Kerhon kokoontumisessa ei heitetä ainoastaan huulta. Parkkipaikalla voi puhjeta vaikka tulitikunheittokilpailu.

”Pyörät ja jäse­net ovat erilai­sia, mutta olemme kaikki tasa­ver­tai­sesti samalla viivalla” – Moot­to­ri­pyö­rä­har­ras­tus tuo yhteen koko murtei­den kirjon

TEKSTI SEMI SALMIKANNAS

KUVAT TOMMI ANTTONEN

Metal Riders Finland ry on koon­nut yhteen moot­to­ri­pyö­räi­lyn harras­ta­jia jo vuodesta 1998 alkaen. Vuosit­tai­sissa kokoon­tu­mi­sissa tärkeintä ei ole ajami­nen, vaan yhdessä ajan viettäminen.

Keurus­har­jun loma-asun­noilla Keuruulla on piha­maa täynnä kovan luokan rautaa. Vierek­käin parkissa sulassa sovussa seisoo Kawa­sa­keja, Harley-David­so­neja, Suzu­keja, Yama­hoita, BMW:itä ja löytyy paraa­ti­pai­kalta myös yksi Vespa. Teki­jän tiimin käyt­tä­mät neli­pyö­räi­set pistä­vät moot­to­ri­pyö­rien joukossa lievästi ilmais­tuna silmään. Onneksi emme ole eksy­neet paha­mai­nei­sen liivi­jen­gin paikal­lis­jaos­ton pakeille, vaan Teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten muodos­ta­man moot­to­ri­pyö­rä­kerho Metal Riders Finland ry:n syyskokoontumiseen.

Pihalla jatkuu tasai­nen puheen­so­rina ja joukosta erot­tuu murre poiki­neen. Jäse­niä riit­tää ympäri Suomen aina Hangosta Lappiin asti. Tällä kertaa mukaan kokoon­tu­mi­seen on pääs­syt 22 henki­löä, vajaa kolmas­osa koko kerhon vahvuu­desta. Viikon­lop­pua silmällä pitäen on varta vasten järjes­tetty lomia, sillä kerhon kokoon­tu­mi­nen kuuluu monelle ajokau­den tärkeim­piin tapahtumiin.

”Hyvässä poru­kassa on hyvä liik­kua”, tokai­see Ari Saukkokoski.

YHTEISÖLLISYYS KAIKEN YTIMESSÄ

Yhtei­nen moot­to­ri­pyö­rä­har­ras­tus tuo jäse­niä vuosit­tai­siin kokouk­siin, mutta myös reis­sulle ympäri Suomea ja Euroop­paa. Yhdessä on käyty aina­kin Virossa, Latviassa ja Norjassa. Vaikka merkeissä on eroa, yhtei­nen sävel löytyy merk­ki­ra­jo­jen ylitse.

– Tämä on helppo ja mata­lan kynnyk­sen porukka tulla mukaan. Pyörät ja jäse­net ovat erilai­sia, mutta olemme kaikki tasa­ver­tai­sesti samalla viivalla, kertoo Kone Hissit Oy:n vara­pää­luot­ta­mus­mies Tapio Kuhmo­nen.

Lämmin yhtei­söl­li­syys pais­taa joukosta. Huulen­hei­ton lomassa Lappeen­ran­nan K‑Auton työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja vara­pää­luot­ta­mus­mies Riku Karhu­nen tarjoaa Kuhmo­sen Harley-David­so­nista tonnin. Tarjous ei mene lävitse. Innok­kaana moot­to­ri­pyö­rä­mie­henä Karhuselta löytyy jo omasta takaa neljä pyörää, tällä kertaa matkaan on lähdetty vuoden 2013 Kawasakilla.

– Täällä on moto­ris­teja, joilla on erilai­sia koke­muk­sia ja samalla erilai­sia paik­ka­suo­si­tuk­sia jaet­ta­vana. Kun saa tietää, että kerho­lai­nen on omalla lähi­seu­dulla liik­keellä, niin häntä kutsuu herkästi sauno­maan. Oma sosi­aa­li­suus­kin kehit­tyy tässä samalla, Karhu­nen kertoo.

