Potku­laki kuumensi tunteita SAK:n vaali­ten­tissä – ”Tämä on täsmä­toimi naisval­taisten alojen irtisa­no­mis­suojan heikentämiseksi”

Alue- ja kunta­vaalit järjes­te­tään huhti­kuun 13. päivä ja ennak­ko­ää­nestys 2. –8. huhti­kuuta . Vaalityö on käynnis­tynyt ja tämä näkyi myös SAK:n järjes­tä­mässä vaali­ten­tissä kahdek­salle eduskun­ta­puo­lueen puheen­joh­ta­jalle ja varapu­heen­joh­ta­jalle Helsin­gissä tiistaina 4.2.2025.

Tentissä ruotsa­laisen kansan­puo­lueen puheen­joh­taja Anders Adlerc­reutz, kristil­lis­de­mo­kraat­tien puheen­joh­taja Sari Essayah, keskustan puheen­joh­taja Antti Kaikkonen, vasem­mis­to­liiton puheen­joh­taja Minja Koskela, sosia­li­de­mo­kraat­tien puheen­joh­taja Antti Lindtman, kokoo­muksen varapu­heen­joh­taja Karoliina Partanen, perus­suo­ma­laisten puheen­joh­taja Riikka Purra sekä vihreiden Sofia Virta kävivät ajoit­tain kiivaankin keskus­telun muun muassa perintö- ja lahja­ve­rosta, irtisa­no­mis­suojaa heiken­tä­västä lakieh­do­tuk­sesta, sotesta, vanhusten hoidosta sekä koulutuksesta.

Erityi­sesti kysymys irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­misen tarpeel­li­suu­desta kunnissa ja hyvin­voin­tia­lueilla nostatti panelis­teissa kiivaan keskus­telun. Kysymyk­sessä viita­taan halli­tuksen lausun­to­kier­rok­sella olevaan lakihank­kee­seen, joka mahdol­lis­taisi työntekijän irtisa­no­misen asial­li­sesta syystä, kun nykylain­sää­däntö mahdol­listaa irtisa­no­misen vain asial­li­sesta ja paina­vasta syytä.

Lain on pelätty helpot­tavan irtisa­no­misia erityi­sesti naisval­tai­silla aloilla. Monilla miesval­tai­silla aloilla, kuten tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa, painava syy on kirjattu työeh­to­so­pi­muk­siin. Kunnat ja hyvin­voin­tia­lueet ovat isoja etenkin naisval­taisten alojen työllistäjiä.

Perus­suo­ma­laisten puheen­joh­taja Riikka Purra pitää lakihank­keesta noussutta kohua turhana dramatisointina.

– Työnan­tajan kannattaa pitää kiinni hyvästä työnte­ki­jästä, mutta vastaa­vasti suhdan­teet ja muut muutokset voivat ajaa tilan­tee­seen, että irtisa­no­minen ja sen helpot­ta­minen voivat olla hyvinkin perus­tel­tuja, Purra sanoi paneelikeskustelussa.

Tässä on kyse vallan­siir­rosta työnte­ki­jöitä työnantajille.

Kokoo­muksen varapu­heen­joh­taja Karoliina Partanen puoles­taan muistutti Suomea sitovista kansain­vä­li­sistä velvoit­teista ja ihmisoi­keus­so­pi­muk­sista, joita ei saa rikkoa.

– Ketään ei tulla jatkos­sa­kaan irtisa­no­maan syrjivin perus­tein: Ketään ei tulla jatkos­sa­kaan irtisa­no­maan perus­tein, jotka eivät ole kirjattu lakiin. Ja mikäli näin tapahtuu, edelleen työnte­ki­jällä on mahdol­li­suus esimer­kiksi ammat­ti­liit­tonsa avustuk­sella riitauttaa tämä toimi­val­tai­sessa tuomiois­tui­me­sessa ja hakea päätös sille, onko työnan­taja toiminut oikein, Partanen sanoi.

Opposi­tio­puo­lueiden puheen­joh­ta­jilta halli­tus­puo­lueiden puheen­joh­tajat saivat täystyr­mäyksen puheis­taan. SDP:n puheen­joh­taja Antti Lindtman kysyi, tietää­köhän hallitus, mitä se on tekemässä.

– Eihän tässä ole kyse tuotan­nol­li­sista tai suhdan­tei­siin liitty­västä irtisa­no­mi­sesta vaan henki­lö­koh­taisen irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä, joka tällä hetkellä näyttää olevan halli­tuk­selta täsmä­toimi nimeno­maan naisval­taisten alojen irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­seksi, Lindtman muistutti.

Vasem­mis­to­liiton puheen­joh­taja Minja Koskela puoles­taan sanoi, että lakie­sitys ei lisää halli­tuksen toivomaa työlli­syyttä vaan ainoas­taan epävar­muutta työpaikoilla.

