Timo Eklund: Kilpailijamaiden nopea palkkakehitys tukee vaatimuksia Suomessa

Palkkakierros on edennyt hitaasti. Monet pohtivat, mikä on sopiva palkankorotusten suuruus. Tasoa voidaan perustella eri tekijöillä, kuten työn tuottavuudella, kilpailukykymittareilla ja ostovoiman kehittymisellä.

Kilpailijamaiden korotukset ovat merkittävä tekijä. Muiden maiden suuret korotukset mahdollistavat suotuisan ansiokehityksen Suomessakin ilman kilpailukyvyn menettämistä.

Eri maiden ansiokehityksen vertailu on vaikeaa. Erityisesti kertaerien maksaminen monimutkaistaa vertailua, kuten myös korotusten ajoittuminen eri vuosille. Vaikutusta on myös sillä, tarkastellaanko teollisuuden vai koko talouden palkkakehitystä. Kilpailukykyyn vaikuttavat lisäksi työnantajamaksujen muutokset.

Eri tilastoja katsoessa vaikuttaa kuitenkin selvältä, että palkat ovat viime vuosina nousseet kilpailijamaissa Suomea nopeammin. Suomen Pankki muotoili joulukuussa asian näin: ”kustannuskilpailukyky on kohentunut vuonna 2024 euroalueen keskiarvoon nähden, koska työn hinta on noussut euroalueella selvästi.”

Viimeisen 2–3 vuoden aikana palkkakehitys on kiihtynyt. Erityisesti Keski-Euroopassa ammattiliitot ovat vaatineet korkeita korotuksia, jotta ostovoima ei laskisi inflaation seurauksena.

Itävallassa korotukset olivat parhaimmillaan 10 prosenttia vuodessa. Inflaation hidastumisen myötä vuonna 2024 sovitut korotukset jäivät 4–6 prosentin. Alankomaissa palkat nousevat yhä erittäin nopeasti, uusimmassa metalliteollisuuden sopimuksessa 13 prosenttia kahdessa vuodessa.

Kilpailukykymme kestää, jos viime vuosista poiketen palkankorotukset ylittävät kilpailijamaiden tason.

Saksan teollisuus on suurissa ongelmissa, mikä on näkynyt jonkin verran sopimuksissa. Saksan metalliteollisuuden syksyllä umpeutunut kaksivuotinen sopimus nosti palkkoja 8,5 prosenttia. Syksyllä solmittu sopimus nostaa palkkoja enää alle 6 prosenttia kahdessa vuodessa ja lisäksi maksetaan 600 euron kertaerä. Vertailua vuosien välillä vaikeuttavat Saksan järjestelmässä yleiset kertaerät ja kollektiivisesti sovitut pysyvät lisäkorvaukset.

Ruotsissa teollisuuden palkat ovat nousseet vain hieman Suomea nopeammin.

Kaikissa kilpailijamaissa inflaatio on heijastunut palkkoihin. Keski-Euroopan maissa ansioiden paranemisen nopein vaihe ajoittui vuosiin 2023–2024, jolloin Suomessa palkat nousivat selvästi hitaammin.

Kilpailukykymme kestää, jos viime vuosista poiketen palkankorotukset ylittävät kilpailijamaiden tason. Tästäkin syystä ostovoimaa palauttava 10 prosentin korotus kahdessa vuodessa on perusteltu.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton erikoistutkija.