METAL RIDERS FINLAND RY

Perus­tettu 1998 Murikka-opistolla
Koti­paikka Tampere
www.metalriders.fi

VIIDENKYMPIN VILLITYS TOI MUKAAN

Kerhon ikähaa­rukka on komea, sillä nuorim­malla ja vanhim­malla jäse­nellä on eroa viisi­kym­mentä vuotta. Viisi­kym­mentä on myös muuten tuttu luku, sillä moot­to­ri­pyö­rän selkään nouse­mi­sen taus­talta löytyy usein viiden­kym­pin villitys.

– Netti­mo­tossa tuli vähän seik­kail­tua, ensin tart­tui silmään vähän kevyem­pää pyörää ja siitä se sitten lähti, kertoo myös viiden­kym­pin villi­tyk­sen innoit­tama Josa­door Oy:n pääluot­ta­mus­mies Ismo Anti­kai­nen.

Omassa pääluot­ta­mus­mie­hen roolissa tulee uusia haas­teita ja muutok­sia vastaan, mutta pyörän selässä Ismo Anti­kai­nen pääsee nuortumaan.

Anti­kai­nen, kuten moni muu, sai tietää Metal Rider­sista Murikka-opis­ton kurs­silla kurs­si­ka­ve­rin vink­kaa­mana. Hän pyrkii olemaan kaikissa kerhon tapah­tu­missa mukana.

– Onhan tämä kokoon­tu­mi­nen nyt ihan ykkös­juttu. Sattu­malta tänne saapuessa Jyväs­ky­lässä sattui kerhon jäsen samaan risteyk­seen, niin siitä sitten jatket­tiin yhdessä tänne. Olo tuntuu aina nuorem­malta, kun pääsee pyörän selkään, myhäi­lee Antikainen.

Koen, että tämä juttuseura on ihan henki­ses­ti­kin tärkeää.

Piha­maalla puhkeaa käyn­tiin spon­taani tuli­ti­kun­heit­to­kil­pailu. Erilai­set yhtei­set pelit ja kisat ovat myös tiivis osa yhteistä ajan­viet­toa. Pisim­män kaaren kiskais­sut siilin­jär­ve­läi­nen Jukka Tuppu­rai­nen hymyi­lee leveästi voiton ratket­tua. Valmet Juan­kos­ken ensim­mäi­senä vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuna ja työsuo­je­lua­sia­mie­henä toimiva Tuppu­rai­nen liit­tyi kerhon jäse­neksi viisi vuotta sitten melkein heti moot­to­ri­pyö­rän hankittuaan.

– Halu löytää saman­hen­ki­siä kave­reita toi mukaan. Parasta on tutuksi tullei­den kave­rei­den kanssa moot­to­ri­pyö­rä­ai­heista puhu­mi­nen, mutta myös ihan kuulu­mis­ten vaih­ta­mi­nen. Koen, että tämä juttuseura on ihan henki­ses­ti­kin tärkeää. Saunan lauteilla voi välillä vähän syväl­li­sem­piä­kin puhua, Tuppu­rai­nen kertoo.

Moot­to­ri­pyö­räily on Jukka Tuppu­rai­selle omaa aikaa ja oma juttu. Kerho­toi­min­nan ulko­puo­lella hän naut­tii yksin ajamisesta.

SYKSYN SUUNNASTA HUOLTA

Puhetta kokoon­tu­mi­sissa riit­tää laidasta laitaan. Leik­ki­mie­li­seen pyörä­merk­kien väli­seen nokit­te­luun yhdis­tyy myös vink­kejä ajopai­koista sekä juttuja omista ja yhtei­sistä reis­suista. Vaikka ammat­tiyh­dis­ty­sai­heet eivät keskiössä olekaan, niin ne nouse­vat myös täällä aika ajoin esiin. Tuleva syksy ja työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut puhut­ta­vat erityisesti.

