Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa päättyvät – ”Tämä on epäoikeudenmukaista ja takapakkia osaamisen kehittämiseen”
Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaajärjestelmä sekä ammattitutkintostipendit kasvattaa eriarvoisuutta.
– Tämä on epäoikeudenmukaista ja se on myös takapakkia osaamisen kehittämiseen. Juhlapuheissa puhutaan, että osaava henkilöstö on yrityksen voimavara. Päätös ei tue puhetta millään lailla, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen moittii hallituksen koulutuspäätöksiä.
Orpon-Purran hallitus päätti jo hallitusohjelmassaan, että aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. Leikkauslistalle päätyi myös ammattitutkintostipendi.
Hallitus antoi lakkautuksista lakiesityksensä alkuvuonna. Sekä aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi että vuorotteluvapaa jäävät historiaan kesällä. Leikkaukset ovat osa hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla yrittäjien tukea lukuun ottamatta. Tuen on maksanut Työllisyysrahasto.
Tämä on epäoikeudenmukaista ja se on myös takapakkia osaamisen kehittämiseen.
Vuorotteluvapaa on puolestaan järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja saa työttömyyskassasta vuorottelukorvausta. Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajalle työttömän työnhakijan.
Vuonna 2022 aikuiskoulutustukea sai runsaat 30 000 ihmistä ja tukea maksettiin vajaat 178 miljoonaa euroa. Vuorottelukorvausta maksettiin vuonna 2022 noin 5 400 henkilölle.
Koulutuspäällikkö Kauppinen muistuttaa, että jo päätettyjen leikkausten lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessään leikata ammatillista koulutusta 100 miljoonalla eurolla.
Kauppisen mielestä leikkaukset kohdistuvat työssä käyviin palkansaajiin ja ovat siksi epäoikeudenmukaisia.
– Varmasti moni miettii jatkossa, että voiko lähteä kouluttamaan itseään uudelle alalle ja miten koulutuksen voi rahoittaa.
JÄRJESTELMÄ OLISI VAATINUT KEHITYSTÄ, EI LEIKKAUSTA
Lakiesityksessään hallitus perustelee muun muassa aikuiskoulutustuen lakkautusta osittain sillä, että tuki on kohdentunut enemmän korkeasti koulutetuille. Se on myös muodostunut tärkeäksi osaksi julkisen sektorin jatko- ja täydennyskoulutuksen urapolkuja.
– Kyllä aikuiskoulutustuki on tuonut hyötyjä myös muille sitä hyödyntäneille. Toki liitonkin mielestä tukijärjestelmää olisi kannattanut kehittää, mutta mielestämme järjestelmän lakkauttamisessa ei ole järkeä, Kauppinen sanoo.
– Olisi pitänyt katsoa ensin asiat, jotka toimivat ja kehitetty niitä asioita, jotka eivät toimi. Esimerkiksi mielestämme tuki olisi pitänyt suunnata enemmän henkilöille, joilla on alhainen koulutustaso tai ovat menettämässä työpaikkansa.
Kauppinen muistuttaa, että aikuiskoulutustuen lakkautus kohdistuu nyt hyvin paljon naisvaltaisille aloille ja toki myös matalapalkkaisiin aloihin.
– Kun korvaavaa järjestelmää ei ole vielä kehitetty, on selvää, että kestää vielä useamman vuoden ennen kuin vastaava järjestelmä on olemassa.
LAINANOTTOHALUJA TUSKIN LÖYTYY
Aikuiskoulutustuen korvaajaa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Arto Satoselle huhtikuussa. Viime vuoden elokuusta istunut työryhmä esittää, että työuran aikaisen kouluttautumisen rahoitus siirtyisi entistä enemmän yksilön ja työnantajien vastuulle. Työryhmä ei ollut esityksistään yksimielinen.
Työryhmä ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi, että valtio voisi taata lainaa, jonka turvin aikuisopiskelija voisi opiskelunsa rahoittaa.
Kauppinen ei mallia kannata. Hän uskoo, että vain harva esimerkiksi Teollisuusliiton jäsenkunnasta olisi halukas ottamaan lainaa uudelleenkouluttautumisensa ajaksi.
– Tällainen rahoitusmalli vähentäisi kouluttautumishaluja. Toki varmasti joku innokas on valmis kouluttautumaan työn ohessa, mutta heitä tuskin on paljon.
Kauppinen muistuttaa myös, että lainapohjainen malli olisi taloudellisesti eriarvoistava. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta ottaa lainaa.
Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa.
Työryhmä esittää myös, että oppisopimuskoulutuksen roolia kasvatettaisiin niin, että sitä voitaisiin hyödyntää yrityksen henkilöstön taitojen kehittämisessä ja uusien henkilöiden rekrytoimisessa.
– Meillä on tehty jäsentutkimuksia, jotka tukevat hypoteesiamme, että työntekijät olisivat halukkaita kouluttautumaan enemmän kuin mitä työnantajat ovat valmiita maksamaan. Tilanne on ollut tällainen jo vuosikaudet. Tuskin tällainen mallinmuutos työnantajien maksuhaluja kasvattaa.
KOULUTTAUTUMISEN TARVE VAIN KASVAA
Kauppisen mielestä jonkinlainen aikuiskoulutusmalli pitää keksiä. Se voisi esimerkiksi olla jonkinlainen rahastomalli, jonka rahoittamiseen myös työnantajat osallistuvat.
– Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tämän tyyppinen osaamien kehittämistä tukeva rahasto, Kauppinen sanoo.
– Ruotsissa voi osaamiseen kehittämiseen työsuhteen aikana saada tukea jopa 80 prosenttia palkasta.
Työnaikainen kouluttautumisen tarve ei ole häviämässä minnekään, päinvastoin. Osaamistason vaatimukset kasvavat kaiken aikaa ja työ muuttuu.
– Digitalisaatio ja työn murros etenevät. Esimerkiksi toimihenkilöiden ja työntekijöiden työt lähenevät jatkuvasti. Tämä ero kapenee jatkossa entisestään.
Teollisuudessa vihreä siirtymä on merkittävä asia ja se vaatii uudenlaista osaamista.
– Se vaatii ihmisten kouluttautumista. Sitä me mietimme liitossakin, että miten voimme tukea jäsenistöämme tässä siirtymässä, Kauppinen muistuttaa.
– Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa.