Kerhon kokoontumisessa ei heitetä ainoastaan huulta. Parkkipaikalla voi puhjeta vaikka tulitikunheittokilpailu.

”Pyörät ja jäsenet ovat erilaisia, mutta olemme kaikki tasaver­tai­sesti samalla viivalla” – Mootto­ri­pyö­rä­har­rastus tuo yhteen koko murteiden kirjon

TEKSTI SEMI SALMIKANNAS

KUVAT TOMMI ANTTONEN

Metal Riders Finland ry on koonnut yhteen mootto­ri­pyö­räilyn harras­tajia jo vuodesta 1998 alkaen. Vuosit­tai­sissa kokoon­tu­mi­sissa tärkeintä ei ole ajaminen, vaan yhdessä ajan viettäminen.

Keurus­harjun loma-asunnoilla Keuruulla on pihamaa täynnä kovan luokan rautaa. Vierek­käin parkissa sulassa sovussa seisoo Kawasa­keja, Harley-David­so­neja, Suzukeja, Yamahoita, BMW:itä ja löytyy paraa­ti­pai­kalta myös yksi Vespa. Tekijän tiimin käyttämät nelipyö­räiset pistävät mootto­ri­pyö­rien joukossa lievästi ilmais­tuna silmään. Onneksi emme ole eksyneet pahamai­neisen liivi­jengin paikal­lis­jaoston pakeille, vaan Teolli­suus­liiton jäsenten muodos­taman mootto­ri­pyö­rä­kerho Metal Riders Finland ry:n syyskokoontumiseen.

Pihalla jatkuu tasainen puheen­so­rina ja joukosta erottuu murre poiki­neen. Jäseniä riittää ympäri Suomen aina Hangosta Lappiin asti. Tällä kertaa mukaan kokoon­tu­mi­seen on päässyt 22 henkilöä, vajaa kolmasosa koko kerhon vahvuu­desta. Viikon­loppua silmällä pitäen on varta vasten järjes­tetty lomia, sillä kerhon kokoon­tu­minen kuuluu monelle ajokauden tärkeim­piin tapahtumiin.

”Hyvässä porukassa on hyvä liikkua”, tokaisee Ari Saukkokoski.

YHTEISÖLLISYYS KAIKEN YTIMESSÄ

Yhteinen mootto­ri­pyö­rä­har­rastus tuo jäseniä vuosit­tai­siin kokouk­siin, mutta myös reissulle ympäri Suomea ja Eurooppaa. Yhdessä on käyty ainakin Virossa, Latviassa ja Norjassa. Vaikka merkeissä on eroa, yhteinen sävel löytyy merkki­ra­jojen ylitse.

– Tämä on helppo ja matalan kynnyksen porukka tulla mukaan. Pyörät ja jäsenet ovat erilaisia, mutta olemme kaikki tasaver­tai­sesti samalla viivalla, kertoo Kone Hissit Oy:n varapää­luot­ta­mus­mies Tapio Kuhmonen.

Lämmin yhtei­söl­li­syys paistaa joukosta. Huulen­heiton lomassa Lappeen­rannan K‑Auton työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja varapää­luot­ta­mus­mies Riku Karhunen tarjoaa Kuhmosen Harley-David­so­nista tonnin. Tarjous ei mene lävitse. Innok­kaana mootto­ri­pyö­rä­mie­henä Karhuselta löytyy jo omasta takaa neljä pyörää, tällä kertaa matkaan on lähdetty vuoden 2013 Kawasakilla.

– Täällä on motoris­teja, joilla on erilaisia kokemuksia ja samalla erilaisia paikka­suo­si­tuksia jaetta­vana. Kun saa tietää, että kerho­lainen on omalla lähiseu­dulla liikkeellä, niin häntä kutsuu herkästi sauno­maan. Oma sosiaa­li­suuskin kehittyy tässä samalla, Karhunen kertoo.

METAL RIDERS FINLAND RY

Perus­tettu 1998 Murikka-opistolla
Kotipaikka Tampere
www.metalriders.fi

VIIDENKYMPIN VILLITYS TOI MUKAAN

Kerhon ikähaa­rukka on komea, sillä nuorim­malla ja vanhim­malla jäsenellä on eroa viisi­kym­mentä vuotta. Viisi­kym­mentä on myös muuten tuttu luku, sillä mootto­ri­pyörän selkään nouse­misen taustalta löytyy usein viiden­kympin villitys.

– Netti­mo­tossa tuli vähän seikkailtua, ensin tarttui silmään vähän kevyempää pyörää ja siitä se sitten lähti, kertoo myös viiden­kympin villi­tyksen innoit­tama Josadoor Oy:n pääluot­ta­mus­mies Ismo Antikainen.

Omassa pääluot­ta­mus­miehen roolissa tulee uusia haasteita ja muutoksia vastaan, mutta pyörän selässä Ismo Antikainen pääsee nuortumaan.

Antikainen, kuten moni muu, sai tietää Metal Rider­sista Murikka-opiston kurssilla kurssi­ka­verin vinkkaa­mana. Hän pyrkii olemaan kaikissa kerhon tapah­tu­missa mukana.

– Onhan tämä kokoon­tu­minen nyt ihan ykkös­juttu. Sattu­malta tänne saapuessa Jyväs­ky­lässä sattui kerhon jäsen samaan risteyk­seen, niin siitä sitten jatket­tiin yhdessä tänne. Olo tuntuu aina nuorem­malta, kun pääsee pyörän selkään, myhäilee Antikainen.

Koen, että tämä juttuseura on ihan henki­ses­tikin tärkeää.

