Anu-Hanna Anttila: Työllinen on työntekijä – ei työpaikka

Viime kevään Ykkösaa­mussa (23.3.2024) päämi­nis­teri Petteri Orpo peräsi maahan ”lisää työtä” uudis­tuk­silla, joille ”on laskettu suuret työlli­syys­vai­ku­tukset”. Päämi­nis­terin mukaan ”halli­tus­oh­jel­mas­sahan lähdet­tiin tavoit­te­le­maan 100 000 uuden työpaikan synty­mistä”. Niillä olisi ”merkit­tävä taloutta ja työlli­syyttä paran­tava vaikutus”.

Orpo totesi myös, että ne uudis­tukset, joita ”hallitus on tehnyt tähän mennessä, tuovat 74 000 uutta työpaikkaa”. Tämä oli iso väite.

Isoksi väitteen tekee ensin­näkin se, että mikään tunnus­luku ei osoita, että uusia työpaik­koja olisi syntynyt noin reippaasti. Työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön (TEM) julkai­seman Työvoi­ma­kat­saus kertoo avoimeksi TE-keskuk­seen ilmoi­tet­tujen työpaik­kojen määrän.

Työvoi­ma­kat­sauksen tilas­tojen mukaan maalis­kuussa oli avoinna 64 200 työpaikkaa, joka oli kolmas­osan (-35 %) vähemmän kuin maalis­kuussa 2023. Tuoreimmat saata­vana olevat TEM:n lukemat ovat syyskuulta: 27 220 avointa työpaikkaa, mikä on lähes puolet (-48 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Toinen hanka­luus Orpon ”uusien työpaik­kojen” ilmes­ty­mi­sestä liittyy itse mitat­ta­vaan asiaan. Nimit­täin Orpon halli­tuksen ohjel­massa (2023) ei puhuta 100 000 uudesta työpai­kasta. Ohjel­massa lukee: ”Hallitus toteuttaa uudis­tuksia työlli­syyden nosta­mi­seksi vähin­tään 100 000 työlli­sellä.” Työllinen ei ole uusi työpaikka.

Rinteen halli­tuksen ohjelman (2019) työlli­syys­ta­voit­teena oli saada lisää 60 000 työllistä.  Marinin hallitus (2019) linjasi sitou­tu­vansa ”pitkä­jän­tei­seen työhön työlli­syy­sas­teen nosta­mi­seksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöl­listä”. Tällöinkin tarkoi­tet­tiin lisätyöl­li­sillä lasken­nal­lisia työllisiä.

Raflaavat isot numerot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Työlli­syys­vai­ku­tuksia koskevat arviot on tehty valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä (VM). VM:n käyttämät lasken­nal­liset työlliset eivät ole työpaik­koja tai todel­lisia ihmisiä, jotka hakevat ja tekevät ansio­työtä. VM:n laskel­missa työllinen on lasken­nal­linen raken­nelma, joka perustuu erilai­siin arvioihin muun muassa työsuh­teiden kestosta, koko- ja osa-aikai­suu­desta ja palkkatasosta.

Marras­kuussa ilmestyi Otto Kyyrösen ja Ralf Sundin laatima ”Paras arvaus?”-raportti (2023), joka on selvitys VM:n työlli­syys­vai­ku­tusar­vioista ja niiden hyödyn­tä­mi­sestä. Raportti on ei-ekono­mis­tille hieman vaikea­lu­kuinen, mutta sen loppu­tu­lema on selkeä:

”Ero halli­tuksen käyttämän 74 100 lisätyöl­lisen työlli­syys­vai­ku­tusar­vion ja tässä tehdyn vaihtoeh­toisen 33 700 lisätyöl­lisen arvion välillä on merkit­tävä. Se kuvaa laskel­mien epävar­muutta ja samalla asettaa niin halli­tuksen päätökset kuin oletukset julkisen talouden kehityk­sestä uuteen valoon.” (Kyyrönen & Sund 2023, 47.)

Työllisen käsite on vakiin­tunut toiseen käyttöön. Kun Suomen väestöä tarkas­tel­laan pääasial­lisen toiminnan mukaan, Tilas­to­keskus luokit­telee työvoi­maan kuuluvat työlli­siksi ja työttö­miksi. Työlli­sellä tarkoi­te­taan ihmistä, jonka pääasial­linen toiminto on tehdä ansio­työtä. Eläke­läisiä ja opiske­li­joita ei tilas­tossa lasketa työlli­siin, vaan työvoiman ulkopuo­lella oleviin.