– Halli­tuk­sen muutok­set­han ovat tässä puhut­ta­neet ja vielä on kiha­rai­nen syksy tulossa, toteaa Porista saapu­nut Compo­nenta Castings Oy:n luot­ta­mus­mies ja ensim­mäi­nen vara­työ­suo­je­lu­mies­val­tuu­tettu Ari Sauk­ko­koski.

– Paljon on sopi­muk­sia katkolla ja saa nähdä tuleeko paikal­li­sia sopi­muk­sia, samaa matkaa Porista ja Compo­nen­talta matkan­nut pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Joki­nen komp­paa.

– Paljon on saanut työpai­kalla vastailla käytän­nön kysy­myk­siin heiken­nyk­sistä. Keväältä on jäänyt revans­si­hen­keä, mutta myös epävar­muutta tule­vasta, muis­te­lee Tuppurainen.

Vielä on kiha­rai­nen syksy tulossa.

Poru­kassa hymyt hälve­ne­vät ja sävy vaka­voi­tuu puheen kään­tyessä halli­tuk­sen toimiin.

– Työlain­sää­dän­nön kannalta olen huolis­sani, sillä halli­tuk­sen ei pitäisi koskaan olla työmark­ki­naos­a­puoli. Mihin nämä halli­tuk­sen toimet päät­ty­vät vai päät­ty­vätkö edes? En usko, että tule­vat neuvot­te­lut mene­vät ihan nips­naps läpi, kertoo puoles­taan Kuhmonen.

– Ei syksystä lakkoi­le­matta selvitä, kuuluu vakava tokaisu sivummalta.

Ajan­koh­tai­set aiheet ajavat myös Tapio Kuhmo­sen vaka­vaksi. ”Väärällä polulla ollaan”, kuuluu toteamus.

KOHTI TULEVAISUUTTA

Yhtei­sen ajan­vie­ton lomassa hoide­taan myös sään­tö­mää­räi­sen syys­ko­kouk­sen merkeissä viral­li­sem­mat asiat järjes­tyk­seen. Kaksi­toista vuotta kerhossa mukana ollut nykyi­nen Teol­li­suus­lii­ton Itä-Suomen alue­toi­mit­sija Jussi Ranta­nen jättää kerhon puheen­joh­ta­jan tehtä­vät kolmen vuoden jälkeen, joten uuden puheen­joh­ta­jan valinta on agen­dan kärki­päässä. Uudeksi puheen­joh­ta­jaksi valit­tiin lopulta Metso Oy:ssä työs­ken­te­levä CNC-koneis­taja Joni Nurmi­nen. Lisäksi suun­ni­tel­laan muun muassa seuraa­van vuoden kokoontumisia.

– Ensi vuodelle pyrimme saamaan enna­koi­van ajon koulut­ta­jan, eli kustan­ne­taan jäse­nelle ihan tätä varten koulu­tus. Näin voitai­siin esimer­kiksi kevään kokoon­tu­mi­sessa järjes­tää enna­koi­van ajon kurs­seja, Ranta­nen kertoo.

Pyörät ja jäse­net ovat erilai­sia, mutta olemme kaikki tasa­ver­tai­sesti samalla viivalla.

Uudet jäse­net ovat aina terve­tul­leita moni­merk­ki­sen kerhon toimin­taan mukaan. Uusia tuli­joita keho­te­taan rohkeasti saapu­maan päivä­käyn­nille kokoon­tu­mi­seen ja tutus­tu­maan toimin­taan ja poruk­kaan. Jäse­neksi voi liit­tyä kuka tahansa Teol­li­suus­lii­ton jäsen, henki­lö­kun­taan kuuluva tai perheen­jä­sen sekä kuka tahansa moot­to­ri­pyö­räi­lystä kiin­nos­tu­nut, jota kaksi kerhon jäsentä suosit­te­lee jäse­neksi. Jäse­nyy­teen kuuluu myös Suomen moto­ris­tit ry:n (SMOTO) jäsenyys.

– Tähän mennessä ei ole ketään tarvin­nut pois kään­nyt­tää, Ranta­nen kertoo.

”On mahta­vaa, että mukana on niin nuorta kuin vanhem­paa polvea”, Jussi Ranta­nen toteaa.