Timo Eklund: Kilpai­li­ja­maiden nopea palkka­ke­hitys tukee vaati­muksia Suomessa

Palkka­kierros on edennyt hitaasti. Monet pohtivat, mikä on sopiva palkan­ko­ro­tusten suuruus. Tasoa voidaan perus­tella eri tekijöillä, kuten työn tuotta­vuu­della, kilpai­lu­ky­ky­mit­ta­reilla ja ostovoiman kehittymisellä.

Kilpai­li­ja­maiden korotukset ovat merkit­tävä tekijä. Muiden maiden suuret korotukset mahdol­lis­tavat suotuisan ansio­ke­hi­tyksen Suomes­sakin ilman kilpai­lu­kyvyn menettämistä.

Eri maiden ansio­ke­hi­tyksen vertailu on vaikeaa. Erityi­sesti kertae­rien maksa­minen monimut­kaistaa vertailua, kuten myös korotusten ajoit­tu­minen eri vuosille. Vaiku­tusta on myös sillä, tarkas­tel­laanko teolli­suuden vai koko talouden palkka­ke­hi­tystä. Kilpai­lu­ky­kyyn vaikut­tavat lisäksi työnan­ta­ja­mak­sujen muutokset.

Eri tilas­toja katsoessa vaikuttaa kuitenkin selvältä, että palkat ovat viime vuosina nousseet kilpai­li­ja­maissa Suomea nopeammin. Suomen Pankki muotoili joulu­kuussa asian näin: ”kustan­nus­kil­pai­lu­kyky on kohen­tunut vuonna 2024 euroa­lueen keskiar­voon nähden, koska työn hinta on noussut euroa­lu­eella selvästi.”

Viimeisen 2–3 vuoden aikana palkka­ke­hitys on kiihtynyt. Erityi­sesti Keski-Euroo­passa ammat­ti­liitot ovat vaati­neet korkeita korotuksia, jotta ostovoima ei laskisi inflaa­tion seurauksena.

Itäval­lassa korotukset olivat parhaim­mil­laan 10 prosenttia vuodessa. Inflaa­tion hidas­tu­misen myötä vuonna 2024 sovitut korotukset jäivät 4–6 prosentin. Alanko­maissa palkat nousevat yhä erittäin nopeasti, uusim­massa metal­li­teol­li­suuden sopimuk­sessa 13 prosenttia kahdessa vuodessa.

Kilpai­lu­ky­kymme kestää, jos viime vuosista poiketen palkan­ko­ro­tukset ylittävät kilpai­li­ja­maiden tason.

Saksan teolli­suus on suurissa ongel­missa, mikä on näkynyt jonkin verran sopimuk­sissa. Saksan metal­li­teol­li­suuden syksyllä umpeu­tunut kaksi­vuo­tinen sopimus nosti palkkoja 8,5 prosenttia. Syksyllä solmittu sopimus nostaa palkkoja enää alle 6 prosenttia kahdessa vuodessa ja lisäksi makse­taan 600 euron kertaerä. Vertailua vuosien välillä vaikeut­tavat Saksan järjes­tel­mässä yleiset kertaerät ja kollek­tii­vi­sesti sovitut pysyvät lisäkorvaukset.

Ruotsissa teolli­suuden palkat ovat nousseet vain hieman Suomea nopeammin.

Kaikissa kilpai­li­ja­maissa inflaatio on heijas­tunut palkkoihin. Keski-Euroopan maissa ansioiden parane­misen nopein vaihe ajoittui vuosiin 2023–2024, jolloin Suomessa palkat nousivat selvästi hitaammin.

Kilpai­lu­ky­kymme kestää, jos viime vuosista poiketen palkan­ko­ro­tukset ylittävät kilpai­li­ja­maiden tason. Tästäkin syystä ostovoimaa palaut­tava 10 prosentin korotus kahdessa vuodessa on perusteltu.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton erikoistutkija.