Ajassa
Muunkielisten jäsenten euro 83 senttiä – kuukausipalkka 2 800 euroa
Teollisuusliiton muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten jäsenten keskitulot ovat muita pienempiä kaikilla sopimusaloilla, arvioi liiton tutkimusyksikkö.
Teollisuusliiton jäsenistöstä osa on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Heistä määrällisesti eniten työskentelee metalliteollisuudessa ja suhteellisesti eniten maaseutuelinkeinoissa ja puutarha-aloilla. Teollisuusliiton sopimusaloista matalapalkka-aloja ovat maa- ja metsätalousalat, joissa työt ovat pääosin kausityötä. Lisäksi alhainen palkkataso on jakelu- ja tekstiilihuoltoalalla, joissa työ on pääosin osa-aikaista.
Alakohtaisista syistä muunkielisten jäsenten kuukausipalkat jäävät selvästi alhaisemmaksi kuin suomen- ja ruotsinkielisten jäsenten. Tilastoista selviää, että muunkielisten jäsenten keskitulot ovat muita pienempiä kaikilla sopimusaloilla.
Teollisuusliiton tutkimusyksikön tekemän arvion mukaan muunkielisten jäsenten mediaanikuukausipalkka on noin 2 800 euroa. Tämä on noin 570 euroa vähemmän kuukaudessa kuin suomen- ja ruotsinkielisillä jäsenillä. Näillä luvuilla laskettuna muunkielisten jäsenten euro on keskimäärin 83 senttiä.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on noussut ja lähenee suomalaistaustaisten tasoa.
Työ- ja elinkenoministeriön selvityksen (2024) mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste on noussut ja lähenee suomalaistaustaisten tasoa. Maahanmuuttajien ansiotulot jäävät kuitenkin suomalaistaustaisia alhaisemmiksi. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden EU-kansalaisten tai opiskelijoiden oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat noin 80 prosenttia suomalaistaustaisten keskituloista. Kansainvälisen suojelun tai perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden keskitulot jäävät selvästi alhaisemmiksi (50 %).
Keskitulojen alhaisuuteen on muutama pääsyy. Ensinnäkin tulokkaan kotimaassa hankkima koulutus ja osaaminen eivät monesti sellaisenaan kelpaa vastaaviin tehtäviin Suomessa. Lisäksi suomen tai ruotsin kieli ei ole kaikilla hallussa. Näistä syistä tulokkaat joutuvat työskentelemään joko yrittäjinä tai vähän koulutusta vaativilla matalapalkka-aloilla.
Ansiotyötä tekevien ulkomaalaistaustaisten tulotaso jää siksikin alemmalle tasolle, että he työskentelevät yleisesti niin kutsuissa epätyypillisissä työsuhteissa, toisin sanottuna määrä- ja osa-aikatöissä tai vuokratyösuhteessa. Alhainen palkkataso koskee ulkomaisia työntekijöitä, joita voidaan huijata tietämättömyyden vuoksi.
Työllisten määrä kasvaa tulokkailla
Suomen työmarkkinoille on muuttanut viimevuosina runsaasti työikäisiä ulkomailta. Ennätysvuonna 2023 maahan muutti lähes 58 500. Suomen väkiluku nousi yli 5,6 miljoonan. Työllisten määrä on kasvanut. Vuoden 2022 lopussa työllisistä oli joka kymmenes (9,2 %) ulkomaalaistaustaisia. Tilastokeskuksen mukaan työperäinen maahanmuutto selittää korkeana pysyneen työllisyysasteen.
Pekka Myrskylä tarkastelee koko Suomen väestöä Tieto & Trendit ‑artikkelissa (2023). Hänen mukaansa ulkomaalaisväestö tekee töitä siinä missä muutkin: 43 % on ansiotöissä. Suurin ero on eläkeläisten määrässä. Suomalaistaustaisista on eläkkeellä yli neljännes (28 %), mutta ulkomaalaistaustaisista vain harva (6 %).
Tarveharkinta lipsuu
Osa ulkomaisista työntekijöistä tulee Suomeen EU-kansalaisina. Heidät velvoitetaan rekisteröimään työskentelynsä Suomessa kolmen kuukauden sisällä.
EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskee tarkempi viranomaisseuranta. Niin kutsuttu tarveharkinta tehdään alueittain ja ammattialoittain kahdesti vuodessa. Tarveharkinta kohdistuu nimenomaan duunarialoihin.
Tarveharkinnalla on tarkoitus estää tilanne, että maahan tuodaan korvaavaa työvoimaa. Pelkona on, että korvaavan työvoiman palkkoja ja muita työehtoja poljetaan.
Työtä tulisi alueella tarjota ensisijaisesti alan työttömille. Näin ei aina käy. Aloja saatetaan vapauttaa tarveharkinnasta erilaisen painostuksen alla. Alueellinen arviointi ja linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä perustuu ulkomaalaislakiin.
