Arto Helenius: Yritysten vastuu ihmisoikeuksista kasvaa

Viime kesänä EU:ssa hyväksyttiin due dilligence -direktiivi, eli suomeksi yritysvastuudirektiivi. Sen täytäntöönpanoon on jo ryhdytty, sillä kansallisesti direktiivi pitää saattaa voimaan lakina kahden vuoden kuluessa.

Suomassa on kunnioitettu ihmisoikeuksia ja maamme on sitoutunut käytännössä kaikkiin keskeisiin kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n ihmisoikeussopimuksiin ja on jäsenenä Euroopan neuvostossa. Myös perustuslain mukaan meillä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Tämä on kuitenkin ollut tavallaan silmänlumetta, sillä näiden tarkoitusten vastaisesta toiminnasta ei ole tullut seuraamuksia, eikä asiaa ole johdonmukaisesti valvottu.

Käytännössä suomalainen yritys on voinut toimia tavalla, joka on jopa perustavanlaatuisien ihmisoikeuksien vastaista. On saastutettu ympäristöä ja hankintaketjuissa on teetetty työtä epäinhimillisesti ja vaarallisesti. Esimerkkejä on myös lapsityövoimaa ja pakkotyötä hyödyntävistä toimijoista.

Yritysvastuusäädöksen perusidea on, että jokaisen eurooppalaisen tai Euroopassa toimivan lain soveltamisalaan kuuluvan yrityksen on toimittava huolellisesti ja vastuullisesti sekä kunnioitettava ihmisoikeuksia ja tehtävä aidosti kaikkensa myös epäkohtien korjaamisessa. Direktiivissä luetellaan vastuita liittyen muun muassa henkeen, terveyteen, työehtoihin, vapauteen ja ympäristöön.

Mikäli yritys ei toimi tulevan lain määräysten mukaan, voidaan sille tuomita ankara rangaistus. Direktiivin mukaan rangaistus on noin 5 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta nettotuloksesta. Suuryritysten, kuten Microsoftin, Teslan ja Applen, nettotulokset liikkuvat kymmenissä ja sadoissa miljardeissa euroissa, joten 5 prosentin rangaistus olisi valtava summa. Tämän lisäksi yrityksen tulee maksaa vahingonkorvaukset toimintansa vahingoista.

Uusi lainsäädäntö muuttaa yritysten toimintakulttuuria myönteiseen suuntaan.

Kokonaan uusia velvoitteita yrityksille ei aseteta. Ovathan esimerkiksi YK:n määrittelemät ihmisoikeudet olleet voimassa jo pitkään. Yritysten pitää toki raportoida toiminnastaan, ja EU:n jäsenvaltioihin tulee tarkastusviranomaiset seuraamaan lain noudattamista.

Lähtökohtaisesti yritysvastuudirektiivi koskee Suomessa noin 75 suurinta yritystä. Näillä yrityksillä on huomattavan laajat verkostot, hankintaketjut sekä jälleenmyyjät, joiden seuranta kuuluu huolellisuusvelvollisuuden piiriin. Näin ollen uusi laki heijastuu käytännössä lähes kaikkiin toimijoihin.

On varmaa, että ankaran vastuun ja kovien sanktioiden takia kaikki hankintasopimukset tullaan kirjoittamaan uusiksi siten, että niissä sopimusosapuoli velvoitetaan noudattamaan samoja periaatteita ja toimintatapoja. Tämä tulee ulottumaan myös Euroopan ulkopuolelle, sillä hankita- ja jälleenmyyntiketjut ovat maailmanlaajuisia. Eurooppalainen yritys on velvollinen toimimaan saman vastuullisen toimintamallin mukaan myös EU:n ulkopuolella.

Uskon oikeasti, että tämä on globaalisti merkittävä muutos. Toivon, että lainsäädännöstä ja ohjeistuksista tehdään mahdollisimman selkeitä, sillä en halua, että kotimaisten yritysten kassat tyhjenevät sanktioiden takia.

Uusi lainsäädäntö muuttaa yritysten toimintakulttuuria myönteiseen suuntaan. Täytäntöönpano koskettaa kautta linja myös työntekijöitä, sillä he viimekädessä tekevät sen, mitä yrityksissä tapahtuu. Tarvitaan tietoa ja koulutusta sekä paljon hyvää tahtoa. Eikä Orpon-Purran hallituskaan voi tätä vesittää, sillä direktiivi on kiitettävän yksiselitteinen.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton kan­sain­vä­li­sen edun­val­von­nan eri­tyis­asian­tun­ti­ja.