Arto Helenius: Yritysten vastuu ihmisoi­keuk­sista kasvaa

Viime kesänä EU:ssa hyväk­syt­tiin due dilli­gence ‑direk­tiivi, eli suomeksi yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi. Sen täytän­töön­pa­noon on jo ryhdytty, sillä kansal­li­sesti direk­tiivi pitää saattaa voimaan lakina kahden vuoden kuluessa.

Suomassa on kunnioi­tettu ihmisoi­keuksia ja maamme on sitou­tunut käytän­nössä kaikkiin keskei­siin kansain­vä­lisen työjär­jestön ILO:n ja YK:n ihmisoi­keus­so­pi­muk­siin ja on jäsenenä Euroopan neuvos­tossa. Myös perus­tus­lain mukaan meillä kunnioi­te­taan ihmisoi­keuksia. Tämä on kuitenkin ollut taval­laan silmän­lu­metta, sillä näiden tarkoi­tusten vastai­sesta toimin­nasta ei ole tullut seuraa­muksia, eikä asiaa ole johdon­mu­kai­sesti valvottu.

Käytän­nössä suoma­lainen yritys on voinut toimia tavalla, joka on jopa perus­ta­van­laa­tui­sien ihmisoi­keuk­sien vastaista. On saastu­tettu ympäristöä ja hankin­ta­ket­juissa on teetetty työtä epäin­hi­mil­li­sesti ja vaaral­li­sesti. Esimerk­kejä on myös lapsi­työ­voimaa ja pakko­työtä hyödyn­tä­vistä toimijoista.

Yritys­vas­tuusää­döksen perus­idea on, että jokaisen euroop­pa­laisen tai Euroo­passa toimivan lain sovel­ta­mi­sa­laan kuuluvan yrityksen on toimit­tava huolel­li­sesti ja vastuul­li­sesti sekä kunnioi­tet­tava ihmisoi­keuksia ja tehtävä aidosti kaikkensa myös epäkoh­tien korjaa­mi­sessa. Direk­tii­vissä luetel­laan vastuita liittyen muun muassa henkeen, tervey­teen, työeh­toihin, vapau­teen ja ympäristöön.

Mikäli yritys ei toimi tulevan lain määräysten mukaan, voidaan sille tuomita ankara rangaistus. Direk­tiivin mukaan rangaistus on noin 5 prosenttia yrityksen maail­man­laa­jui­sesta netto­tu­lok­sesta. Suury­ri­tysten, kuten Micro­softin, Teslan ja Applen, netto­tu­lokset liikkuvat kymme­nissä ja sadoissa miljar­deissa euroissa, joten 5 prosentin rangaistus olisi valtava summa. Tämän lisäksi yrityksen tulee maksaa vahin­gon­kor­vaukset toimin­tansa vahingoista.

Uusi lainsää­däntö muuttaa yritysten toimin­ta­kult­tuuria myöntei­seen suuntaan.

Kokonaan uusia velvoit­teita yrityk­sille ei aseteta. Ovathan esimer­kiksi YK:n määrit­te­lemät ihmisoi­keudet olleet voimassa jo pitkään. Yritysten pitää toki rapor­toida toimin­nas­taan, ja EU:n jäsen­val­tioihin tulee tarkas­tus­vi­ran­omaiset seuraa­maan lain noudattamista.

Lähtö­koh­tai­sesti yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi koskee Suomessa noin 75 suurinta yritystä. Näillä yrityk­sillä on huomat­tavan laajat verkostot, hankin­ta­ketjut sekä jälleen­myyjät, joiden seuranta kuuluu huolel­li­suus­vel­vol­li­suuden piiriin. Näin ollen uusi laki heijastuu käytän­nössä lähes kaikkiin toimijoihin.

On varmaa, että ankaran vastuun ja kovien sanktioiden takia kaikki hankin­ta­so­pi­mukset tullaan kirjoit­ta­maan uusiksi siten, että niissä sopimus­os­a­puoli velvoi­te­taan noudat­ta­maan samoja periaat­teita ja toimin­ta­ta­poja. Tämä tulee ulottu­maan myös Euroopan ulkopuo­lelle, sillä hankita- ja jälleen­myyn­ti­ketjut ovat maail­man­laa­juisia. Euroop­pa­lainen yritys on velvol­linen toimi­maan saman vastuul­lisen toimin­ta­mallin mukaan myös EU:n ulkopuolella.

Uskon oikeasti, että tämä on globaa­listi merkit­tävä muutos. Toivon, että lainsää­dän­nöstä ja ohjeis­tuk­sista tehdään mahdol­li­simman selkeitä, sillä en halua, että kotimaisten yritysten kassat tyhje­nevät sanktioiden takia.

Uusi lainsää­däntö muuttaa yritysten toimin­ta­kult­tuuria myöntei­seen suuntaan. Täytän­töön­pano koskettaa kautta linja myös työnte­ki­jöitä, sillä he viime­kä­dessä tekevät sen, mitä yrityk­sissä tapahtuu. Tarvi­taan tietoa ja koulu­tusta sekä paljon hyvää tahtoa. Eikä Orpon-Purran halli­tus­kaan voi tätä vesittää, sillä direk­tiivi on kiitet­tävän yksiselitteinen.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton kan­sain­vä­li­sen edun­val­von­nan erityisasiantuntija.