Pihamaalla puhkeaa käyntiin spontaani tuliti­kun­heit­to­kil­pailu. Erilaiset yhteiset pelit ja kisat ovat myös tiivis osa yhteistä ajanviettoa. Pisimmän kaaren kiskaissut siilin­jär­ve­läinen Jukka Tuppu­rainen hymyilee leveästi voiton ratkettua. Valmet Juankosken ensim­mäi­senä varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuna ja työsuo­je­lua­sia­mie­henä toimiva Tuppu­rainen liittyi kerhon jäseneksi viisi vuotta sitten melkein heti mootto­ri­pyörän hankittuaan.

– Halu löytää saman­hen­kisiä kavereita toi mukaan. Parasta on tutuksi tulleiden kavereiden kanssa mootto­ri­pyö­rä­ai­heista puhuminen, mutta myös ihan kuulu­misten vaihta­minen. Koen, että tämä juttuseura on ihan henki­ses­tikin tärkeää. Saunan lauteilla voi välillä vähän syväl­li­sem­piäkin puhua, Tuppu­rainen kertoo.

Mootto­ri­pyö­räily on Jukka Tuppu­rai­selle omaa aikaa ja oma juttu. Kerho­toi­minnan ulkopuo­lella hän nauttii yksin ajamisesta.

SYKSYN SUUNNASTA HUOLTA

Puhetta kokoon­tu­mi­sissa riittää laidasta laitaan. Leikki­mie­li­seen pyörä­merk­kien väliseen nokit­te­luun yhdistyy myös vinkkejä ajopai­koista sekä juttuja omista ja yhtei­sistä reissuista. Vaikka ammat­tiyh­dis­ty­sai­heet eivät keskiössä olekaan, niin ne nousevat myös täällä aika ajoin esiin. Tuleva syksy ja työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut puhut­tavat erityisesti.

– Halli­tuksen muutok­sethan ovat tässä puhut­ta­neet ja vielä on kiharainen syksy tulossa, toteaa Porista saapunut Compo­nenta Castings Oy:n luotta­mus­mies ja ensim­mäinen varatyö­suo­je­lu­mies­val­tuu­tettu Ari Saukko­koski.

– Paljon on sopimuksia katkolla ja saa nähdä tuleeko paikal­lisia sopimuksia, samaa matkaa Porista ja Compo­nen­talta matkannut pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Jokinen komppaa.

– Paljon on saanut työpai­kalla vastailla käytännön kysymyk­siin heiken­nyk­sistä. Keväältä on jäänyt revans­si­henkeä, mutta myös epävar­muutta tulevasta, muistelee Tuppurainen.

Vielä on kiharainen syksy tulossa.

Porukassa hymyt hälve­nevät ja sävy vakavoituu puheen kääntyessä halli­tuksen toimiin.

– Työlain­sää­dännön kannalta olen huolis­sani, sillä halli­tuksen ei pitäisi koskaan olla työmark­ki­naos­a­puoli. Mihin nämä halli­tuksen toimet päättyvät vai päätty­vätkö edes? En usko, että tulevat neuvot­telut menevät ihan nipsnaps läpi, kertoo puoles­taan Kuhmonen.

– Ei syksystä lakkoi­le­matta selvitä, kuuluu vakava tokaisu sivummalta.

Ajankoh­taiset aiheet ajavat myös Tapio Kuhmosen vakavaksi. ”Väärällä polulla ollaan”, kuuluu toteamus.

KOHTI TULEVAISUUTTA

Yhteisen ajanvieton lomassa hoide­taan myös sääntö­mää­räisen syysko­kouksen merkeissä viral­li­semmat asiat järjes­tyk­seen. Kaksi­toista vuotta kerhossa mukana ollut nykyinen Teolli­suus­liiton Itä-Suomen aluetoi­mit­sija Jussi Rantanen jättää kerhon puheen­joh­tajan tehtävät kolmen vuoden jälkeen, joten uuden puheen­joh­tajan valinta on agendan kärki­päässä. Uudeksi puheen­joh­ta­jaksi valit­tiin lopulta Metso Oy:ssä työsken­te­levä CNC-koneis­taja Joni Nurminen. Lisäksi suunni­tel­laan muun muassa seuraavan vuoden kokoontumisia.

– Ensi vuodelle pyrimme saamaan ennakoivan ajon koulut­tajan, eli kustan­ne­taan jäsenelle ihan tätä varten koulutus. Näin voitai­siin esimer­kiksi kevään kokoon­tu­mi­sessa järjestää ennakoivan ajon kursseja, Rantanen kertoo.

Pyörät ja jäsenet ovat erilaisia, mutta olemme kaikki tasaver­tai­sesti samalla viivalla.

Uudet jäsenet ovat aina terve­tul­leita monimerk­kisen kerhon toimin­taan mukaan. Uusia tulijoita kehote­taan rohkeasti saapu­maan päivä­käyn­nille kokoon­tu­mi­seen ja tutus­tu­maan toimin­taan ja poruk­kaan. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Teolli­suus­liiton jäsen, henki­lö­kun­taan kuuluva tai perheen­jäsen sekä kuka tahansa mootto­ri­pyö­räi­lystä kiinnos­tunut, jota kaksi kerhon jäsentä suosit­telee jäseneksi. Jäsenyy­teen kuuluu myös Suomen motoristit ry:n (SMOTO) jäsenyys.

– Tähän mennessä ei ole ketään tarvinnut pois käännyttää, Rantanen kertoo.

”On mahtavaa, että mukana on niin nuorta kuin vanhempaa polvea”, Jussi Rantanen toteaa.