Arto Helenius: Yritysten vastuu ihmisoikeuksista kasvaa

Viime kesänä EU:ssa hyväksyt­ti­in due dil­li­gence ‑direk­ti­ivi, eli suomek­si yri­tys­vas­tu­udi­rek­ti­ivi. Sen täytän­töön­panoon on jo ryhdyt­ty, sil­lä kansal­lis­es­ti direk­ti­ivi pitää saat­taa voimaan lak­i­na kah­den vuo­den kulues­sa.

Suo­mas­sa on kun­nioitet­tu ihmisoikeuk­sia ja maamme on sitoutunut käytän­nössä kaikki­in keskeisi­in kan­sain­välisen työjär­jestön ILO:n ja YK:n ihmisoikeussopimuk­si­in ja on jäse­nenä Euroopan neu­vos­tossa. Myös perus­tus­lain mukaan meil­lä kun­nioite­taan ihmisoikeuk­sia. Tämä on kuitenkin ollut taval­laan silmän­lumet­ta, sil­lä näi­den tarkoi­tusten vas­tais­es­ta toimin­nas­ta ei ole tul­lut seu­raa­muk­sia, eikä asi­aa ole johdon­mukaises­ti valvot­tu.

Käytän­nössä suo­ma­lainen yri­tys on voin­ut toimia taval­la, joka on jopa perus­ta­van­laa­tu­isien ihmisoikeuk­sien vas­taista. On saas­tutet­tu ympäristöä ja han­k­in­taketjuis­sa on teetet­ty työtä epäin­himil­lis­es­ti ja vaar­al­lis­es­ti. Esimerkke­jä on myös lap­si­työvoimaa ja pakko­työtä hyö­dyn­tävistä toim­i­joista.

Yri­tys­vas­tu­usäädök­sen perusidea on, että jokaisen euroop­palaisen tai Euroopas­sa toimi­van lain soveltamisalaan kuu­lu­van yri­tyk­sen on toimit­ta­va huolel­lis­es­ti ja vas­tu­ullis­es­ti sekä kun­nioitet­ta­va ihmisoikeuk­sia ja tehtävä aidosti kaikken­sa myös epäko­h­tien kor­jaamises­sa. Direk­ti­ivis­sä luetel­laan vas­tui­ta liit­tyen muun muas­sa hen­keen, ter­vey­teen, työe­htoi­hin, vapau­teen ja ympäristöön.

Mikäli yri­tys ei toi­mi tule­van lain määräys­ten mukaan, voidaan sille tuomi­ta ankara ran­gais­tus. Direk­ti­ivin mukaan ran­gais­tus on noin 5 pros­ent­tia yri­tyk­sen maail­man­laa­juis­es­ta net­to­tu­lok­ses­ta. Suuryri­tys­ten, kuten Microsoft­in, Tes­lan ja Applen, net­to­tu­lok­set liikku­vat kym­menis­sä ja sadois­sa mil­jardeis­sa eurois­sa, joten 5 pros­entin ran­gais­tus olisi val­ta­va sum­ma. Tämän lisäk­si yri­tyk­sen tulee mak­saa vahin­gonko­r­vauk­set toim­intansa vahin­go­ista.

Uusi lain­säädän­tö muut­taa yri­tys­ten toim­intakult­tuuria myön­teiseen suun­taan.

Kokon­aan uusia velvoit­tei­ta yri­tyk­sille ei asete­ta. Ovathan esimerkik­si YK:n määrit­telemät ihmisoikeudet olleet voimas­sa jo pitkään. Yri­tys­ten pitää toki rapor­toi­da toimin­nas­taan, ja EU:n jäsen­val­tioi­hin tulee tarkas­tusvi­ra­nomaiset seu­raa­maan lain nou­dat­tamista.

Lähtöko­htais­es­ti yri­tys­vas­tu­udi­rek­ti­ivi kos­kee Suomes­sa noin 75 suur­in­ta yri­tys­tä. Näil­lä yri­tyk­sil­lä on huo­mat­ta­van laa­jat verkos­tot, han­k­in­taketjut sekä jälleen­myyjät, joiden seu­ran­ta kuu­luu huolel­lisu­usvelvol­lisu­u­den piiri­in. Näin ollen uusi laki hei­jas­tuu käytän­nössä läh­es kaikki­in toim­i­joi­hin.

On var­maa, että ankaran vas­tu­un ja kovien sank­tioiden takia kaik­ki han­k­in­ta­sopimuk­set tul­laan kir­joit­ta­maan uusik­si siten, että niis­sä sopimu­sos­a­puoli velvoite­taan nou­dat­ta­maan samo­ja peri­aat­tei­ta ja toim­intat­apo­ja. Tämä tulee ulot­tumaan myös Euroopan ulkop­uolelle, sil­lä han­ki­ta- ja jälleen­myyn­tiketjut ovat maail­man­laa­juisia. Euroop­palainen yri­tys on velvolli­nen toim­i­maan saman vas­tu­ullisen toim­inta­mallin mukaan myös EU:n ulkop­uolel­la.

Uskon oikeasti, että tämä on globaal­isti merkit­tävä muu­tos. Toivon, että lain­säädän­nöstä ja ohjeis­tuk­sista tehdään mah­dol­lisim­man selkeitä, sil­lä en halua, että koti­mais­ten yri­tys­ten kas­sat tyh­jenevät sank­tioiden takia.

Uusi lain­säädän­tö muut­taa yri­tys­ten toim­intakult­tuuria myön­teiseen suun­taan. Täytän­töön­pano kos­ket­taa kaut­ta lin­ja myös työn­tek­i­jöitä, sil­lä he viimekädessä tekevät sen, mitä yri­tyk­sis­sä tapah­tuu. Tarvi­taan tietoa ja koulu­tus­ta sekä paljon hyvää tah­toa. Eikä Orpon-Purran hal­li­tuskaan voi tätä vesit­tää, sil­lä direk­ti­ivi on kiitet­tävän yksiselit­teinen.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­vä­li­sen edun­val­von­nan eri­tyis­asian­tun­ti­ja.