– Tässä on kyse vallan­siir­rosta työnte­ki­jöiltä työnan­ta­jille. Tämä ei ole ainoa halli­tuksen esitys, jolla heiken­ne­tään työnte­ki­jöiden asemaa, Koskela sanoi.

Epävar­muuden lisään­ty­mi­sestä oli huolis­saan myös vihreiden Sofia Virta. Halli­tus­puo­lueiden puheen­joh­ta­jista RKP:n Anders Adlerc­reutz kannattaa lakieh­do­tusta erityi­sesti työnte­ki­jöiden palkkaus­kyn­nyksen madal­ta­mi­seksi. Mutta hänen mieles­tään lakieh­do­tuk­sessa on kohtia, kuten varoi­tus­me­net­tely, joita on syytä tarkentaa.

MUMMO- JA PAPPARALLI ON LOPETETTAVA

Myös sote-uudistus kirvoitti panelis­teissa tiukkaa keskus­telua. Kristil­lis­de­mo­kraat­tien puheen­joh­tajan Sari Essay­ahin mielestä sote-uudistus on yhä kesken.

– 21 hyvin­voin­tia­luetta ja Helsinki, se on liian paljon meidän kokoi­sel­lemme maalle. Me näemme myös sen, että rahoi­tus­laista puuttuvat kannus­tavat elementit ja sitä on aivan välttä­mä­töntä korjata, Essayah totesi.

Essay­ahin mielestä olisi tärkeää panostaa erityi­sesti terveyden ja hyvin­voinnin edistä­mi­seen. Edelli­sessä halli­tuk­sessa istuneen keskustan puheen­joh­taja Antti Kaikkonen puolustaa sote-uudis­tusta, mutta ei hänkään usko, että uudistus olisi vielä valmis.

– Mutta hallitus on omilla toimil­laan leikannut hyvin­voin­tia­lueilta ja edellyttää tiukalla aikatau­lulla alueilta talouden tasapai­not­ta­mista. Hyvin­voin­tia­lueiden päättäjät ovat erittäin vaikean, ellei mahdot­toman tilan­teen edessä. Tähän pitäisi ilman muuta saada helpo­tusta, Kaikkonen sanoi.

Rahoi­tus­laista puuttuvat kannus­tavat elementit ja sitä on aivan välttä­mä­töntä korjata.

Keskusta kannattaa muun muassa oma- ja perhe­lää­kä­ri­mallia ja puolu­eella on myös huoli lähipal­ve­luista. Mummo- ja pappa­ralli maakun­nissa olisi saatava Kaikkosen mielestä loppu­maan ja turvat­tava ikäih­mi­sille terveys- ja vanhus­pal­velut läheltä.

Vasem­mis­to­liitto puoles­taan kannattaa muun muassa ostopal­ve­luiden suitsi­mista ja alijäämän katta­mis­vel­voit­teen piden­tä­mistä. Samaa mieltä oli SDP:n Antti Lindtman. Hänen mieles­tään pääpaino pitää olla ihmisten palve­luiden kehittämisessä.

Kokoo­muksen Partanen puoles­taan totesi, että hallitus on auttanut hyvin­voin­tia­lueita ja tuki tulee jatku­maan. Moni hyvin­voin­tialue on saanut jo talou­tensa kuntoon, Partanen muistutti.

Perus­suo­ma­laisten Riikka Purra ryöpytti opposi­tiota siitä, että se unohtaa hyvin­voin­tia­lueiden itsehal­linnon. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä johtava Purra muistutti, että VM vain maksaa laskun, mutta hyvin­voin­tia­lueet määräävät itse, mihin rahat käytetään.

– Kokoomus sanoo, että hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun poistet­tiin muun muassa mitoi­tukset vanhus­pal­ve­lusta. Sanotte, että asiat ovat menneet parem­paan suuntaan, mutta sieltähän on lähte­neet ihmisiä hoitavat hoitajat, latasi puoles­taan vihreiden Virta.

Täysin yksimie­lisiä panelistit olivat siitä, ettei ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta tule leikata ja siirtää rahoja lukiokoulutukseen.

Sen sijaan hajontaa oli ammatil­lisen koulu­tuksen koulu­tusajan lyhen­tä­mi­sestä. Perus­suo­ma­laisten Purra kannattaa lyhen­tä­mistä, koska koulu­tuk­sessa on hänen mukaansa turhaa tyhjä­käyntiä. SDP:n Lindtman ei kannata lyhen­tä­mistä. Hänen mieles­tään halli­tuksen koulu­tus­leik­kaukset ovat heiken­tä­neet liial­li­sesti ammatil­lista koulu­tusta niin, etteivät koulusta valmis­tu­neiden taidot vastaa yritysten tarpeita.

LUE MYÖS:

Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kunta­vaa­leissa (3.3.2025)