Vähin­täänkin edellä esitte­le­mäni tarken­nukset työllisen käsit­tee­seen on hyvä pitää mielessä, kun seuraa uutisointia ja polii­tik­kojen ulostu­loja koskien maassa harjoi­tettua työpo­li­tiikkaa. Tuttua on se, että kun politii­kassa asioista puhutaan epämää­räi­sesti, sinne päin ja sotkien käsit­teitä, kyse on populis­mista. Raflaavat isot numerot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Orpon halli­tuksen ohjel­massa työlli­syys­toi­miksi on laskettu esimer­kiksi ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan ja sosiaa­li­turvan heiken­nykset. Aktii­vista työlli­syys­po­li­tiikkaa ei ole harjoi­tettu – pikem­minkin päinvas­toin. Aktii­vinen työlli­syys­po­li­tiikka tarkoit­taisi esimer­kiksi osaamisen paran­ta­mista koulu­tuksen avulla. Orpon hallitus on leikannut myös koulutuksesta.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton tutkimuspäällikkö.

Työllisen kolme määritelmää

Tilas­to­keskus: työllinen, määri­telmä 1: Työlli­seen työvoi­maan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimei­sellä viikolla olivat ansio­työssä eivätkä olleet työttö­mänä työnha­ki­jana työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön työnha­ki­ja­re­kis­te­rissä tai suorit­ta­massa varus­mies- tai sivii­li­pal­velua. Tieto työlli­syy­destä perustuu työeläke- ja verovi­ran­omaisten tietoihin.

Tilas­to­keskus: työllinen, määri­telmä 2: Työllinen on henkilö, joka on tutki­mus­vii­kolla tehnyt työtä vähin­tään tunnin palkkaa tai yrittä­jä­tuloa saadak­seen tai on työsken­nellyt palkatta perheen­jä­senen omista­massa yrityk­sessä tai maati­lalla. Myös tutki­mus­vii­kolla työstä tilapäi­sesti poissa ollut henkilö laske­taan työlli­seksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyys­vapaa, vanhem­pain­vapaa, oma sairaus, loma tai työai­ka­jär­jes­tely tai jos poissaolo työstä muun syyn vuoksi kestää enintään 3 kuukautta.

Valtion­va­rain­mi­nis­teriö: työllinen, määri­telmä 3: Työllinen on lasken­nal­linen raken­nelma. Lasken­nal­linen työllinen määri­tel­lään laskel­milla, jotka nojaavat malleihin ja aiempaan tutki­muk­seen. Lisätyöl­linen viittaa näin laskel­mien pohjalta tehtyyn arvioon työlli­syys­toi­mien talou­del­li­sesta vaikutuksesta.

Lähteet:

Hallitus­ohjelma (2019). Osallis­tava ja osaava Suomi – sosiaa­li­sesti, talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä yhteis­kunta. Päämi­nis­teri Antti Rinteen halli­tuksen ohjelma 6.6.2019. Luetta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hallitus­ohjelma (2019). Osallis­tava ja osaava Suomi – sosiaa­li­sesti, talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä yhteis­kunta. Päämi­nis­teri Sanna Marinin halli­tuksen ohjelma 10.12.2019. Luetta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931

Hallitus­ohjelma (2023). Vahva ja välit­tävä Suomi: Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuksen ohjelma 20.6.2023. Luetta­vissa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

Kyyrönen, Otto & Sund, Ralf (2023): Paras arvaus? Selvitys valtio­va­rain­mi­nis­te­riön työlli­syys­vai­ku­tusar­vioista ja niiden asemasta päätök­sen­teossa. Kalevi Sorsa ‑säätiö. Impuls­seja 4/​2024. Luetta­vissa osoit­teessa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/kss-paras-web.pdf

Marinin halli­tuksen työlli­syys­toimet (2019–2023). TEM, päätty­neet hankkeet. Luetta­vissa osoit­teessa: https://tem.fi/marinin-hallituksen-tyollisyystoimet

Ykkösaamu (23.3.2024). Yle TV1. Petteri Orpon haastat­telu. Lainauk­sissa mainitut kohdat noin 23–24 minuutin kohdalla. Katsot­ta­vissa Yle Areenassa 23.3.2025 asti osoit­teessa: https://areena.yle.fi/1–66757685