Vies­tin­tä­tut­ki­muk­sesta hyvät arvo­sa­nat liitolle – Moni­puo­li­nen vies­tintä tavoit­taa tehokkaasti

Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­sikkö toteutti huhti–toukokuussa 2024 Teol­li­suus­lii­ton vies­tin­tä­tut­ki­muk­sen, joka kartoitti jäsen­ten mieli­pi­teitä liiton eri vies­tin­tä­ka­na­vista. Kyse­lyyn vastasi 1 504 Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lin jäsentä.

Vies­tin­tä­tut­ki­mus jatkoi vuonna 2019 tehtyä Tekijä-lehden luki­ja­tut­ki­musta, mutta nyt vies­tin­nän koko­nai­suutta tarkas­tel­tiin laajem­min. Tulok­set anta­vat kuvan siitä, miten liiton vies­tintä tavoit­taa jäse­nis­tön, millai­sia mieli­pi­teitä vies­tintä herät­tää ja millä tavoin vies­tin­tää voisi kehittää.

Kyse­lyn tulos­ten mukaan Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vut ovat vastaa­jien suosi­tuin tiedon­lähde, ja hyvänä kakko­sena tulee Tekijä-lehti. Myös liiton uutis­kir­jeet tavoit­ta­vat jäse­net tehokkaasti.

SOSIAALISEN MEDIAN MERKITYS KASVAA

Tutki­muk­sen perus­teella liiton moni­ka­na­vai­nen vies­tintä toimii hyvin. Vastaa­jat toivo­vat lisää vies­tin­tää erityi­sesti nuor­ten suosi­mille alus­toille, kuten TikTo­kiin, jotta liiton vies­tit tavoit­tai­si­vat parem­min myös alalle opis­ke­le­vat tai työelä­mään vasta siir­ty­neet jäsenet.

Some­ka­na­vien ylei­sessä käytössä What­sApp ja Face­book ovat vastaa­jien suosi­tuim­mat vies­tin­tä­ka­na­vat, mutta nuorem­mat jäse­net käyt­tä­vät aktii­vi­sesti myös muita alus­toja kuten Insta­gra­mia, YouTu­bea, Discor­dia ja Telegramia.

Vaikka vies­tin­nän ylei­nen tyyty­väi­syys on korkealla, osa vastaa­jista kaipaa entistä ajan­koh­tai­sem­paa vies­tin­tää ja nopeam­paa reagoin­tia esimer­kiksi työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin liit­ty­vissä tilan­teissa. Osa jäse­nistä koki, että tärkeät tiedot löyty­vät liian usein ensin muualta, ja vasta myöhem­min liiton omista viestintäkanavista.

LEHTEÄ LUETAAN YHÄ AKTIIVISESTI

Vies­tin­tä­tut­ki­muk­sen mukaan Tekijä-lehti on säilyt­tä­nyt asemansa tärkeänä tiedon­läh­teenä jäse­nille. Peräti 95 prosent­tia vastaa­jista lukee lehteä aina­kin jossain muodossa. Vastaus­ten mukaan paine­tun lehden luku­ti­heys lisään­tyy vastaa­jan iän myötä.

Painet­tua lehteä suosi­vat erityi­sesti naiset, kun taas miehet tart­tu­vat useam­min lehden digi­taa­li­siin versioi­hin, kuten verk­ko­leh­teen ja paine­tun lehden näköis­leh­teen. Verk­ko­leh­den luke­mi­nen on lisään­ty­nyt vuoden 2019 kyse­lystä, ja älypu­he­li­men suosio luku­vä­li­neenä on kasva­nut varsin­kin nuor­ten keskuudessa.

Painettu lehti on kuiten­kin edel­leen ylivoi­mai­sesti suosi­tuin tapa lukea Tekijä-lehteä. Painet­tua lehteä lukee usein tai silloin tällöin 85 prosent­tia vastaa­jista. Samalla tavalla mitat­tuna verk­ko­leh­teä ilmoitti luke­vansa 15 prosent­tia vastaajista.

