Anu-Hanna Anttila: Työllinen on työntekijä – ei työpaikka

Viime kevään Ykkösaa­mus­sa (23.3.2024) päämin­is­teri Pet­teri Orpo peräsi maa­han ”lisää työtä” uud­is­tuk­sil­la, joille ”on las­ket­tu suuret työl­lisyys­vaiku­tuk­set”. Päämin­is­terin mukaan ”hal­li­tu­so­hjel­mas­sa­han lähdet­ti­in tavoit­tele­maan 100 000 uuden työ­paikan syn­tymistä”. Niil­lä olisi ”merkit­tävä talout­ta ja työl­lisyyt­tä paran­ta­va vaiku­tus”.

Orpo tote­si myös, että ne uud­is­tuk­set, joi­ta ”hal­li­tus on tehnyt tähän men­nessä, tuo­vat 74 000 uut­ta työ­paikkaa”. Tämä oli iso väite.

Isok­si väit­teen tekee ensin­näkin se, että mikään tun­nus­luku ei osoi­ta, että uusia työ­paikko­ja olisi syn­tynyt noin reip­paasti. Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön (TEM) julkaise­man Työvoimakat­saus ker­too avoimek­si TE-keskuk­seen ilmoitet­tu­jen työ­paikko­jen määrän.

Työvoimakat­sauk­sen tilas­to­jen mukaan maalisku­us­sa oli avoin­na 64 200 työ­paikkaa, joka oli kol­ma­sosan (-35 %) vähem­män kuin maalisku­us­sa 2023. Tuor­eim­mat saata­vana ole­vat TEM:n luke­mat ovat syysku­ul­ta: 27 220 avoin­ta työ­paikkaa, mikä on läh­es puo­let (-48 %) vähem­män kuin vuot­ta aiem­min.

Toinen han­kalu­us Orpon ”uusien työ­paikko­jen” ilmestymis­es­tä liit­tyy itse mitat­tavaan asi­aan. Nimit­täin Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa (2023) ei puhuta 100 000 uud­es­ta työ­paikas­ta. Ohjel­mas­sa lukee: ”Hal­li­tus toteut­taa uud­is­tuk­sia työl­lisyy­den nos­tamisek­si vähin­tään 100 000 työl­lisel­lä.” Työlli­nen ei ole uusi työ­paik­ka.

Rin­teen hal­li­tuk­sen ohjel­man (2019) työl­lisyys­tavoit­teena oli saa­da lisää 60 000 työl­listä.  Marinin hal­li­tus (2019) lin­jasi sitoutu­vansa ”pitkäjän­teiseen työhön työl­lisyysas­teen nos­tamisek­si tekemäl­lä päätök­siä, joil­la voidaan saavut­taa arvi­ol­ta 80 000 lisä­työl­listä”. Täl­löinkin tarkoitet­ti­in lisä­työl­lisil­lä lasken­nal­lisia työl­lisiä.

Raflaa­vat isot numerot jäävät mieleen, vaik­ka fak­tat eivät olisi kun­nos­sa tai edes sinne päin.

Työl­lisyys­vaiku­tuk­sia koske­vat arviot on tehty val­tio­varain­min­is­ter­iössä (VM). VM:n käyt­tämät lasken­nal­liset työl­liset eivät ole työ­paikko­ja tai todel­lisia ihmisiä, jot­ka hake­vat ja tekevät ansio­työtä. VM:n laskelmis­sa työlli­nen on lasken­nalli­nen raken­nel­ma, joka perus­tuu eri­laisi­in arvioi­hin muun muas­sa työ­suhtei­den kestos­ta, koko- ja osa-aikaisu­ud­es­ta ja palkkata­sos­ta.

Mar­rasku­us­sa ilmestyi Otto Kyyrösen ja Ralf Sundin laa­ti­ma ”Paras arvaus?”-raportti (2023), joka on selvi­tys VM:n työl­lisyys­vaiku­tusarvioista ja niiden hyö­dyn­tämis­es­tä. Raport­ti on ei-ekon­o­mistille hie­man vaikealukuinen, mut­ta sen lop­putule­ma on selkeä:

”Ero hal­li­tuk­sen käyt­tämän 74 100 lisä­työl­lisen työl­lisyys­vaiku­tusarvion ja tässä teh­dyn vai­h­toe­htoisen 33 700 lisä­työl­lisen arvion välil­lä on merkit­tävä. Se kuvaa laskelmien epä­var­muut­ta ja samal­la aset­taa niin hal­li­tuk­sen päätök­set kuin ole­tuk­set julkisen talouden kehi­tyk­ses­tä uuteen val­oon.” (Kyyrö­nen & Sund 2023, 47.)

Työl­lisen käsite on vaki­in­tunut toiseen käyt­töön. Kun Suomen väestöä tarkastel­laan pääasial­lisen toimin­nan mukaan, Tilas­tokeskus luokit­telee työvoimaan kuu­lu­vat työl­lisik­si ja työt­tömik­si. Työl­lisel­lä tarkoite­taan ihmistä, jon­ka pääasialli­nen toim­into on tehdä ansio­työtä. Eläkeläisiä ja opiske­li­joi­ta ei tilas­tossa las­ke­ta työl­lisi­in, vaan työvoiman ulkop­uolel­la ole­vi­in.

