Aikuis­kou­lu­tus­tuki ja vuorot­te­lu­va­paa päät­ty­vät – ”Tämä on epäoi­keu­den­mu­kaista ja taka­pak­kia osaa­mi­sen kehittämiseen”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN 

KUVITUS EMILIE UGGLA

Halli­tuk­sen päätös lakkaut­taa aikuis­kou­lu­tus­tuki, vuorot­te­lu­va­paa­jär­jes­telmä sekä ammat­ti­tut­kin­tos­ti­pen­dit kasvat­taa eriarvoisuutta.

– Tämä on epäoi­keu­den­mu­kaista ja se on myös taka­pak­kia osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. Juhla­pu­heissa puhu­taan, että osaava henki­löstö on yrityk­sen voima­vara. Päätös ei tue puhetta millään lailla, Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­pääl­likkö Veli-Matti Kaup­pi­nen moit­tii halli­tuk­sen koulutuspäätöksiä.

Orpon-Purran halli­tus päätti jo halli­tus­oh­jel­mas­saan, että aikuis­kou­lu­tus­tuki ja vuorot­te­lu­va­paa­jär­jes­telmä lakkau­te­taan. Leik­kaus­lis­talle päätyi myös ammattitutkintostipendi.

Halli­tus antoi lakkau­tuk­sista lakie­si­tyk­sensä alku­vuonna. Sekä aikuis­kou­lu­tus­tuki, ammat­ti­tut­kin­tos­ti­pendi että vuorot­te­lu­va­paa jäävät histo­ri­aan kesällä. Leik­kauk­set ovat osa halli­tuk­sen julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen tähtää­viä toimenpiteitä.

Aikuis­kou­lu­tus­tuki on rahal­li­nen tuki, jota myön­ne­tään työn­te­ki­jälle tai yrit­tä­jälle amma­til­lista kehit­ty­mistä tuke­viin opin­toi­hin. Aikuis­kou­lu­tus­tuki on rahoi­tettu työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla yrit­tä­jien tukea lukuun otta­matta. Tuen on maksa­nut Työllisyysrahasto.

Tämä on epäoi­keu­den­mu­kaista ja se on myös taka­pak­kia osaa­mi­sen kehittämiseen.

Vuorot­te­lu­va­paa on puoles­taan järjes­tely, jossa työn­tekijä jää vapaalle korkein­taan puoleksi vuodeksi ja saa työt­tö­myys­kas­sasta vuorot­te­lu­kor­vausta. Työnan­taja palk­kaa vuorot­te­lu­va­paan ajalle työt­tö­män työnhakijan.

Vuonna 2022 aikuis­kou­lu­tus­tu­kea sai runsaat 30 000 ihmistä ja tukea makset­tiin vajaat 178 miljoo­naa euroa. Vuorot­te­lu­kor­vausta makset­tiin vuonna 2022 noin 5 400 henkilölle.

Koulu­tus­pääl­likkö Kaup­pi­nen muis­tut­taa, että jo päätet­ty­jen leik­kaus­ten lisäksi halli­tus päätti kevään kehys­rii­hes­sään leikata amma­til­lista koulu­tusta 100 miljoo­nalla eurolla.

Kaup­pi­sen mielestä leik­kauk­set kohdis­tu­vat työssä käyviin palkan­saa­jiin ja ovat siksi epäoikeudenmukaisia.

– Varmasti moni miet­tii jatkossa, että voiko lähteä koulut­ta­maan itse­ään uudelle alalle ja miten koulu­tuk­sen voi rahoittaa.

JÄRJESTELMÄ OLISI VAATINUT KEHITYSTÄ, EI LEIKKAUSTA

Lakie­si­tyk­ses­sään halli­tus perus­te­lee muun muassa aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkau­tusta osit­tain sillä, että tuki on kohden­tu­nut enem­män korkeasti koulu­te­tuille. Se on myös muodos­tu­nut tärkeäksi osaksi julki­sen sekto­rin jatko- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen urapolkuja.

– Kyllä aikuis­kou­lu­tus­tuki on tuonut hyötyjä myös muille sitä hyödyn­tä­neille. Toki liiton­kin mielestä tuki­jär­jes­tel­mää olisi kannat­ta­nut kehit­tää, mutta mieles­tämme järjes­tel­män lakkaut­ta­mi­sessa ei ole järkeä, Kaup­pi­nen sanoo.

– Olisi pitä­nyt katsoa ensin asiat, jotka toimi­vat ja kehi­tetty niitä asioita, jotka eivät toimi. Esimer­kiksi mieles­tämme tuki olisi pitä­nyt suun­nata enem­män henki­löille, joilla on alhai­nen koulu­tus­taso tai ovat menet­tä­mässä työpaikkansa.

