Lakossa Pulk­ki­lan SSAB:llä: ”Mitä turhempi lakko­vah­tina on, sitä parempi”

Teol­li­suus­liitto vauh­dit­taa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luja lakoilla, joita on ilmoi­tettu tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen ja kemian­teol­li­suu­teen. Kuusi päivää kestä­vät lakot alkoi­vat vali­tuissa yrityk­sissä maanan­taina 27.1.2025. Seuraa­vat lakot on ilmoi­tettu alka­maan 3.2. ja 10.2. Teol­li­suus­liitto on julis­ta­nut myös ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiel­lon 2.3. saakka.

SSAB Europe Oy:n Pulk­ki­lan putki­teh­taan portilla liik­kuu vain kolme kelta­lii­vistä miestä ja tuuli. Viima on pureva, mutta lakko­vah­tina pääsee silti helpolla: kukaan ei yritä töihin.

Tehtaalla on vajaat sata työn­te­ki­jää, joiden järjes­täy­ty­mi­saste on kadeh­dit­ta­van kova, 96 prosenttia.

– Nekin kolme, jotka eivät ole jäse­niä, jäivät eilen kotiin, kertoo pääluot­ta­mus­mies Jukka Takalo tiis­taina, toisen lakko­päi­vän aamuna.

SSAB:n Pulk­ki­lan lakko­vah­dit kerto­vat videolla lakko­päi­vän tunnelmia.

Eikä töihin tuli­joita näy tänään­kään. Parin tunnin aikana sisälle menee vain muutama toimi­hen­kilö, ja niin sen kuuluu mennäkin.

– Mitä turhempi tässä hommassa on, sitä parempi, Takalo sanoo.

Pulk­ki­lan putki­teh­taalla on ollut aina hyvä järjes­täy­ty­mi­saste, kertoo talossa yli 30 vuotta sitten aloit­ta­nut työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jukka Jarva.

Lakon eteen ei ole tarvin­nut tehdä sen kummem­pia temp­puja, sillä liiton tiedo­tus on tavoit­ta­nut jäse­net hyvin ja hyvissä ajoin, lakko­vah­dit kertovat.

TINKA RAHASTA

Minkä takia täällä sitten seisos­kel­laan lakossa?

Takalo ja Jarva sano­vat, että tarkoi­tus on vauh­dit­taa tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita, jotka ovat jumit­ta­neet jo kuukausia.

Lakko­vah­deilla on neuvot­te­li­joille parit tervei­set. Ensim­mäi­nen on se, että tulok­sia pitäisi alkaa kohta tulla. Toinen on se, että kahden vuoden palkan­ko­ro­tus­ten pitäisi olla tavoit­teeksi asete­tun kymme­nen prosen­tin luokkaa.

Jarva huomaut­taa, että mitä kauem­min neuvot­te­lut veny­vät, sitä pienempi tämän vuoden palkan­ko­ro­tuk­sesta tulee. Jos tälle vuodelle tavoi­teltu kuuden prosen­tin koro­tus tulisi voimaan esimer­kiksi huhti­kuun alusta, se kattaisi enää kolme neljän­nestä koko vuodesta.

Omille neuvot­te­li­joille anne­taan täysi tuki. Jarvan ja Taka­lon mielestä on selvää, mistä homma kiikas­taa: työnan­ta­jien pitäisi ymmär­tää tulla vastaan.

Kumpi­kaan ei pane painoa sille mahdol­li­suu­delle, että maan halli­tus helpot­taisi tilan­netta luopu­malla työn­te­ki­jöi­den asemaa heiken­tä­vistä laki­hank­keis­taan tai teke­mällä jotain muuta sopi­muk­sen eteen.

VALMIUTTA JATKAA

Viikon lakon osumi­nen omalle kohdalle ei Pulk­ki­lassa harmita.

– Ei ole kyllä kuulu­nut mitään mari­noita, 1. vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu Keijo Tuomaala kertoo.

Sata­sen lakkoa­vus­tuk­sesta vuoro­kautta kohti kuulee kahden­laista mieli­pi­dettä, mutta työn­te­ki­jöillä on valmiutta jatkaa lakkoi­lua, jos asiat niin vaati­vat. Jukka Jarvan mukaan moni on varau­tu­nut henki­sesti siihen, että myöhem­min voi tulla lisää lakkoviikkoja.

Ei ole kyllä kuulu­nut mitään marinoita.

Lakko­vah­dit vaikut­ta­vat vähän huvit­tu­neilta siitä, että tekno­lo­gia­teol­li­suutta pide­tään lakko­herk­känä alana. Tehtaalla vuonna 1994 aloit­ta­nut Jarva kertoo, ettei työpai­kalla ole tarvin­nut lakkoilla koskaan näin pitkään ennen tätä halli­tusta. Edel­li­sen kerran oltiin lakossa kolme päivää Orpon halli­tuk­sen vastais­ten poliit­tis­ten lakko­jen aikana.

KAIKKIEN ASIALLA

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den palkan­ko­ro­tus­pro­sen­tilla paljon merki­tystä, kun halli­tus on estä­nyt valta­kun­nan­so­vit­te­li­jaa esit­tä­mästä muille aloille vien­tia­loja isom­pia korotusprosentteja.

Muut­kin tuntu­vat ymmär­tä­vän, että Teol­li­suus­lii­ton jäse­net lakkoi­le­vat kaik­kien puolesta.

– Viimeksi eilen sain vies­tiä yhdeltä hoita­jalta, että neuvo­tel­kaa­han hyvät palkan­ko­ro­tuk­set, että mekin saadaan jotain, Jukka Jarva kertoo.

Viimeksi eilen sain vies­tiä yhdeltä hoita­jalta, että neuvo­tel­kaa­han hyvät palkan­ko­ro­tuk­set, että mekin saadaan jotain.

Hänen mieles­tään olisi tärkeää, että yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set säily­vät myös jatkossa. Se, miten se tehdään, on neuvot­te­li­joi­den asia.

– Me täällä pyri­tään pitä­mään huolta työn­te­ki­jöi­den järjestäytymisestä.

Lue lisää työtais­te­lu­toi­mista Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vulta.