Arto Hele­nius: Yritys­ten vastuu ihmi­soi­keuk­sista kasvaa

Viime kesänä EU:ssa hyväk­syt­tiin due dilli­gence ‑direk­tiivi, eli suomeksi yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi. Sen täytän­töön­pa­noon on jo ryhdytty, sillä kansal­li­sesti direk­tiivi pitää saat­taa voimaan lakina kahden vuoden kuluessa.

Suomassa on kunnioi­tettu ihmi­soi­keuk­sia ja maamme on sitou­tu­nut käytän­nössä kaik­kiin keskei­siin kansain­vä­li­sen työjär­jes­tön ILO:n ja YK:n ihmi­soi­keus­so­pi­muk­siin ja on jäse­nenä Euroo­pan neuvos­tossa. Myös perus­tus­lain mukaan meillä kunnioi­te­taan ihmi­soi­keuk­sia. Tämä on kuiten­kin ollut taval­laan silmän­lu­metta, sillä näiden tarkoi­tus­ten vastai­sesta toimin­nasta ei ole tullut seuraa­muk­sia, eikä asiaa ole johdon­mu­kai­sesti valvottu.

Käytän­nössä suoma­lai­nen yritys on voinut toimia tavalla, joka on jopa perus­ta­van­laa­tui­sien ihmi­soi­keuk­sien vastaista. On saas­tu­tettu ympä­ris­töä ja hankin­ta­ket­juissa on teetetty työtä epäin­hi­mil­li­sesti ja vaaral­li­sesti. Esimerk­kejä on myös lapsi­työ­voi­maa ja pakko­työtä hyödyn­tä­vistä toimijoista.

Yritys­vas­tuusää­dök­sen perus­idea on, että jokai­sen euroop­pa­lai­sen tai Euroo­passa toimi­van lain sovel­ta­mi­sa­laan kuulu­van yrityk­sen on toimit­tava huolel­li­sesti ja vastuul­li­sesti sekä kunnioi­tet­tava ihmi­soi­keuk­sia ja tehtävä aidosti kaik­kensa myös epäkoh­tien korjaa­mi­sessa. Direk­tii­vissä luetel­laan vastuita liit­tyen muun muassa henkeen, tervey­teen, työeh­toi­hin, vapau­teen ja ympäristöön.

Mikäli yritys ei toimi tule­van lain määräys­ten mukaan, voidaan sille tuomita ankara rangais­tus. Direk­tii­vin mukaan rangais­tus on noin 5 prosent­tia yrityk­sen maail­man­laa­jui­sesta netto­tu­lok­sesta. Suury­ri­tys­ten, kuten Micro­sof­tin, Teslan ja Applen, netto­tu­lok­set liik­ku­vat kymme­nissä ja sadoissa miljar­deissa euroissa, joten 5 prosen­tin rangais­tus olisi valtava summa. Tämän lisäksi yrityk­sen tulee maksaa vahin­gon­kor­vauk­set toimin­tansa vahingoista.

Uusi lain­sää­däntö muut­taa yritys­ten toimin­ta­kult­tuu­ria myön­tei­seen suuntaan.

Koko­naan uusia velvoit­teita yrityk­sille ei aseteta. Ovat­han esimer­kiksi YK:n määrit­te­le­mät ihmi­soi­keu­det olleet voimassa jo pitkään. Yritys­ten pitää toki rapor­toida toimin­nas­taan, ja EU:n jäsen­val­tioi­hin tulee tarkas­tus­vi­ran­omai­set seuraa­maan lain noudattamista.

Lähtö­koh­tai­sesti yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi koskee Suomessa noin 75 suurinta yritystä. Näillä yrityk­sillä on huomat­ta­van laajat verkos­tot, hankin­ta­ket­jut sekä jälleen­myy­jät, joiden seuranta kuuluu huolel­li­suus­vel­vol­li­suu­den piiriin. Näin ollen uusi laki heijas­tuu käytän­nössä lähes kaik­kiin toimijoihin.

On varmaa, että anka­ran vastuun ja kovien sank­tioi­den takia kaikki hankin­ta­so­pi­muk­set tullaan kirjoit­ta­maan uusiksi siten, että niissä sopi­mus­os­a­puoli velvoi­te­taan noudat­ta­maan samoja peri­aat­teita ja toimin­ta­ta­poja. Tämä tulee ulot­tu­maan myös Euroo­pan ulko­puo­lelle, sillä hankita- ja jälleen­myyn­ti­ket­jut ovat maail­man­laa­jui­sia. Euroop­pa­lai­nen yritys on velvol­li­nen toimi­maan saman vastuul­li­sen toimin­ta­mal­lin mukaan myös EU:n ulkopuolella.

Uskon oikeasti, että tämä on globaa­listi merkit­tävä muutos. Toivon, että lain­sää­dän­nöstä ja ohjeis­tuk­sista tehdään mahdol­li­sim­man selkeitä, sillä en halua, että koti­mais­ten yritys­ten kassat tyhje­ne­vät sank­tioi­den takia.

Uusi lain­sää­däntö muut­taa yritys­ten toimin­ta­kult­tuu­ria myön­tei­seen suun­taan. Täytän­töön­pano kosket­taa kautta linja myös työn­te­ki­jöitä, sillä he viime­kä­dessä teke­vät sen, mitä yrityk­sissä tapah­tuu. Tarvi­taan tietoa ja koulu­tusta sekä paljon hyvää tahtoa. Eikä Orpon-Purran halli­tus­kaan voi tätä vesit­tää, sillä direk­tiivi on kiitet­tä­vän yksiselitteinen.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton kan­sain­vä­li­sen edun­val­von­nan erityisasiantuntija.