Kaup­pi­nen muis­tut­taa, että aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkau­tus kohdis­tuu nyt hyvin paljon nais­val­tai­sille aloille ja toki myös mata­la­palk­kai­siin aloihin.

– Kun korvaa­vaa järjes­tel­mää ei ole vielä kehi­tetty, on selvää, että kestää vielä useam­man vuoden ennen kuin vastaava järjes­telmä on olemassa.

LAINANOTTOHALUJA TUSKIN LÖYTYY

Aikuis­kou­lu­tus­tuen korvaa­jaa pohti­nut työryhmä luovutti raport­tinsa työmi­nis­teri Arto Sato­selle huhti­kuussa. Viime vuoden elokuusta istu­nut työryhmä esit­tää, että työuran aikai­sen koulut­tau­tu­mi­sen rahoi­tus siir­tyisi entistä enem­män yksi­lön ja työnan­ta­jien vastuulle. Työryhmä ei ollut esityk­sis­tään yksimielinen.

Työryhmä ehdot­taa yhdeksi vaih­toeh­doksi, että valtio voisi taata lainaa, jonka turvin aikuis­opis­ke­lija voisi opis­ke­lunsa rahoittaa.

Kaup­pi­nen ei mallia kannata. Hän uskoo, että vain harva esimer­kiksi Teol­li­suus­lii­ton jäsen­kun­nasta olisi halu­kas otta­maan lainaa uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mi­sensa ajaksi.

– Tällai­nen rahoi­tus­malli vähen­täisi koulut­tau­tu­mis­ha­luja. Toki varmasti joku inno­kas on valmis koulut­tau­tu­maan työn ohessa, mutta heitä tuskin on paljon.

Kaup­pi­nen muis­tut­taa myös, että laina­poh­jai­nen malli olisi talou­del­li­sesti eriar­vois­tava. Kaikilla ei ole edes mahdol­li­suutta ottaa lainaa.

Koulut­tau­tu­mi­sen tarve ei missään nimessä häviä mihin­kään, päin­vas­toin se vain kasvaa.

Työryhmä esit­tää myös, että oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen roolia kasva­tet­tai­siin niin, että sitä voitai­siin hyödyn­tää yrityk­sen henki­lös­tön taito­jen kehit­tä­mi­sessä ja uusien henki­löi­den rekrytoimisessa.

– Meillä on tehty jäsen­tut­ki­muk­sia, jotka tuke­vat hypo­tee­siamme, että työn­te­ki­jät olisi­vat haluk­kaita koulut­tau­tu­maan enem­män kuin mitä työnan­ta­jat ovat valmiita maksa­maan. Tilanne on ollut tällai­nen jo vuosi­kau­det. Tuskin tällai­nen mallin­muu­tos työnan­ta­jien maksu­ha­luja kasvattaa.

KOULUTTAUTUMISEN TARVE VAIN KASVAA

Kaup­pi­sen mielestä jonkin­lai­nen aikuis­kou­lu­tus­malli pitää keksiä. Se voisi esimer­kiksi olla jonkin­lai­nen rahas­to­malli, jonka rahoit­ta­mi­seen myös työnan­ta­jat osallistuvat.

– Esimer­kiksi Ruot­sissa, Norjassa ja Tans­kassa on tämän tyyp­pi­nen osaa­mien kehit­tä­mistä tukeva rahasto, Kaup­pi­nen sanoo.

– Ruot­sissa voi osaa­mi­seen kehit­tä­mi­seen työsuh­teen aikana saada tukea jopa 80 prosent­tia palkasta.

Työn­ai­kai­nen koulut­tau­tu­mi­sen tarve ei ole häviä­mässä minne­kään, päin­vas­toin. Osaa­mis­ta­son vaati­muk­set kasva­vat kaiken aikaa ja työ muuttuu.

– Digi­ta­li­saa­tio ja työn murros etene­vät. Esimer­kiksi toimi­hen­ki­löi­den ja työn­te­ki­jöi­den työt lähe­ne­vät jatku­vasti. Tämä ero kape­nee jatkossa entisestään.

Teol­li­suu­dessa vihreä siir­tymä on merkit­tävä asia ja se vaatii uuden­laista osaamista.

– Se vaatii ihmis­ten koulut­tau­tu­mista. Sitä me mietimme liitos­sa­kin, että miten voimme tukea jäse­nis­töämme tässä siir­ty­mässä, Kaup­pi­nen muistuttaa.

– Koulut­tau­tu­mi­sen tarve ei missään nimessä häviä mihin­kään, päin­vas­toin se vain kasvaa.