Vastaajilta kysyttiin, mikä näistä kuudesta Tekijä-lehden kannesta on miellyttävin. Suosituin oli alarivissä keskellä oleva Metsäterapiaa-kansi, jonka valitsi 28 prosenttia vastaajista.

Viestin­tä­tut­ki­muk­sesta hyvät arvosanat liitolle – Monipuo­linen viestintä tavoittaa tehokkaasti

29.11.2024

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
GRAFIIKKA SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA
KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Teolli­suus­liiton tuoreen viestin­tä­tut­ki­muksen mukaan liiton viestintä tavoittaa jäsenet tehok­kaasti. Eniten tietoa haetaan liiton verkko­si­vuilta. Tekijä-lehteä luetaan entistä aktii­vi­semmin ja erityi­sesti verkko­lehden suosio on kasvanut.

Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikkö toteutti huhti–toukokuussa 2024 Teolli­suus­liiton viestin­tä­tut­ki­muksen, joka kartoitti jäsenten mieli­pi­teitä liiton eri viestin­tä­ka­na­vista. Kyselyyn vastasi 1 504 Teolli­suus­liiton jäsen­pa­neelin jäsentä.

Viestin­tä­tut­kimus jatkoi vuonna 2019 tehtyä Tekijä-lehden lukija­tut­ki­musta, mutta nyt viestinnän kokonai­suutta tarkas­tel­tiin laajemmin. Tulokset antavat kuvan siitä, miten liiton viestintä tavoittaa jäsenistön, millaisia mieli­pi­teitä viestintä herättää ja millä tavoin viestintää voisi kehittää.

Kyselyn tulosten mukaan Teolli­suus­liiton verkko­sivut ovat vastaa­jien suosi­tuin tiedon­lähde, ja hyvänä kakko­sena tulee Tekijä-lehti. Myös liiton uutis­kir­jeet tavoit­tavat jäsenet tehokkaasti.

SOSIAALISEN MEDIAN MERKITYS KASVAA

Tutki­muksen perus­teella liiton monika­na­vainen viestintä toimii hyvin. Vastaajat toivovat lisää viestintää erityi­sesti nuorten suosi­mille alustoille, kuten TikTo­kiin, jotta liiton viestit tavoit­tai­sivat paremmin myös alalle opiske­levat tai työelä­mään vasta siirty­neet jäsenet.

Someka­na­vien yleisessä käytössä WhatsApp ja Facebook ovat vastaa­jien suosi­tuimmat viestin­tä­ka­navat, mutta nuoremmat jäsenet käyttävät aktii­vi­sesti myös muita alustoja kuten Insta­gramia, YouTubea, Discordia ja Telegramia.

Vaikka viestinnän yleinen tyyty­väi­syys on korkealla, osa vastaa­jista kaipaa entistä ajankoh­tai­sempaa viestintää ja nopeampaa reagointia esimer­kiksi työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin liitty­vissä tilan­teissa. Osa jäsenistä koki, että tärkeät tiedot löytyvät liian usein ensin muualta, ja vasta myöhemmin liiton omista viestintäkanavista.

Teolli­suus­liiton verkko­sivu www.teollisuusliitto.fi on selvästi suosi­tuin tiedonhakukanava.

LEHTEÄ LUETAAN YHÄ AKTIIVISESTI

Viestin­tä­tut­ki­muksen mukaan Tekijä-lehti on säilyt­tänyt asemansa tärkeänä tiedon­läh­teenä jäsenille. Peräti 95 prosenttia vastaa­jista lukee lehteä ainakin jossain muodossa. Vastausten mukaan painetun lehden lukuti­heys lisääntyy vastaajan iän myötä.

Painettua lehteä suosivat erityi­sesti naiset, kun taas miehet tarttuvat useammin lehden digitaa­li­siin versioihin, kuten verkko­leh­teen ja painetun lehden näköis­leh­teen. Verkko­lehden lukeminen on lisään­tynyt vuoden 2019 kyselystä, ja älypu­he­limen suosio lukuvä­li­neenä on kasvanut varsinkin nuorten keskuudessa.

