja sitä on aivan välttämätöntä korjata.

Keskusta kannattaa muun muassa oma- ja perhelääkärimallia ja puolueella on myös huoli lähipalveluista. Mummo- ja papparalli maakunnissa olisi saatava Kaikkosen mielestä loppumaan ja turvattava ikäihmisille terveys- ja vanhuspalvelut läheltä.

Vasemmistoliitto puolestaan kannattaa muun muassa ostopalveluiden suitsimista ja alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä. Samaa mieltä oli SDP:n Antti Lindtman. Hänen mielestään pääpaino pitää olla ihmisten palveluiden kehittämisessä.

Kokoomuksen Partanen puolestaan totesi, että hallitus on auttanut hyvinvointialueita ja tuki tulee jatkumaan. Moni hyvinvointialue on saanut jo taloutensa kuntoon, Partanen muistutti.

Perussuomalaisten Riikka Purra ryöpytti oppositiota siitä, että se unohtaa hyvinvointialueiden itsehallinnon. Valtiovarainministeriötä johtava Purra muistutti, että VM vain maksaa laskun, mutta hyvinvointialueet määräävät itse, mihin rahat käytetään.

– Kokoomus sanoo, että hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun poistettiin muun muassa mitoitukset vanhuspalvelusta. Sanotte, että asiat ovat menneet parempaan suuntaan, mutta sieltähän on lähteneet ihmisiä hoitavat hoitajat, latasi puolestaan vihreiden Virta.

Täysin yksimielisiä panelistit olivat siitä, ettei ammatillisesta koulutuksesta tule leikata ja siirtää rahoja lukiokoulutukseen.

Sen sijaan hajontaa oli ammatillisen koulutuksen koulutusajan lyhentämisestä. Perussuomalaisten Purra kannattaa lyhentämistä, koska koulutuksessa on hänen mukaansa turhaa tyhjäkäyntiä. SDP:n Lindtman ei kannata lyhentämistä. Hänen mielestään hallituksen koulutusleikkaukset ovat heikentäneet liiallisesti ammatillista koulutusta niin, etteivät koulusta valmistuneiden taidot vastaa yritysten tarpeita.

LUE MYÖS:

Huoli palveluista ajaa äänestämään alue- ja kuntavaaleissa (3.3.2025)