Teki­jän verk­ko­leh­den luki­jat antoi­vat julkai­sulle kiitosta selkey­destä ja help­po­lu­kui­suu­desta. Suurin osa vastaa­jista pitää verk­ko­leh­teä vähin­tään hyvänä, ja erityi­sesti naiset sekä nuorem­mat jäse­net ovat tyyty­väi­siä sen käytettävyyteen.

JUTUT KOETAAN AIEMPAA KIINNOSTAVAMMIKSI

Vies­tin­tä­tut­ki­muk­sen vastaus­ten mukaan lehden juttu­jen kiin­nos­ta­vuus on kasva­nut viidessä vuodessa. Vuoden 2019 kyse­lyssä 29 prosent­tia vastaa­jista piti juttuja kiin­nos­ta­vina, kun vuonna 2024 luku oli nous­sut 39 prosent­tiin. Erityi­sen kiin­nos­ta­via vastaa­jien mielestä ovat työeh­to­so­pi­muk­sia ja liiton toimin­taa käsit­te­le­vät artik­ke­lit. Monet jäse­net toivo­vat myös lisää lyhyitä juttuja.

Monet vastaa­jista arvos­ta­vat Teki­jän kykyä käsi­tellä ajan­koh­tai­sia yhteis­kun­nal­li­sia aiheita. Tähän liit­tyen useat vastaa­jat toivo­vat lisää yhteis­kun­ta­po­liit­tista keskus­te­lua ja entistä laajem­paa analyy­sia esimer­kiksi työelä­män ja talou­den kysymyksistä.

Myös Tekijä-lehden kieli sai kiitosta: Vuonna 2019 17 prosent­tia vastaa­jista koki kielen vaikeaksi, mutta nyt osuus oli pudon­nut 8 prosent­tiin. Monet kiit­te­le­vät sitä, että lehden kieli on muut­tu­nut selkeäm­mäksi ja helpom­min ymmärrettäväksi.

Vies­tin­tä­tut­ki­muk­sen vastaa­jien palautteita

”Ei voi kuin kiit­tää hyvästä tiedo­tuk­sesta näin­kin ankeina aikoina. Kiitos siitä.”
”Enem­män vies­tin­tää ja kohden­ta­mista työelä­mää vasta aloit­ta­ville ja alan­vaih­ta­jille. Näky­mi­nen nuor­ten suosi­milla alus­toilla, kuten TikTok.”
”Tähän mennessä olen löytä­nyt kaiken etsi­mäni tiedon nopeasti ja sujuvasti.”
”Lisää tois­toa, että muut­kin kuin meidän jäse­net ymmär­tää, mitä tässä maassa tapah­tuu työelä­mä­ky­sy­mys­ten saralla. Lakko­jen myötä meidän viesti on pääs­syt parem­min esille.”
”Vies­tintä on minusta toimi­nut erin­omai­sesti ja asiantuntevasti.”
”Tuntuu että nuoriso karkaa liitolta. Mainon­taa eduista yms. tarvi­taan enemmän.”
”Tietoa tulee sopi­van usein ja se on ajan­koh­taista ja kattavaa.”
”Mieles­täni Tekijä-lehti on erit­täin hyvä lehti. Asial­li­nen ja hyvin tehty.”
”Tekijä-lehdessä pitäisi käydä yhteis­kun­ta­po­liit­tista keskus­te­lua. Oikeas­taan liitolla ei ole mitään paik­kaa tällai­selle keskustelulle.”
”Tekijä-lehdessä mielen­kiin­toi­sia ihmis­koh­ta­loita, työpaik­koja ja paljon tietoa ay-toiminnasta.”
”Laaja kirjo eri alojen ammat­ti­lai­sista avaa myös silmät näke­mään oman työn ulko­puo­lelle. Se toivon pilkah­dus, ettei ole yksin tässä kove­ne­vassa maail­massa lohdut­taa myös.”