Painettu lehti on kuitenkin edelleen ylivoi­mai­sesti suosi­tuin tapa lukea Tekijä-lehteä. Painettua lehteä lukee usein tai silloin tällöin 85 prosenttia vastaa­jista. Samalla tavalla mitat­tuna verkko­lehteä ilmoitti lukevansa 15 prosenttia vastaajista.

Tekijän verkko­lehden lukijat antoivat julkai­sulle kiitosta selkey­destä ja helppo­lu­kui­suu­desta. Suurin osa vastaa­jista pitää verkko­lehteä vähin­tään hyvänä, ja erityi­sesti naiset sekä nuoremmat jäsenet ovat tyyty­väisiä sen käytettävyyteen.

JUTUT KOETAAN AIEMPAA KIINNOSTAVAMMIKSI

Viestin­tä­tut­ki­muksen vastausten mukaan lehden juttujen kiinnos­ta­vuus on kasvanut viidessä vuodessa. Vuoden 2019 kyselyssä 29 prosenttia vastaa­jista piti juttuja kiinnos­ta­vina, kun vuonna 2024 luku oli noussut 39 prosent­tiin. Erityisen kiinnos­tavia vastaa­jien mielestä ovat työeh­to­so­pi­muksia ja liiton toimintaa käsit­te­levät artik­kelit. Monet jäsenet toivovat myös lisää lyhyitä juttuja.

Monet vastaa­jista arvos­tavat Tekijän kykyä käsitellä ajankoh­taisia yhteis­kun­nal­lisia aiheita. Tähän liittyen useat vastaajat toivovat lisää yhteis­kun­ta­po­liit­tista keskus­telua ja entistä laajempaa analyysia esimer­kiksi työelämän ja talouden kysymyksistä.

Myös Tekijä-lehden kieli sai kiitosta: Vuonna 2019 17 prosenttia vastaa­jista koki kielen vaikeaksi, mutta nyt osuus oli pudonnut 8 prosent­tiin. Monet kiitte­levät sitä, että lehden kieli on muuttunut selkeäm­mäksi ja helpommin ymmärrettäväksi.

Viestin­tä­tut­ki­muksen vastaa­jien palautteita

”Ei voi kuin kiittää hyvästä tiedo­tuk­sesta näinkin ankeina aikoina. Kiitos siitä.”
”Enemmän viestintää ja kohden­ta­mista työelämää vasta aloit­ta­ville ja alanvaih­ta­jille. Näkyminen nuorten suosi­milla alustoilla, kuten TikTok.”
”Tähän mennessä olen löytänyt kaiken etsimäni tiedon nopeasti ja sujuvasti.”
”Lisää toistoa, että muutkin kuin meidän jäsenet ymmärtää, mitä tässä maassa tapahtuu työelä­mä­ky­sy­mysten saralla. Lakkojen myötä meidän viesti on päässyt paremmin esille.”
”Viestintä on minusta toiminut erinomai­sesti ja asiantuntevasti.”
”Tuntuu että nuoriso karkaa liitolta. Mainontaa eduista yms. tarvi­taan enemmän.”
”Tietoa tulee sopivan usein ja se on ajankoh­taista ja kattavaa.”
”Mieles­täni Tekijä-lehti on erittäin hyvä lehti. Asial­linen ja hyvin tehty.”
Tekijä-lehdessä pitäisi käydä yhteis­kun­ta­po­liit­tista keskus­telua. Oikeas­taan liitolla ei ole mitään paikkaa tällai­selle keskustelulle.”
Tekijä-lehdessä mielen­kiin­toisia ihmis­koh­ta­loita, työpaik­koja ja paljon tietoa ay-toiminnasta.”
”Laaja kirjo eri alojen ammat­ti­lai­sista avaa myös silmät näkemään oman työn ulkopuo­lelle. Se toivon pilkahdus, ettei ole yksin tässä kovene­vassa maail­massa lohduttaa myös.”