Timo Eklund: Kilpai­li­ja­mai­den nopea palk­ka­ke­hi­tys tukee vaati­muk­sia Suomessa

Palk­ka­kier­ros on eden­nyt hitaasti. Monet pohti­vat, mikä on sopiva palkan­ko­ro­tus­ten suuruus. Tasoa voidaan perus­tella eri teki­jöillä, kuten työn tuot­ta­vuu­della, kilpai­lu­ky­ky­mit­ta­reilla ja osto­voi­man kehittymisellä.

Kilpai­li­ja­mai­den koro­tuk­set ovat merkit­tävä tekijä. Muiden maiden suuret koro­tuk­set mahdol­lis­ta­vat suotui­san ansio­ke­hi­tyk­sen Suomes­sa­kin ilman kilpai­lu­ky­vyn menettämistä.

Eri maiden ansio­ke­hi­tyk­sen vertailu on vaikeaa. Erityi­sesti kertae­rien maksa­mi­nen moni­mut­kais­taa vertai­lua, kuten myös koro­tus­ten ajoit­tu­mi­nen eri vuosille. Vaiku­tusta on myös sillä, tarkas­tel­laanko teol­li­suu­den vai koko talou­den palk­ka­ke­hi­tystä. Kilpai­lu­ky­kyyn vaikut­ta­vat lisäksi työnan­ta­ja­mak­su­jen muutokset.

Eri tilas­toja katsoessa vaikut­taa kuiten­kin selvältä, että palkat ovat viime vuosina nous­seet kilpai­li­ja­maissa Suomea nopeam­min. Suomen Pankki muotoili joulu­kuussa asian näin: ”kustan­nus­kil­pai­lu­kyky on kohen­tu­nut vuonna 2024 euroa­lu­een keskiar­voon nähden, koska työn hinta on nous­sut euroa­lu­eella selvästi.”

Viimei­sen 2–3 vuoden aikana palk­ka­ke­hi­tys on kiih­ty­nyt. Erityi­sesti Keski-Euroo­passa ammat­ti­lii­tot ovat vaati­neet korkeita koro­tuk­sia, jotta osto­voima ei laskisi inflaa­tion seurauksena.

Itäval­lassa koro­tuk­set olivat parhaim­mil­laan 10 prosent­tia vuodessa. Inflaa­tion hidas­tu­mi­sen myötä vuonna 2024 sovi­tut koro­tuk­set jäivät 4–6 prosen­tin. Alan­ko­maissa palkat nouse­vat yhä erit­täin nopeasti, uusim­massa metal­li­teol­li­suu­den sopi­muk­sessa 13 prosent­tia kahdessa vuodessa.

Kilpai­lu­ky­kymme kestää, jos viime vuosista poike­ten palkan­ko­ro­tuk­set ylit­tä­vät kilpai­li­ja­mai­den tason.

Saksan teol­li­suus on suurissa ongel­missa, mikä on näky­nyt jonkin verran sopi­muk­sissa. Saksan metal­li­teol­li­suu­den syksyllä umpeu­tu­nut kaksi­vuo­ti­nen sopi­mus nosti palk­koja 8,5 prosent­tia. Syksyllä solmittu sopi­mus nostaa palk­koja enää alle 6 prosent­tia kahdessa vuodessa ja lisäksi makse­taan 600 euron kertaerä. Vertai­lua vuosien välillä vaikeut­ta­vat Saksan järjes­tel­mässä ylei­set kertae­rät ja kollek­tii­vi­sesti sovi­tut pysy­vät lisäkorvaukset.

Ruot­sissa teol­li­suu­den palkat ovat nous­seet vain hieman Suomea nopeammin.

Kaikissa kilpai­li­ja­maissa inflaa­tio on heijas­tu­nut palk­koi­hin. Keski-Euroo­pan maissa ansioi­den para­ne­mi­sen nopein vaihe ajoit­tui vuosiin 2023–2024, jolloin Suomessa palkat nousi­vat selvästi hitaammin.

Kilpai­lu­ky­kymme kestää, jos viime vuosista poike­ten palkan­ko­ro­tuk­set ylit­tä­vät kilpai­li­ja­mai­den tason. Tästä­kin syystä osto­voi­maa palaut­tava 10 prosen­tin koro­tus kahdessa vuodessa on perusteltu.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija.