Anu-Hanna Anttila: Työl­li­nen on työn­tekijä – ei työpaikka

Viime kevään Ykkö­saa­mussa (23.3.2024) päämi­nis­teri Petteri Orpo peräsi maahan ”lisää työtä” uudis­tuk­silla, joille ”on laskettu suuret työl­li­syys­vai­ku­tuk­set”. Päämi­nis­te­rin mukaan ”halli­tus­oh­jel­mas­sa­han lähdet­tiin tavoit­te­le­maan 100 000 uuden työpai­kan synty­mistä”. Niillä olisi ”merkit­tävä taloutta ja työl­li­syyttä paran­tava vaikutus”.

Orpo totesi myös, että ne uudis­tuk­set, joita ”halli­tus on tehnyt tähän mennessä, tuovat 74 000 uutta työpaik­kaa”. Tämä oli iso väite.

Isoksi väit­teen tekee ensin­nä­kin se, että mikään tunnus­luku ei osoita, että uusia työpaik­koja olisi synty­nyt noin reip­paasti. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön (TEM) julkai­se­man Työvoi­ma­kat­saus kertoo avoi­meksi TE-keskuk­seen ilmoi­tet­tu­jen työpaik­ko­jen määrän.

Työvoi­ma­kat­sauk­sen tilas­to­jen mukaan maalis­kuussa oli avoinna 64 200 työpaik­kaa, joka oli kolmas­osan (-35 %) vähem­män kuin maalis­kuussa 2023. Tuoreim­mat saata­vana olevat TEM:n luke­mat ovat syys­kuulta: 27 220 avointa työpaik­kaa, mikä on lähes puolet (-48 %) vähem­män kuin vuotta aiemmin.

Toinen hanka­luus Orpon ”uusien työpaik­ko­jen” ilmes­ty­mi­sestä liit­tyy itse mitat­ta­vaan asiaan. Nimit­täin Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa (2023) ei puhuta 100 000 uudesta työpai­kasta. Ohjel­massa lukee: ”Halli­tus toteut­taa uudis­tuk­sia työl­li­syy­den nosta­mi­seksi vähin­tään 100 000 työl­li­sellä.” Työl­li­nen ei ole uusi työpaikka.

Rinteen halli­tuk­sen ohjel­man (2019) työl­li­syys­ta­voit­teena oli saada lisää 60 000 työl­listä.  Mari­nin halli­tus (2019) linjasi sitou­tu­vansa ”pitkä­jän­tei­seen työhön työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seksi teke­mällä päätök­siä, joilla voidaan saavut­taa arviolta 80 000 lisä­työl­listä”. Tällöin­kin tarkoi­tet­tiin lisä­työl­li­sillä lasken­nal­li­sia työllisiä.

Raflaa­vat isot nume­rot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia koske­vat arviot on tehty valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä (VM). VM:n käyt­tä­mät lasken­nal­li­set työl­li­set eivät ole työpaik­koja tai todel­li­sia ihmi­siä, jotka hake­vat ja teke­vät ansio­työtä. VM:n laskel­missa työl­li­nen on lasken­nal­li­nen raken­nelma, joka perus­tuu erilai­siin arvioi­hin muun muassa työsuh­tei­den kestosta, koko- ja osa-aikai­suu­desta ja palkkatasosta.

Marras­kuussa ilmes­tyi Otto Kyyrö­sen ja Ralf Sundin laatima ”Paras arvaus?”-raportti (2023), joka on selvi­tys VM:n työl­li­syys­vai­ku­tusar­vioista ja niiden hyödyn­tä­mi­sestä. Raportti on ei-ekono­mis­tille hieman vaikea­lu­kui­nen, mutta sen loppu­tu­lema on selkeä:

”Ero halli­tuk­sen käyt­tä­män 74 100 lisä­työl­li­sen työl­li­syys­vai­ku­tusar­vion ja tässä tehdyn vaih­toeh­toi­sen 33 700 lisä­työl­li­sen arvion välillä on merkit­tävä. Se kuvaa laskel­mien epävar­muutta ja samalla aset­taa niin halli­tuk­sen päätök­set kuin oletuk­set julki­sen talou­den kehi­tyk­sestä uuteen valoon.” (Kyyrö­nen & Sund 2023, 47.)

Työl­li­sen käsite on vakiin­tu­nut toiseen käyt­töön. Kun Suomen väes­töä tarkas­tel­laan pääasial­li­sen toimin­nan mukaan, Tilas­to­kes­kus luokit­te­lee työvoi­maan kuulu­vat työl­li­siksi ja työt­tö­miksi. Työl­li­sellä tarkoi­te­taan ihmistä, jonka pääasial­li­nen toiminto on tehdä ansio­työtä. Eläke­läi­siä ja opis­ke­li­joita ei tilas­tossa lasketa työl­li­siin, vaan työvoi­man ulko­puo­lella oleviin.