Vähin­täänkin edel­lä esit­telemäni tarken­nuk­set työl­lisen käsit­teeseen on hyvä pitää mielessä, kun seu­raa uuti­soin­tia ja poli­itikko­jen ulostu­lo­ja koskien maas­sa har­joitet­tua työpoli­ti­ikkaa. Tut­tua on se, että kun poli­ti­ikas­sa asioista puhutaan epämääräis­es­ti, sinne päin ja sotkien käsit­teitä, kyse on pop­ulis­mista. Raflaa­vat isot numerot jäävät mieleen, vaik­ka fak­tat eivät olisi kun­nos­sa tai edes sinne päin.

Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa työl­lisyys­toimik­si on las­ket­tu esimerkik­si ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van ja sosi­aal­i­tur­van heiken­nyk­set. Akti­ivista työl­lisyyspoli­ti­ikkaa ei ole har­joitet­tu – pikem­minkin päin­vas­toin. Akti­ivi­nen työl­lisyyspoli­ti­ik­ka tarkoit­taisi esimerkik­si osaamisen paran­tamista koulu­tuk­sen avul­la. Orpon hal­li­tus on leikan­nut myös koulu­tuk­ses­ta.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton tutkimus­pääl­likkö.

Työllisen kolme määritelmää

Tilas­tokeskus: työlli­nen, määritelmä 1: Työl­liseen työvoimaan lue­taan kaik­ki 18–74-vuotiaat henkilöt, jot­ka vuo­den viimeisel­lä viikol­la oli­vat ansio­työssä eivätkä olleet työt­tömänä työn­hak­i­jana työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön työn­hak­i­jarek­isteris­sä tai suorit­ta­mas­sa varus­mies- tai sivi­ili­palvelua. Tieto työl­lisyy­destä perus­tuu työeläke- ja verovi­ra­nomais­ten tietoi­hin.

Tilas­tokeskus: työlli­nen, määritelmä 2: Työlli­nen on henkilö, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt työtä vähin­tään tun­nin palkkaa tai yrit­täjä­tu­loa saadak­seen tai on työsken­nel­lyt palkat­ta per­heen­jäse­nen omis­ta­mas­sa yri­tyk­sessä tai maati­lal­la. Myös tutkimusvi­ikol­la työstä tilapäis­es­ti pois­sa ollut henkilö las­ke­taan työl­lisek­si, jos pois­saolon syy on äitiys- tai isyys­va­paa, van­hempainva­paa, oma sairaus, loma tai työaika­jär­jeste­ly tai jos pois­sao­lo työstä muun syyn vuok­si kestää enin­tään 3 kuukaut­ta.

Val­tion­va­rain­min­is­ter­iö: työlli­nen, määritelmä 3: Työlli­nen on lasken­nalli­nen raken­nel­ma. Lasken­nalli­nen työlli­nen määritel­lään laskelmil­la, jot­ka nojaa­vat mallei­hin ja aiem­paan tutkimuk­seen. Lisä­työlli­nen viit­taa näin laskelmien poh­jal­ta tehtyyn arvioon työl­lisyys­toimien taloudel­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta.

Läh­teet:

Hal­li­tu­so­hjel­ma (2019). Osal­lis­ta­va ja osaa­va Suo­mi – sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävä yhteiskun­ta. Päämin­is­teri Antti Rin­teen hal­li­tuk­sen ohjel­ma 6.6.2019. Luet­tavis­sa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hal­li­tu­so­hjel­ma (2019). Osal­lis­ta­va ja osaa­va Suo­mi – sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävä yhteiskun­ta. Päämin­is­teri San­na Marinin hal­li­tuk­sen ohjel­ma 10.12.2019. Luet­tavis­sa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931

Hal­li­tu­so­hjel­ma (2023). Vah­va ja välit­tävä Suo­mi: Päämin­is­teri Pet­teri Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­ma 20.6.2023. Luet­tavis­sa osoit­teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

Kyyrö­nen, Otto & Sund, Ralf (2023): Paras arvaus? Selvi­tys val­tio­varain­min­is­ter­iön työl­lisyys­vaiku­tusarvioista ja niiden ase­mas­ta päätök­sen­teossa. Kale­vi Sor­sa ‑säätiö. Impulsse­ja 4/2024. Luet­tavis­sa osoit­teessa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/kss-paras-web.pdf

Marinin hal­li­tuk­sen työl­lisyys­toimet (2019–2023). TEM, päät­tyneet han­kkeet. Luet­tavis­sa osoit­teessa: https://tem.fi/marinin-hallituksen-tyollisyystoimet

Ykkösaa­mu (23.3.2024). Yle TV1. Pet­teri Orpon haas­tat­telu. Lain­auk­sis­sa maini­tut koh­dat noin 23–24 min­uutin kohdal­la. Kat­sot­tavis­sa Yle Areenas­sa 23.3.2025 asti osoit­teessa: https://areena.yle.fi/1–66757685