Vähin­tään­kin edellä esit­te­le­mäni tarken­nuk­set työl­li­sen käsit­tee­seen on hyvä pitää mielessä, kun seuraa uuti­soin­tia ja polii­tik­ko­jen ulos­tu­loja koskien maassa harjoi­tet­tua työpo­li­tiik­kaa. Tuttua on se, että kun poli­tii­kassa asioista puhu­taan epämää­räi­sesti, sinne päin ja sotkien käsit­teitä, kyse on popu­lis­mista. Raflaa­vat isot nume­rot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa työl­li­syys­toi­miksi on laskettu esimer­kiksi ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van ja sosi­aa­li­tur­van heiken­nyk­set. Aktii­vista työl­li­syys­po­li­tiik­kaa ei ole harjoi­tettu – pikem­min­kin päin­vas­toin. Aktii­vi­nen työl­li­syys­po­li­tiikka tarkoit­taisi esimer­kiksi osaa­mi­sen paran­ta­mista koulu­tuk­sen avulla. Orpon halli­tus on leikan­nut myös koulutuksesta.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton tutkimuspäällikkö.

Työl­li­sen kolme määritelmää

Tilas­to­kes­kus: työl­li­nen, määri­telmä 1: Työl­li­seen työvoi­maan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henki­löt, jotka vuoden viimei­sellä viikolla olivat ansio­työssä eivätkä olleet työt­tö­mänä työn­ha­ki­jana työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön työn­ha­ki­ja­re­kis­te­rissä tai suorit­ta­massa varus­mies- tai sivii­li­pal­ve­lua. Tieto työl­li­syy­destä perus­tuu työeläke- ja vero­vi­ran­omais­ten tietoihin.

Tilas­to­kes­kus: työl­li­nen, määri­telmä 2: Työl­li­nen on henkilö, joka on tutki­mus­vii­kolla tehnyt työtä vähin­tään tunnin palk­kaa tai yrit­tä­jä­tu­loa saadak­seen tai on työs­ken­nel­lyt palkatta perheen­jä­se­nen omis­ta­massa yrityk­sessä tai maati­lalla. Myös tutki­mus­vii­kolla työstä tila­päi­sesti poissa ollut henkilö laske­taan työl­li­seksi, jos pois­sao­lon syy on äitiys- tai isyys­va­paa, vanhem­pain­va­paa, oma sairaus, loma tai työai­ka­jär­jes­tely tai jos pois­saolo työstä muun syyn vuoksi kestää enin­tään 3 kuukautta.

Valtion­va­rain­mi­nis­te­riö: työl­li­nen, määri­telmä 3: Työl­li­nen on lasken­nal­li­nen raken­nelma. Lasken­nal­li­nen työl­li­nen määri­tel­lään laskel­milla, jotka nojaa­vat mallei­hin ja aiem­paan tutki­muk­seen. Lisä­työl­li­nen viit­taa näin laskel­mien pohjalta tehtyyn arvioon työl­li­syys­toi­mien talou­del­li­sesta vaikutuksesta.

Lähteet:

Hallitus­ohjelma (2019). Osal­lis­tava ja osaava Suomi – sosi­aa­li­sesti, talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä yhteis­kunta. Päämi­nis­teri Antti Rinteen halli­tuk­sen ohjelma 6.6.2019. Luet­ta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hallitus­ohjelma (2019). Osal­lis­tava ja osaava Suomi – sosi­aa­li­sesti, talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä yhteis­kunta. Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen ohjelma 10.12.2019. Luet­ta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931

Hallitus­ohjelma (2023). Vahva ja välit­tävä Suomi: Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjelma 20.6.2023. Luet­ta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

Kyyrö­nen, Otto & Sund, Ralf (2023): Paras arvaus? Selvi­tys valtio­va­rain­mi­nis­te­riön työl­li­syys­vai­ku­tusar­vioista ja niiden asemasta päätök­sen­teossa. Kalevi Sorsa ‑säätiö. Impuls­seja 4/​2024. Luet­ta­vissa osoit­teessa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/kss-paras-web.pdf

Mari­nin halli­tuk­sen työl­li­syys­toi­met (2019–2023). TEM, päät­ty­neet hank­keet. Luet­ta­vissa osoit­teessa: https://tem.fi/marinin-hallituksen-tyollisyystoimet

Ykkö­saamu (23.3.2024). Yle TV1. Petteri Orpon haas­tat­telu. Lainauk­sissa maini­tut kohdat noin 23–24 minuu­tin kohdalla. Katsot­ta­vissa Yle Aree­nassa 23.3.2025 asti osoit­teessa: https://areena.yle.fi/1–66757685